Sápmi |

Gallup: Sámemeroštallan gahká ođđa Sámedikki – áirasat sávvet buori ovttasbarggu, muhto oassi vuordá maid riidduid

Yle Sápmi jearai ođđa sámediggeáirasiin, mo sii oidnet ođđa Sámedikki.

Saamelaiskäräjät 2020-2023
Sámediggi 2020–2023. Govva: Vesa Toppari / Yle

Ođđa sámediggeáirasat leat válljejuvvon ja sii leat gergosat ovddastit Sámi álbmoga válgabajis 2020–2023. Yle Sápmi jearai buot ođđa áirasiin, mo sin mielas orru ođđa Sámediggi. Golbma anárlaš áirasa eai geargan muitalit oaivileaset: Inka Kangasniemi, Tanja Sanila ja Aslak Pekkala.

Ođđa áirasiid vástádusain loktanit sihke doaivagat ja balut.

– Miellagiddevaš koališuvdna. Jáhkášin ja sávašin, ahte oažžut áigái dakkár doaimma, mii ovttasta buohkaid min sápmelaččaid ja lea midjiide ávkin, dadjá anárlaš jietnahárát Kari Kyrö.

Anu Avaskari Anáris ja Pigga Keskitalo Eanodagas vuordiba, ahte ođđa olbmuid mielde bosodit ođđa biekkat.

– Válggaid maŋŋá šaddet álo rievdadusat. Lea buorre, ahte bohte nuorra ođđa olbmot ja vuohkkasit olbmot, geat leat ovdalge leamašan mielde. Galgá gudnejahttit jienasteaddjiid dáhtu ja leat duđavaš, oaivvilda Avaskari.

– Danhan oaidná dalle go Sámediggi doaibmagoahtá, ahte mo dat geavatlaččat oidno, muhto sáhtán árvidit, ahte ođđa olbmot buktet Sámedikki doibmii ođđa máhtu, dieđu ja jurdagiid. Rievdanhan mearkkaša álo positiivvalaš vejolašvuođa, dadjá Keskitalo.

Irja Seurujärvi-Kari Helssegis lea ilus, go ođđa Sámedikkis leat iešguđetlágan olbmot.

– Orru, ahte nissonolbmot ja nuorat leat olu, muhto lea buorre go boarrásot olbmotge leat mielde. Sámediggige dárbbaša historjjálaš perspektiivva iežas bargui. Dien dáfus orru leamen dássedeaddu. Sávašin, ahte šattašii olu dialoga ja háleštallan, ja ahte buotlágan oainnut boađášedje gullosii ja oidnosii, dadjá Seurujärvi-Kari.

“Ii oro leamen soabalaš Sámediggi”

Buohkat eai leat seamma movtta jienastanbohtosis. Eandalit ohcejohkalaš áirasat dadjet njuolga, ahte riiddut gal leat vuordimis.

– Dat gal lea dakkár joavku, ahte riiddut eai geahppán gal. Doaivvu mielde livččii vehá ráfálut go ovdal, vuoi Sámediggi beasašii doaibmat dainna, masa dat lea ásahuvvon ja olbmot eai livčče riidaleamen gaskaneaset, dadjá Veikko Porsanger Ohcejogas.

Dat mii eanemus gahká, lea sápmelašmeroštallan.

Yle Sámi válgamášena mielde čieža áirasa leat dan oaivilis, ahte sápmelašmeroštallamis galgá ain bisuhit lappalaš paragráfa, mii juohká oaiviliid. Sii leat anárlaš ovddasteaddjit Anu Avaskari, Inka Kangasniemi, Kari Kyrö, Aslak Pekkala ja Tanja Sanila, eanodatlaš Pigga Keskitalo ja ohcejohkalaš Veikko Porsanger. Okta áirras, Jouni Äärelä Soađegilis, ii leat vástidan válgamášenii. 13 áirasa mielas lappalašparagráfa galgá sihkkut eret sámediggelágas.

– Ii moge oro nu, ahte dát livčče moge soabalaš Sámediggi. Goabbáge oassebealli čuoččuha oalle nannosit iežas oaivila, iige oro leamen vejolašvuohta soabadallat dien ášši. Midjiide sápmelaččaide dat lea prinsihppaášši, geat gullet sámeálbmogii. Mis galgá leat alddámet dat mearridanmunni, dadjá ohcejohkalaš Anne Nuorgam.

– Dáin válggain dáhpáhuvai stuorra nuppástus ovddit baji ektui, go nu gohčoduvvon siskkáldas opposišuvdna válddii olu báikkiid. Das ii vel dáid válggain lean eanetlohku, muhto boahtte válggain dilli sáhttá leat jo eará. Ferte smiehttat maiddái positiiva áššiid. Illudan, go leat dievva čeahpes ja ođđage olbmot. Iešguđet sámi eallindiliid, surggiid ja guovlluid ovddastus lea buorre ja maid iešguđet ahkejoavkkuid ovddasteaddjit leat mielde, dadjá anárlaš Pirita Näkkäläjärvi.

Ohcejohkalaš Asko Länsman lea maid fuolas válgabohtosis.

– Gal das vuhtto áibbas čielgasit dat alimus hálddahusrievtti mearrádus, ahte leat boahtán ođđa jienasteaddjit. Stuorra fuolla mus gal lea, dadjá Länsman.

Sávvet, ahte návccat reahkkájit vuođđobargui

Anni Koivisto Ohcejogas maid árvala jienastanrievtti muhtinláhkai juohkit Sámedikki ja váikkuhit dan doaimmaide.

– Sávan ja jáhkán, ahte bastit loktet ságastallama eará áššiidge, dego giellagáhttema, skuvlejumi ja ealáhusaid, birra, dadjá Koivisto.

Eanodatlaš áirasguoktá Ulla-Maarit Magga ja Magreta Sara sávvaba maiddái, ahte eará oaiviliin beroškeahttá Sámediggi basttášii bidjat návccaid dan bargui, masa dat lea ásahuvvon.

– Sávvamis mii bastit dál bargat daiguin áššiiguin, mii lea Sámedikki vuođđobargu ja ovddidit áššiid. Sávan, ahte guovddážii eai šatta dihto áššit, mat eai ovddit min sámiid dili giela ja kultuvrra, dadjá Sara.

– Sávan, ahte livččii buorre ovttasbargu. Oainnán, ahte mii galggaleimmet dál jo beassat bargagoahtit álbmaládje sámi áššiiguin ja ovddidit sámi áššiid, dadjá Magga.

Tuomas Aslak Juuso Eanodagas lea oalle oadjebas mielain.

– Orru, ahte doppe leat Sámi olmmošvuoigatvuođaid ja iešmearrideami bealušteaddjit eambbo go bealli. Dat lea goit dakkár Sámediggi, mii lea dál jienastuvvon ja dainna ferte bargat.

Anárlaš Veikko Feodoroff máhtii vuordit dákkár válgabohtosa.

– Olu leat vuordámušat, mo boahttevuođas joatkit, dadjá Feodoroff.

Jouni Äärelä Soađegilis sávašii, ahte ođđa Sámediggi fikkašii leat soabalaš.

– Dat lea mu áidna beroštupmi, ahte ovttasbarggus barggašeimmet ja ovddidivččiimet sápmelaččaid ovdduid, dadjá Äärelä.

Fuolla anárašgiela beales

Muhtin áirasat loktejit ovdan fuola anárašgiela ovddastusas. Oktage áirras ii leat almmuhan iežas eatnigiellan anárašgiela.

– Lean hui fuolas anárašgiela dilis boahtte bajis. Dál dat retorihkka šattai duohtan, ahte anárašgiella duođaid lea heajut sajis Sámedikkis, dadjá Pirita Näkkäläjärvi.

– Sávan, ahte anárašgielat giellaberošteaddjit jotket juoganuláhkai mielde, dadjá Anni Koivisto.

– Leahan dát miellagiddevaš joavku. Anáraččat leat oalle unnán, eandalit dakkárat, geat máhttet giela, dadjá Leo Aikio.

“Dáinna galgá birget”

Muhtin evttohasat dadjet, ahte válgaboađus lea mii lea, ja dainna galgá eallit.

– Dat lea dál dakkár, go jienasteaddjit leat válljen. Dat bohciidahttá dihto gažaldagaid, muhto ferte sávvat, ahte fidnešeimmet dan mannuláhkai doaibmat, dadjá Juha Alakorva Soađegilis.

– Gal mun jáhkán, ahte das šaddá buorre. Dáinna galgá birget, dadjá Tauno Ljetoff Anáris.

– Sámi jienasteaddjit leat jienastan Sámedikki, ja dat šaddá dakkár, go jienasteaddjitge leat, dadjá Irja Seurujärvi-Kari Helssegis.

– Ii das leat eará go álgit bargat sámiid ovdii, dadjá Karen-Anni Hetta Soađegilis.

Sámediggeválggaid bohtosii sáhttá oahpásmuvvat Yle Sámi válgaboađusbálvalusas.

Buot 18 ođđa sámediggeáirasa jurdagiid sihke válgabohtosis ja jienastanproseanttas sáhttá guldalit Yle Areenas dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä