Sápmi |

Giehtaruohttasis geahččaladdet rusttegiid, maiguin mobiilaoktavuođat doibmet maid doaresbeal guovlluin – oktavuođaide leamaš juo duođalaš dárbu

Gilbberjávrri Bihčosjávrris testejit rusttegiid, maid lahkosiin fidne neahttaoktavuođa ja dan mielde maid telefovnna doaibmat.

Per-Oula Juuso
Boazodoalli Per Oula Juuso leamašan mielde geahččaladdamin Bihčosjávrri oktavuođačuoggá. Rusttegat doibmet beaivvášenergiijain Govva: Priváhtta

Lagamus biilageainnuide lea juo miillaid mátkki. Dattetge vánddardeaddjit devdet juohke geasi buot bálgáid, maid mielde beassá Suoma alimus duoddarii Háldái Giehtaruohttasis. Guovllus lea maid bigálusgárdi, nu ahte doppe johtet maid guovllu sápmelaččat.

Dán rádjái váttisvuohtan leamašan, ahte telefovdna ii gullo, iige neahttaoktavuohta doaimma. Dál goit Oulu ámmátallaskuvlla prošeavttas leat geahččaladdamin neahttaoktavuođa oažžuma Bihčosjávrái, nu ávdinstobu lusa go gárdde lusa. Ja go neahtta doaibmá, de seammás dieđusge maid telefovdna gullo.

Geahččaladdan lea jođus borgemánu loahpa rádjái. Prošeavttas háliidit testet, mainna lágiin dakkár oktavuođačuoggáid livčče vejolaš oažžut Sámi viiddis meahcceguovlluide.

Dálá dilishan telefovdna sáhttá gullot dušše dihto balsii, man gal báikki olbmot dihtet, muhto eai turisttat. Danin dákkár bissovaš oktavuođačuoggá galggašii beassat maid kárttáide merket, go dat livčče heahtedilis dehálaš buohkaide.

Boazodoalli Per Oula Juuso leamašan mielde geahččaladdamin Bihčosjávrre oktavuođačuoggá ja dat lea juo dán geasi golbmii dárbbašuvvon oanehis áiggis.

Son lea golbmii šaddan riŋget helikoptera veahkkin, go okta vánddardeaddji leai ribahan jorralit ja lábmii iežas, ja okta fas leai oaivvi časkán. Oktavuhtii lea čielga dárbu.

Borgemánu geahččaladdet

Oulu ámmátallaskuvla lektor Arttu Tavia muitala, ahte songe lea vánddardan Giehtaruohttasis valjis, muhto oktavuođat máilbmái boatkanit juo vuosttaš dievá duohkin. Dan sii skuvllas smiehttagohte, mo fitnet oktavuođačuoggá meahccái.

Čuokkis lea huksejuvvon dainna teknihkain, mii dál lea gávdnamis ja buohkaid olámuttus. Ja ale fuola, Bihčosjávrris beassá neahta logadit ja riŋget, ja go ortnet orru doaibmamen, de boahttevuođas dákkár čuoggáid livčče vejolaš cegget maid eará doaresbealguovlluide.

Arttu Tavia
Oulu ámmátskuvlla lektor Arttu Tavia sávvá máhcahaga das, mo oktavuohta doaibmá. Govva: Priváhtta

Áidna ráddjehus lea haddi. Juos beare elerávdnji lea oažžumis, rusttegat eai mávsse nu olu. Muhto dego Bihčosjávrris, rusttegat doibmet beaivvášenergiijain ja dat lokte dovdomassii hatti.

Gii dál johtá Giehtaruohttasis Bihčosjávrre guovllus, sáhttá geahččalit neahttaoktavuođa. Fierpmi namma lea urttas ja suollemassátni Urttas123.

Rusttegat doibmet borgemánu lohppii ja dan maŋŋá árvvoštallet, mo dáinna prošeavttain sáhtášii joatkit.

– Dát lea hui dehálaš guovlu. Dáppe lea ollu olmmoš, vánddardeaddjit, juohkelágan turista, ja sápmelaččat ja feara geat, ahte gal dat lea buorre go telefovdna gullo, ja namalassii lea dehálaš, ahte heahtedilis oktavuohta doaibmá, dadjá boazodoalli Per Oula Juuso Bihčosjávrris.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä