Sápmi |

Gárasavvona skuvlii ja beaiveruktui plánejit hukset sadjásaš lanjaid – gielddaráđđehus doalvu ášši gielddastivrii

Eanodaga gielddaráđđehus gieđahalai otne Gárasavvona skuvla sadjásaš lanjaid háhkama. Gielda lea čielggadan máŋggaid molssaeavttuid, muhto áidna heivvolaš molssaeaktu orru leamen ođđa gaskaboddosaš skuvlasajiid huksen skuvlla lahkosiidda.

Karesuvannon koulu
Gárasavvona skuvlla sáhttá geavahit jagi 2021 lohppii. Eanodaga gielda lea čielggadan iešguđegelágan molssaeavttuid gaskaboddosaš skuvlalanjaide. Govva: Marianne Ketola / Yle

Eanodaga gielddas leat rahčan gávdnat Gárasavvona skuvlii ja beaiveruktui sadjásaš lanjaid. Gielddaráđđehus lea otne maŋŋebárgga čoahkkanan ja mearridan evttohit gielddastivrii, ahte Gárasavvona skuvlii ja beaiveruktui huksejit áibba ođđa gaskaboddasaš lanjaid.

Gielddaráđđehus mearridii maid váldit boahtte jagi bušeahta válmmaštallamis vuhtii mearreruđa gaskaboddosaš sajiid vuođđudeapmái, oastimii ja bajásdoallamii.

Gárasavvona skuvllalaččat ja beaivveruovttu mánát vázzet skuvlla 70-logus huksejuvvon boares visttis, mas leat sisáibmováttisvuođat. Čielggademiid mielde Gárasavvona skuvlavisttit eai deavdde dearvvašvuođasuodjalanlága gáibádusaid. Skuvlla sáhttá geavahit vel jagi lohppii, muhto gažaldat leage, gosa skuvllalaččat mannet boahtte jagi?

Eanodaga gieldda sadjásaš lanjaid guoskevaš čielggadeami mielde áidna heivvolaš molssaeaktu sadjásaš latnjan lea hukset gaskaboddosaš sajiid Gárasavvona skuvlla lahkosiidda. Dan ákkastallet dainna, ahte gielddas eai leat oažžunláhkái dakkár molssaevttolaš giddodagat, mat devdet skuvlasajiid láhkagáibádusaid. Dát molssaeaktu deavddášii buot gáibádusaid ja dárbbuid.

Ulbmilin livčče hukset ođđa skuvlla jagis 2024, muhto dat gáibida vel gielddastivrra mearrádusa.

Čielggadedje máŋgga molssaeavttu

Eanodaga gielda lea sadjásaš lanjaid guoskevaš čielggadeamis dutkan guđa sierra molssaeavttu.

Okta evttohus lei jođihit skuvllalaččaid Ruoŧa Gárasavvona skuvlii, muhto doppe eai leat friddja luohkásajit. Gielda čielggadii maid vejolašvuođaid jođihit skuvllalaččaid Bálojohnjálmmi boares skuvlii, muhto boares skuvla ii deavdde skuvlalanja gáibádusaid earret eará áibmomolsunrusttegiid váiluma geažil.

Gielda čielggadii maid vejolašvuođa jođihit ohppiid Heahtá skuvlii, muhto dat ii heive menddo guhkes skuvlamátkki dihte. Okta vejolašvuohta lea geavahit dálá skuvlla duddjon- ja valáštallansajiid dan botta go ohcet sadjásaš lanjaid.

Eanodaga gielda čielggadii maiddái, livččego vejolaš láigohit sadjásaš lanjaid miehtá Gárasavvona gili, muhto datge ii oro leamen nu oktageardán. Gárasavvona gili dálut eai leat heivvolaččat oahpahussii ja dárbbašivčče máŋgga doaibmis cealkámušaid, ahte leatgo heivvolaččat oahpahussii. Dasa lassin ohppiid dorvvolašvuohta áitojuvvon, juos okta oahpadeaddji galgá bearráigeahččat sin olles skuvlabeaivvi bottuid haga.

Árrabajásgeassima sadjásaš latnjan leat diđoštan ráidodálu, mii lea skuvlla bálddas, muhto datge gáibida čielggademiid ja lobiid, iige leat guhkesáigásaš čoavddus.

Ášši beaiváduvvon d. 16.45 gielddaráđđehusa mearrádusain.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä