Sápmi |

Geigejedje golbma čielggadeami oahpahusministarii sámeoahpahusa dárbbuin – skuvlenčálli: "Dál mis lea fakta"

Sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojovkui dahkkojuvvon čielggadeamit geigejuvvojedje oahpahusministarii.

Ulla Aikio-Puoskari
Suoma Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari lea duđavaš, go čielggadeamit leat dál oahpahus- ja kulturministeriijas Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámedikki dieđáhusa mielde ikte maŋŋebárgga 1.12. geigejedje čielggademiid sámeoahpahusa dárbbuin ja diliin Suoma oahpahusministtar Li Anderssonii. Čielggademiid leat dahkan sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojovkui.

Čielggadeamit geigejuvvojedje golbma. Čielggademiid vuođul sámegielat oahppamateriálat váilot ja dat gáibidit ođasmahttima. Gelbbolaš oahpaheddjiide lea stuorra dárbu ja Suoma vuođđooahpahusas lea hui unnán diehtu sámiin ja sámiid dilis.

Čielggadeamit veahkehit Sámedikki barggu sámeoahpahusa ovddideamis.

– Mis ii leat leamaš oktage čielga dokumeanta dahje dutkamuš, masa mii livččiimet sáhttán čujuhit, dál mis lea fakta. Dat áššit leat čohkkejuvvon ovtta dokumentii systemáhtalaččat ja dat lea mávssolaš, dadjá Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Oahppamateriálat leat boarásmuvvan

Oahpahus- ja kulturministeriija ásahii sámegielaid ja sámegielat oahpahusa ovddidanbargojoavkku 6.2.2020.

Bargojovkui dahkkon čielggademiid mielde oahppamateriálat, mat dál leat geavahusas, leat stuorámus oassái boarásmuvvan. Daid galggašii beaivádit otná beaivái.

Oahppamateriáladili sierračielggadeami dahkan Helena Korpela lea guorahallan, mo sámegielat oahppamateriálat leat oažžumis árrabajásgeassimis, vuođđooahpahusas ja logahagas.

Korpela muitala Sámedikki dieđáhusas, ahte vuođđooahpahusa oahppaplána vuođuštusat ođasmahttojuvvojedje jagis 2014, man maŋŋá áiggi dásis eai leat šat earret eará birasoahpu, matematihka, oskkoldaga, historjjá ja servodatoahpu ja maiddái biologiija ja eanandieđu oahppamateriálat, mat geavahuvvojit.

– Sámegielat oahppamateriálat váilot ollásit goasii logi oahppoávdnasis buot golmma sámegielas, boahtá ovdan Korpela čielggadeamis.

Bargojoavku bivdá giddet fuomášumi erenoamážit nuortalašgillii.

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso atná dehálažžan, ahte oahppamateriálabarggu resurssat lasihuvvojit sakka čuovvovaš jagiid áigge.

– Oahppamateriálat leat oahpahusa vuođđoeavttut, dadjá Juuso Sámedikki dieđáhusas.

Gelbbolaš bargit váilot

Sámegielat oahpahusa lea váttis ovddidit, go gelbbolaš oahpaheaddjit váilot buot golmma sámegielas. Dát boahtá ovdan Laura Arola čielggadeamis, mii guoská sámegielat oahpaheddjiid fidnašuvvama ja skuvlenbálgáid.

Arola čielggadeami mielde juoba 40 proseanttas sámegielat árrabajásgeassima ja sámeoahpahusa bargiin váilu formála gelbbolašvuohta.

– Skuvlen dihte oahpaheddjiid ja eará oahpahusbargoveaga, galggašii gárgehit ođđalágan skuvlenbálgáid ja čielggasmahttit universitehtaid bargojuogu, earenoamážit Oulu universitehtii gullevaš sámegielaid ja sámekultuvrra alimus oahpahussii guoski riikkaviidosaš sierrabarggu, dadjá Arola Sámedikki dieđáhusas.

Čielggadeamis deattuhit, ahte hohpolamos čuolmmat leat guokte. Vuosttaš lea nuortalašgielat bargiid dilli ja vátni ávdnasiin, maid buot sámegielaid ávnnasoahpaheaddjit oahpahit vuođđooahpahusas ja logahagas. Čuolbma lea maid oahpuid ordnemis, go dat eai leat nu čielgasat otná beaivve.

Vuođđooahpahusa suomagielat ja ruoŧagielat materiálain váilevaš diehtu sámiin

Váldogielat nappo suomagielat ja ruoŧagielat oahppamateriálain gávdno unnán diehtu sápmelaččain ja, jus diehtu gávdno, dat ii leat šat áigeguovdil.

Diehtu ii leat čállojuvvon sápmelaččaid geahččanguovllus. Tuuli Miettunen lea ráhkadan čielggadeami sámedieđuin suoma- ja ruoŧagielat vuođđooahpahusa oahppamateriálain. Son gidde fuomášumi maiddái dasa, makkár lohkkiposišuvnnas teavsttat leat čállojuvvon.

– Suopmelaččaid ja sápmelaččaid oktasaš historjá báhcá čihkosii, go sámiid historjá váilu oahppamateriálain. Materiálain eai muitaluvvo duogášdieđut das, manin sámiid vuoigatvuođat eai ollašuva Suomas ja manin sámegielat leat áittavuložat, boahtá ovdan Miettunen čielggadeamis.

Bargojoavkku bargu joatkašuvvá ain

Suoma Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahaga skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari lea duđavaš, go čielggadeamit leat dál oahpahus- ja kulturministeriijas.

– Dat čielggadeamithan ledje iešalddes min evttohus ja mii oaččuimet dan čađa ja mu mielas lea hirbmat mávssolaš, ahte ministeriija bálkáhii golbma sierra čielggadanolbmo čielggadit aiddo daid fáttáid, maid mii bivddiimet, dadjá Aikio-Puoskari.

Vaikko olu áššit leat vel čielggatkeahttá sámeoahpahusa olis, lea bargu mannamin ovddosguvlui.

– Dál mii leat nugo njuiken buoret dássái, ahte ministeriija lea addán midjiide dán bargojoavkku instrumeantan ovddidit ja čielggadit daid áššiid, ja mu mielas dat bargovuohki, man bargojoavku lea dál čađaheamen lea hirbmat mávssolaš ja buorre, muitala Aikio-Puoskari.

Sámedikki vuosttaš várreságadoalli Anni Koivisto sávvá ministeriija ásahan bargojoavkkus doaibmabidjoevttohusaid dili buorideapmái.

– Buorit vásáhusat máŋgga hámát skuvlejumis ja das, ahte sámegielaid oahput buktojuvvojit sámeguvlui, leat ožžojuvvon juo Oulu universitehta Geabbilis allaskuvla -fidnus, dadjá Koivisto Sámedikki dieđáhusas.

Bargojoavkku bargu joatkašuvvá ain.

– Dán muttus mii válmmaštallat bargojoavkkus evttohusaid ja dan maŋŋá, go ministarii geigejuvvojit dat bargojoavkku evttohusat, mii oaidnit man láhkai ministeriija vuolgá daid ovddidit, muitala Aikio Puoskari.

Sámedikki dieđáhusa gávnnat dáppe.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä