Sápmi |

Gielddat ja fitnodagat ohcet dál geassebargiid – "Lea dehálaš, ahte lea juoidá maid bargat, iige dušše oađđit olles geasi"

Geassebarggut leat dehálaččat nuoraide, eaige nuorra olbmot hálitge báhcit ruoktot šlárvošit, lohká bártetlaš nuorra Sáárákáisá Seurujärvi.

Sáárákáisá Seurujärvi
Sáárákáisá Seurujärvi ohcagođii bargguid jo juovllaid maŋŋá. Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

Dál ohcet gielddat ja fitnodagat miehtá Suoma geassebargiid.

Sámi gielddain Anár gielda lea várren 22 000 euro nuoraid bálkkáheapmái nappo Anár gielda áigu bálkáhit oktiibuot 46 nuora. Soađegili gielda fas lea várren 70 000 euro, ja bastet bálkkáhit sullii 70 nuora. Ohcejoga gielda fas pláne várret 5 000 euro nuoraid geassebargguid váras. Ohcejohka pláne váldit atnui geassebargosedela, mainna sáhttet doarjut bargoaddiid, mat bálkáhit nuoraid bargui. Eanodaga gielda ii leat vel mearridan, man galli nurrii sii fállet geassebargguid.

Avvila logahaga nuppi jagi oahppi, bárttetlaš Sáárákáisá Seurujärvi ohcagođii geassebarggu juo dalán juovllaid maŋŋá.

Son ozai sihkkarvuođa dihte moatti báikái, ja áigu ain joatkit ohcama, go ii leat vel ožžon geassebarggu.

– Galhan máŋgasat bállet, ahte fidnengo geassebarggu ja maid de jus in fidne, ja ahte gosa galgá ohcat. Munge lean skihpáriiguin smiehttan, gosa dál ohcat ja mii livčče dakkár báiki, gos fidne buorre bálkká, smiehtada Seurujärvi.

"Lea dehálaš, ahte lea juoidá maid bargat iige dušše oađđit olles geasi"

Sáárákáisá Seurujärvi atná geassebargguid dehálažžan. Son ii hálit dušše beare njaŋgát olles geasi.

– Dat lea dehálaš oažžut barggu, ahte dus lea geassit juoidá maid bargat, itge dušše oađe. Dehan sáhttá cv:i bidjat, ahte lea leamašan barggus ja čájehit dainna, ahte máhttá juoidá.

Seurujärvi ii lean mannán geasi barggus, muhto ovddit geasi son lei mánnádivššárin anárašgielat giellabeasis, Kielâpiervâlis. Seurujärvi háliida bargat dakkár barggu, mii lea sutnje dehálaš ja ávkkálaš.

– Mu niehkobargu lea dakkár, ahte ii dárbbašivčče lihkkat menddo árrat, boagusta son.

– Ja dieđus dat, ahte oaččošin bargat juoidá mii lea dehálaš. Iige dušše nie, ahte gohan barggan juoidá, mas ii leat mihkkege ávkkiid.

Geassebargguid bokte nuorat soitet gávdnat miela miel suorggi

Geassebarggut leat máŋgasii vuosttas bargovásáhus. Bargguid bokte nuorat sáhttetge gávdnat dan iežaset miela miel suorggi, man de stuđeret dahje mainna barget boahttevuođas, muitala Avvila skuvlla oahppobagadalli Heikki Hirvonen.

– Geassebarggut lea buorre vuohki guovllastit bargoeallimii. Makkár njuolggadusain bargoeallimis galgá doaibmat ja bargamiin oažžu vásáhusa sierra surggiin. Dathan sáhttá váikkuhit boahttevuođa plánaide, ahte maid sii háliidit stuđeret ja bargat.

Heikki Hirvonen
Heikki Hirvonen geahččala movttiidahttit nuoraid bargui. Govva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Gal mun geahččalan movttiidahttit nuoraid bargui nu bures go fal máhtan. Mii lávet 9-luohkálaččaiguin geahččat gieldda bargguid ja hárjehallat ovttas bargoohcamušaid čállima ja bargojearahallamiidda ráhkkaneami, muitala Hirvonen.

Sáárákáisá Seurujärvi mielas leage somá oahpásmuvvat sierra suorggi bargguide. Seurujärvi lea ohcan earet eará sámemusea Siidii geassebargui. Geasi maŋŋá oaidná, leago beroštuvvan museabargguin.

– Dat lea miellagiddevaš geahččalit sierra suorggi bargguid ja danhan maŋŋáhan de diehtá masa ii liiko ja masa fas liiko, dat lea ávkin de boahttevuođa plánemis, lohká Seurujärvi.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä