Sápmi

Gávttehasat oidnojit Presideantta šloahtas maid dán iehčanasvuođabeaivve – goit moadde sámeovddasteaddji leat ožžon bovdehusa

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, SOGSAKK, Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus
Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen vuolgá vuosttaš háve Presideantta šlohttii. Govva: Ulla Isotalo / Sámi oahpahusguovddáš

Suoma presideantapárra lea bovden dán jagi iehčanasvuođabeaidoaluide oktiibuot 1 700 guossi. Iehčanasvuođabeaivvi ávvudit Suomas juovlamánu 6. beaivve ja beaivvi stuorámus doalut leat dieđusge Presideantta šloahtas Helssegis.

Sámis bovdehusa leat Yle Sámi dieđuid mielde ožžon aŋkke Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio, Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotforuma ságadoalli Anne Nuorgam, Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoalli, nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff.

Anne Nuorgam
Anne Nuorgam ii leat ovdal leamaš presideantta iehčanasvuođadoaluin. Govva: Linda Tammela / Yle Sápmi

Dán jagaš doaluid temán lea diehtu ja servodatlaš ságastallan. Šloahta ávvudoaluin presideanta Sauli Niinistö ja roavvá Jenni Haukio háliideaba gudnejahttit olbmuid ja institušuvnnaid, mat ovddidit doaimmaidisguin luohtehahtti dieđu juohkima ja servodatlaš ságastallama.

Rasmus-Moilanen gealdagasas, geargágo oažžut ođđa gávtti

Sámi oahpahusguovddáža rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen vuordá iluin doaluid. Su mielas lea miellagiddevaš oaidnit, makkár šloahtta duohtavuođas lea, go dán rádjai dan lea oaidnán dušše televišuvnnas. Rasmus-Moilanen vuolgá šlohttii ovttas isidiinnis.

Gávtti son áigu dieđusge coggat, muhto ii vuos dieđe geargágo oažžut ođđa gáktái gággásiid. Rasmus-Moilanen lea diŋgon gággásiid boastta fárus ja boastastreaikka dihte ii leat sihkkar, gergetgo materiálat áiggil Anárii. Gávtti goarru Sámi oahpahusguovddáža oahpaheaddji, duojár Anniina Turunen.

Leš dál ođđa dahje boares gákti, áigu Rasmus-Moilanen gudnejahttit dilálašvuođa árvvu árbevirolaš ivnniiguin. Erenoamážit son vuordá olbmuiguin deaivvadeami šloahtas.

– Livčče somá oaidnit máŋggaid oahppásiid doppe. Šloahtas singuin beasašii deaivvadit vehá earálágán birrasis ja vuoiŋŋas, go dábálaččat barggu oktavuođas, smiehtada Rasmus-Moilanen.

Veikko Feodoroff
Veikko Feodoroff lea nuortalaččaid ovdaolmmoš ja Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoalli. Govva: Vesa Toppari Yle / Yle

Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoalli Veikko Feodoroff lea maid ožžon bovdehusa ja áigu oassálastit doaluide. Feodoroff lea ovdalge leamaš iehčanasbeaidoaluin šloahtas.

Rasmus-Moilanen, Feodoroff ja Sámi oahpahusguovddáža stivrra ovddeš ságadoalli Veikko Guttorm geigejedje jonssotluosa presideantapárrii geasset. Guttorm lohká, ahte son ii leat dán vuoro ožžon bovdehusa.

Nuorgamges šloahtas vuosttaš háve, Sanila-Aikio hárjánan guossi

Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotforuma jođiheaddjin cuoŋománus álggahan Anne Nuorgam lea maid vuosttaš háve bovdejuvvon šlohttii. Nuorgam lohká, ahte ii máhttán vuordit bovdehusa.

– Lean hui buorre mielain vuolgimin. In leat ovdal fitnan, de lea somá beassat ieš vásihit dan, lohká Nuorgam.

Nuorgam muitala, ahte lea goarrumin ođđa gávtti ja geahččala geargat dainna doaluide.

Nuorgam lea riektediehtagiid magisttar ja son lea leamaš Sámedikki lahttu jagi 2000 rájes ja joatká ain čuovvovaš válgabadjáige.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio lea ožžon bovdehusa protokolla mielde, Sámedikki ovddasteaddjin. Sanila-Aikio lea juo hárjánan guossi – son lea dál guđát geardde šloahtas. Sámedikki ságadoalli vázzila sisa Pohjoisesplanadi uvssas dalán girku ovddasteaddjiid maŋŋá.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio ja su isit Leo Aikio buorástahttime Suoma Dásseválddi Presideanta Sauli Niinistö Suoma iehčanasvuođabeaidoaluin jagis 2018.
Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio isidiinnis Leo Aikioin iehčanasvuođabeaidoaluin diibmá. Govva: Yle Areena

Sanila-Aikio ii lean ollenge evttohassan gieskat čađahuvvon sámediggeválggain, nuba boahtte jagi su sajis šloahtas lea giinu eará Sámedikki ságadoalli rollas.

Yle TV-kanálain beassá čuovvut

Yle TV1 sádde prográmma šloahtas iehčanasvuođabeaivve eahkedis. Prográmma geasuha olbmuid sakka jagis nubbái. Diibmá das ledje gaskamearálaččat 2,44 miljon geahčči.

Šloahtas leat earret eará soahteveteránat, dáiddárat, bures birgen valáštallit, politihkkárat ja diplomáhtat.

Prográmmas čuvvot vuos dearvvahandilálašvuođa, man maŋŋá lávejit čájehit áigeguovdilis ja dovddus olbmuid jearahallamiid ja loahpas maid gussiid dánsuma.

Dán ođđasis eai leat vealttakeahttá buot šlohttii bovdejuvvon sámeguossit. Jus don leat bovdejuvvon ja háliidat muitalit dan birra, cavgil Yle Sápmái.

Beaiváduvvon 15.11.2019 diibmu 11.30 Anne Nuorgama kommeanttaiguin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä