Sápmi |

Giela massin, vealaheapme ja heahpat eai leat čuohcán dušše sámiide – Helssegis čalmmustahtte Suoma historjjá boasttuvuođat vehádagaide

Eatnigiela jaskkodahttin, struktuvrralaš vealaheapmi ja heahpat leat oktasaš vásáhusat Suoma sámiid, románaid ja bealjehis olbmuid gaskkas.

Henna Huttu ja Ristenrauna Magga.
Henna Huttu ja Ristenrauna Magga čalmmustahtiiga románaid ja sámiid vásáhusaid historjjás, muhto maid dálá áiggis. Govva: Helga West / Yle

Duorastaga Helssegis ságastalle rasisttalaš vásáhusain, mat leat čuohcán sihke sámiide, románaide, bealjehis olbmuide ja doaibmahehttejuvvon olbmuide Suomas.

Eatnigiela jaskkodahttin, struktuvrralaš vealaheapmi ja heahpatvuohta iežas identitehtas dahje čearddalašvuođas leat dakkár vásáhusat, mat ovttastahttet Suoma sámiid, románaid ja bealjehis olbmuid. Dát badjánii čielgasit Historjjá boasttuvuođat – mo stáhta sáhttá buhtadit vássán áiggi? -semináras.

Olmmošvuoigatvuođalihtu mielde ieš dilálašvuođa sáhttá gohčodit historjjálažžan, danin go Suomas ii leat ovdal ordnejuvvon ná vuđolaš ságastallan, masa livčče searvan nu máŋggat Suoma vehádatolbmot háleštit ovttas rasisttalaš vásáhusaideaset birra.

“Beaivi rabai dan jaskesvuođa”

SámiSoster –searvvi jođiheaddjái Ristenrauna Maggai Suoma stáhta vehádatpolitihkka lea oahpis, muhto beaivvi áigge jurdda seammá sullasaš vásáhusain Suoma vehádagaid gaskkas šattai ain čielgaseabbon. Magga lei oktan ságastallin semináras.

– Vehádagain gal leat máŋggat áššit seammá láhkái. Eandalii jus smiehttá sámiid ja románaid. Mis lea oktasaš vásáhus das, mo Suoma stáhta lea meannudan min ektui. Dasa lassin mis leat muhtin sullasaš vierut sihke jaskatvuohta. Váttis áššiid birra mii eat láve váidalit. Beaivi rabai dan jaskesvuođa, speadjalastá Magga dovdduid, maid dilálašvuohta bohciidahtii.

Vehádaga sajádat oahpis maid ministarii persovnnalaččat

Sosiála- ja dearvvasvuođaministarii, Pirkko Mattilai, lei dehálaš searvat dilálašvuhtii, mii gieđahalai Suoma vehádagaid rahčamušaid ovddidit iežaset vuoigatvuođaid.

Mánnán Pirkko Mattila oinnii lahka, mo lei eallit bealjeheapmin, danin go su eadni-rohkki lei bealjeheapmi. Mattila leage guovttegielat: suomagiela lassin son lea eatnigielat maiddái seavagielas. Historjjá vearrivuođaid birra son ávžžuha hállagoahtit.

Pirkko Mattila
Sosiála- ja dearvvasvuođaministtar Pirkko Mattila searvvai ságastallamii historjjá buhtadusain. Govva: Helga West / Yle

– Galhan dat lea čielga ášši, ahte eaihan dat Suoma vehádagaid historjját ja muitalusat leat álo makkárge fiinna fearánat. Jus mii eat duostta hállagoahtit historjjás, dathan de čuohcá min boahttevuhtiige. Boasttuvuođat leat dahkkon iige daid oaččo ođđasit dahkat, cealká Mattila.

Oktan fáddán semináras lei Suoma mánáidsuodjalusas mánáid vásihan veahkaváldi, mas máŋggat mánát gillájedje dolin. Ii lean hárvenaš, ahte divššárat huško mánáid, geat ledje sadjásaš divššus ja dikte mánáid maid gaskaneaset doarrut.

Oulu universitehta dutki Marjo Laitala muitalii fáttás, ja ándagassiibivdimis, masa Suoma stáhta válddii málle Ruoŧas. Skábmamánu 20. beaivve jagis 2016 dalá Suoma bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Juha Rehula bivddii ándagassii daid olbmuin, geat ledje gillán sadjásaš divššu groava boasttuvuođain. Dát lei vuosttas geardi, go Suoma stáhta bivddii ándagassii historjjá boasttuvuođaid, mat ledje garrasit čuohcán dihto olmmošjovkui.

Stáhta ándagassiibivdin sámiin ii leat jođus

Sosiála- ja dearvvasvuođaministtar Pirkko Mattila mielas Suoma stáhta ándagassiibivdin mánáidsuodjalusas gillán olbmuin lea buorre ovdamearka dakkár proseassas, mas lea kritihkalaččat guorahallojuvvon, mii historjjás lea geavvan.

Go sus jearrá das, leago ráđđehusas gieđahallojuvvon vejolašvuohta bivdit sámiin ándagassii historjjá boasttuvuođaid geažil, vástida son, ahte dakkár proseassa ii leat jođus.

– Mis ii leat virggálaš iige viiddes ságastallan dán ášši birra. Dát lea goit dakkár fáddá, mii oba áigge badjána iešguđet sámeservošiin sihke olmmošvuoigatvuođagažaldagaid ja historjjádutkamuša oktavuođas, muitala Mattila.

Stáhtaid ándagassiibivdima mearkkašupmi bohciidahtii semináras ollu ságastallama ja maiddái dat, makkár buhtadusat historjjá boasttuvuođain livčče ávkkálaččat vehádatjoavkkuide.

Máŋgasat bajidedje sávaldaga buhtadusain, mat livčče ávkkálaččat konkrehta dásis eaige dušše symbolalaš sánit vássán áiggi meannudeames.

Ii doarvái dutkandiehtu románaid birra, eai gávdno oba oahppogirjjiin

Románaáššiid ráđđádallangotti váldočálli Henna Huttu muitalii beaivvi áigge romáinaid losses boasttuvuođain, mat eai leat dovddastuvvon dahje dain birra lea veadjemeahttun gávdnát dutkandieđu. Son namuhii nuppi máilmmisoađi áigásaš románaid holokausta, mii gohčoduvvo románagillii samudaripenin.

Dán áiggi árgabeaivválaš vásáhusain son fas muitalii ovdamearkan románaid váttisvuođaid oažžut láigovistti, go láigoaddit olgguštit románaid sin goargguideaset geažil.

Smávva ja stuorát struktuvrralaš váttisvuođaid čalmmustahttima hehttehussan doaibmá maid suopmelaš servodaga diđolašvuohta románakultuvrras – dat gávdno unnán. Huttu muitala, ahte danin go oahppomateriálain románaid birra ii muitaluvvo, dat váibada.

Son čujuhage geatnegasvuođa daidda, geat ostet oahppomateriálaid ja daidda gávppálaš fitnodagaide, geat buvttadit oahppomateriála skuvllaide.

– Dat servodat, leašgo stáhta vai gielda, guhte máksá dáid oahppogirjjiid ovddas, berrešii gáibidit buoret kvalitehta. Ferten čuoččuhit maid dan, ahte nana, máŋggakultuvrralaš servodaga dovddáldagan lea dat, ahte doppe gávdnu áššálaš, vuogas diehtu buot dain oktavuođain, masa dat maid ieš lea váikkuhan, oaivvilda Huttu.

Seminára Historjjálaš boasttuvuođat – mo stáhta sáhttá buhtadit vássán áiggi? lágidedje Olmmošvuoigatvuođalihttu, Doaibmahehttejuvvon olbmuid lihttu sihke Bealjehis olbmuid lihttu.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä