Sápmi |

Giehtagierragis atnet árvvus buot doarjaga dáistaleamis málbmaohcanplánaid vuostá – Tukes: "Várren ii gáibit ráđđádallama eananoamasteddjiiguin"

Sosiála medias ovdanboahtán doarjja lea addán lasi fámuid Giehtagierraga olbmuide, geat ballet guovlovárrema buktit guvlui ruvkedoaimma.

Nils-Jonas Ketola Enontekiöltä
Giehtagierraga bálgosa čálli Nils-Jonas Ketola ballá sisabahkkemiid ain lassánit sin bálgosa guovllus. Govva: Jouni Aikio / Yle

Dán giđa lea álggahuvvon ovtta málbmaguovllu várrenproseassa Giehtagierraga bálgosis Eanodagas. Bálgosis áiddol de háhppehedje cealkit oainnuset ovdalgo váidináigi nogai.

Giehtagierraga bálgosis deattuhit, ahte ruvkedoaibma ii heive guvlui, iige bálggus dohkket ruvkedoaimma guovllus oba ovddideame, dutkama dahje plánaid dásis.

Dát dáhpáhuvai juo nuppádassii viđa jagis ovtta siidda guohtoneatnamiin Giehtagierraga bálgosa siste. Tukes juolludii málbmaohcanlobi Geologiija dutkanguovddážii (GTK) Leahttáseanu guvlui Giehtagierragii suoidnemánu álggus jagis 2016. Dat lei vuosttas geardi, go málbmaohcanlohpi lea addojuvvon sámeguvlui ođđa ruvkelága áigge.

– Gal mii dalle jo álggiimet ballat, go vuosttas málbmaohcan bođii, ii dat dáidde bisánit dasa. Dál dat orrot ollašuvvame dan balut, dat álget leahkit vuordimis eambbo ah' eambbo, muitala Giehtagierraga bálgosa čálli Nils-Jonas Ketola.

Malminetsintäyrityksen varausalue Suomen Käsivarressa.
Tukes lea dohkkedan Akkerman Finland Oy guovlovárrema Eanodaga Jiehtáčerrui. Govva: Renja Nurmi / Yle

Guovlu lea dehálaš eandalii boazodollui birra jagi. Guovlu lea sullii 70 proseantta olles Ergona siidda geasse- ja čakčaguođohanguovllus. Dasa lassin Jiehtáčearu guovllus leat Natura-guovllut ja jekkiidsuodjalanguovllut.

Servodaga doarjja lea dehálaš go bálggus dáistala málbmaohcanáigumušaid vuostá, ja sosiála medias ovdanboahtán doarjja maid lea addán lasi fámuid.

– Galhan dat duohta dehálaš lea, galhan jus dása akto bázálii, de livččii oalle lossat geahččalit rahčat ovddos guvlui, dadjá Ketola.

Maiddái organisašuvnnat vuostálastet várrenalmmuhusa

Yle Sápmi muitalii mannan vahkus, ahte málbmaohcanfitnodaga várrenalmmuhusas Eanodaga Jiehtáčearu guvlui lea dahkkon golbma váidaga Davvi-Suoma hálddahusriektái. Guovllu olbmuid lassin várrenalmmuhusas lea váidán aŋkke Suoma Sámediggi.

Dál maiddái Sámiráđđi gáibida dieđáhusastis, ahte Eanodaga Jiehtáčerrui addon guovlovárrema galgá geassit eret. Sámiráđi presideanta Christina Henriksen dadjá Sámiráđi addin cealkámušas, ahte bálgosa ožžon diehtu várrenalmmuhusas dušše aviissas ii leat dohkkehahtti iige dat čuovo eamiálbmogiidda guoskevaš riikkaidgaskasaš rievtti.

– Eat sáhte dohkkehit dan, ahte Suoma sámeguovllus ruvkelágas ásahuvvon proseassa guovllu várremin lea dušše formalitehta. Dákkár meannudeapmi áitá sámegiela, -kultuvrra ja sápmelaččaid ealáhusaid sihke olles sámeálbmoga leahkima, cealká Henriksen dieđáhusas.

Sámiráđđi čuoččuha cealkámušastis, ahte Suoma stáhta duolbmá sámiid rivttiid, go luoitá ruvkefitnodagaid sámeguvlui.

Maiddái Lappi Gurutnuorat ja Gurutlihtu Lappi biire gáibidit, ahte Eanodaga guvlui Jiehtáčerrui guđđon várrenalmmuhusa galgá geassit eret. Dat leat fuolas Natura-guovlluid sihke Ergona siidda geasse- ja čakčaguođohaneatnamiid bealis.

Lappi Gurutnuorat ja Gurutlihtu Lappi biire muittuhit iežaset oktasaš dieđáhusas, ahte várrenalmmuhusa lágalašvuođa ferte maid árvvoštallat: lobi ii sáhte ruvkelága mielde mieđihit, jus lobi addán doaibma hehtte boazodoalu dahje geahnohuhttá sápmelaččaid vejolašvuođa eallit árbevirolaš ealáhusain dahje muđui doalahit ja ovddidit sámekultuvrra.

Tukes: Várren ii gáibit ráđđádallama eananoamasteddjiiguin

Dorvvolašvuođa ja kemikáladoaimmahat Tukes ii leat várrenalmmuhusa oasil ráđđádallan dahje ságastallan sámeguovllu doaibmiiguin, dego Sámedikkiin dahje Giehtagierraga bálgosiin.

Tukes bajit dárkkisteaddji Ilkka Keskitalo čilge ášši dainna, ahte várren lea almmuhanmeannudeapmi, mii addá várrenalmmuhusa dahkkái dušše ovdavuoigatvuođa ja vejolašvuođa ohcat málbmaohcanlobi maŋŋelabbos.

– Várren ii atte hálddašeaddjái dakkár riekteváikkuhusaid, mat gáibidivčče ráđđádallama eananoamasteddjiiguin.

Geavadat lea seamma buot sajiin Suomas, dadjá Keskitalo ja deattuha, ahte várren lea eará ášši go málbmaohcanlohpi.

– Várren ii čuoze dakkár riektái dahje geatnegasvuhtii, mii gáibidivččii ráđđádallamiid máinnašuvvon oassebeliiguin. Várrenalmmuhus váikkuha dušše beare eará gilvaleaddji fitnodagaid riektái ohcat várrema seamma guvlui.

Keskitalo dadjá, ahte Tukes doaibmá ruvkelága mielde, váldá vuhtii iešguđet oaiviliid ja áššái gullevaš láhkaásaheami. Objektiivvalašvuohta, vuoiggalašvuohta, bealehisvuohta ja ulbmilčatnasumi prinsihppa leat guovddáš hálddahusprinsihpat, mat čatnet eiseválddiid ja virgeolbmuid, son joatká.

Várrema eret geassin lea goittotge vejolaš, jos várrejeaddji dahká áššis girjjálaš almmuhusa ruvkeeiseváldái dahje ruvkeeiseválddis leat ákkat geassit várrema eret, muitala Keskitalo.

– Ruvkeeiseváldi sáhttá geassit eret várrenmearrádusa, jos várrenalmmuhusas dahje dan mildosiin lea addojuvvon boastto dahje váilevaš diehtu, mat leat čielgasit váikkuhan várrenmearrádussii laktáseaddji árvvoštallamii.

Bálggus lea ráhkkaneamen váidit vejolaš málbmaohcanlobis

Málbmaohcanfitnodagas lea plánan bargat earret eará eanandutkamušaid guovllus ja ohcat málbmaohcanlobi ovdal várrenáiggi nohkama. Várrenáigi bistá 31.1.2022 rádjái.

Guovlovárrema lea dahkan Akkerman Finland Oy. Dan lea vuođđudan hollándalaš Akkerman Exploration B.V -fitnodat, mas eai leat sisaboađut Suomas.

Fitnodaga beaivválaš jođiheaddji Jan H. Akkerman muitalii árat Yle Sápmái šleađgaboastta bokte, ahte sin plánat leat álgomuttus ja vejolaš ruvkke rahpan ii leat sihkkar, daningo ovddit dutkamiin guovllus ii leat gávdnon mihkkige.

– Lea vejolaš, ahte lassedutkamušat leat negatiivvat, eatge raba ruvkke olláge, čálii Akkerman.

Dasa lassin Akkerman buvttii ovdan, ahte son lea beroštuvvan gullat báikkálaččaid vásáhusaid ovddit dutkamiin ja evttohusaid geahpedan dihte vejolaš hehttehusaid.

Jus fitnodat ohcá málbmaohcanlobi, Giehtagierraga bálggus ii áiggo dan dohkkehit. Bálgosa čálli Nils-Jonas Ketola muitala, ahte sii leat ráhkkaneamen váidit málbmaohcanlobis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä