Sápmi

Garra giđđa iskkada miesážiid fámuid – badjeolmmoš: "Áiddis go biebmá, de leabahan dalle áldduin mielki misiide"

Petri Mattus
Petri Mattus guotteha áiddis Anár Menešjávrris.. Govva: Jouni Aikio / Yle

Garra dálvvi čuovvu dábálaččat guhkes giđđa. Misiin leat vel máŋga geahččalusa ovddas.

Dakkár go lea dálvi, de dakkár giđđa ja geassi čuovvu, nu leat juo dološ olbmot diehtán. Dat oidno luonddus dál, go álddut guottadit čeargga ala dahje jus gávdnet bievladielkku.

Lea guokte málle, juogo diktit áldduid luođus ja luohttit, ahte luondu máhttá stivret, dahje nugo menešjávrilaš Petri Mattus dahká, guotteha áiddis.

– Miessemánnu vel manná dás bohccuid biebmamis. Dat moadde vahku ii šat daga ollu, go vihtta mánu lea juo leamaš oastobiepmu veagas.

vasa makaa pälvessä ja muita poroja
Goike bievllas gal birge. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Sus rukses miesit leat geahču vuolde, muhto boahtá áigi go daidge lea buoremus luoitit luovus.

– Dábálaččat livččen dán muttus giđa juo diktán misiid mannat, muhto dál ii oro miella duohko luoitit. Áiddis go biebmá, de leabahan dalle áldduin mielki misiide. Ferten de miessemánu loahpas easkka merket ja luoitit meahccái.

Badjeolbmuin leamaš garra bargu guhkes dálvvi dihtii

Badjeolbmot miehtá Sámi muittašit dan, ahte dákkár dálvi ja giđđa ii leamaš guhkes áigái. Gilbbesjávrri guovllus ii leat vel bievlaráigige go váldoguottet lahkona. Erenoamáš lea jahki maiddái Gálddoaivvis Ohcejogas.

– In muitte in ovttage dákkár giđa mii dál lea. Dálhan leamaš ollu muohta heilla dálvvi. Mu muittus ii leamaš ná ollu muohta ii goassege, dáppe. Ja dat mas mun balan eanemus, ahte dat miesit heavvanit daidda jekkiide, muitala njuorggánlaš Ándde-Niillas Länsman.

Antti Niilo Länsman
Ándde-Niillas Länsman ballá eanemus, ahte vuotnjaliid miesit heavvanit jekkiide. Govva: Kaija Länsman / Yle

Lea váhtan garra barggu olles dálvvi, ahte dán muddui lea beassan, muitala Giehtaruohttasa bálgosa boazoisit Juha Tornensis.

– Garra bargu, ii báljo astta jurddahallat go bargat fal. Vaikko álgá váldoguottet lahkonit, de ii leat vel bievlaráigige. Garra čakča ja dálvi, ja ain lea dálvi. Juo čakčamánu rájes leamaš muohta ollu.

Bohccuid biebmamis lea dákkár dálvvi ja giđa stuorra mearkkašupmi, dadjá boazoisit Tornensis. Govvi lea viidát, miehtá Sámi.

– Dat mat leat lassibiepmu ožžon, gal dat guddet, njollot misiid. Muhtin oassi, mat eai leat bibmojuvvon, de gal lea heajut dilli. Dat lea nu viiddis dat govvi.

– Galggalii álgit bivaldit, muohta suddat, jogat golggiidit, dál ii leat vel dakkár mearka. In muitte dákkár dálvvi, ahte árrat čakčamánu bealde bođii muohta ja ain lea, geassemánnu farga, dadjá Tornensis boazobargguid gaskkas miessemánu 15. beaivve.

Juha Tornensis
Juha Tornensis dadjá, ahte bohccuid biebmamis lea dákkár dálvvi ja giđa stuorra mearkkašupmi. Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Dál ii galggašii fáhkka suddadit

Vaikko dál miessemánus lea ain dálvvas, de guddet álddut goittot nu mo juo lávejitge. Vahkku ovdal Erkkebeaivve, sullii miessemánu 12. beaivvis miessemánu 18. beaivái lea váldoguottet dábálaččat ja nu orru leamen dán giđage, muitalit badjeolbmot.

vasa hangella
Dán guottehanáiddis ledje miessemánu 14. beaivve juo máŋgalogi miesi. Govva: Jouni Aikio/Yle

Sihke Länsman ja Mattus oaivvildeaba, ahte dál ii galggašii menddo fáhkka luoitit. Dat lea heittot, jus menddo báhkat bohtet, dat dulvojit buot jeakkit ja jogat.

– Balan dan, ahte heavvanaddet dat vuotnjaliid miesit. Go ieža ráfis besset guoddit, de galhan dat goikásut báikki válljejit, goittot rávvásut álddut. Muhto diet vuotnjalat, dat gal gosa de deivet gahččat miesit, de dat lea das, diehtá Ándde-Niillas Länsman.

Video: Miessi
Garra dálvvi čuovvu dábálaččat guhkes giđđa, misiin leat vel máŋga geahččalusa ovddas. Geahča video. Doaimmaheaddjin Jouni Aikio. Video: Kirsti Länsman / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä