Sápmi |

Girku lea suokkardallamin iežas oasi sápmelaččaid bázahusaid goaivumis 1930-logus – Ulbmilin hávdádit bázahusaid boahtte gease

Erva Niittyvuopio háliida čielggadit ráfálaš boahttevuođa dihte, ahte manin girku lea leamašan miehtemielalaš sápmelaš váinniid hávderáfi rihkkumii dieđalaš dutkamušaid dihte.

Erva Niittyvuopio
Erva Niittyvuopio sávvá, ahte dán áššis basttašedje ságastallat ráhpasit nu sámeservošis go maiddái girku siste. Govva: Vesa Toppari / Yle

Girkus leamašan mearkkašahtti rolla sápmelaččaid hávddiid roggamis Anáris 1930-logus.

1930-logus goivo máŋgalogi váinni dávttiid Anárjávrri hávdesullos, Jámešsullos. Daid bázahusaid goivo suopmelaš dieđaakademiija antropologalaš doaibmagotti dutkamušaid váras Suoma oahpahusministeriija bivdagis.

Girku sámeáššiid čálli Erva Niittyvuopio lea čállán suomagielat artihkkala Sápmelaččaid bázahusat ja girku rolla, mas son guorahallá girku oasi daidda dáhpáhusaide. Su dutkamuša vuođul evaŋkelaš-lutheralaš girku lea nannosit dorjon bázahusaid dutkama.

Čállosis čilgejuvvo arkiivagálduid vuođul, mo duopmokapihttal ja Anár searvegotti girkohearrá mihte hávddiid rahpamii ja váinniid osiid luohpadeapmái dutkamušaide.

Oulu bisma Jukka Keskitalo mielas ášši vuđolaš čielggadeapmi lea hui dehálaš. Son háliida árvvoštallat girku doaimmaid dan ektui ođđasit.

– Girku mearrádus addit lobi roggamii čájeha váidalahtti lági mielde 1930-logu jurddašanvuogi. Girku lassin maiddái dieđasearvvuš berre mannat krihtalaččat čađa dan áiggi doaimmaid ja daid árvvuid, mat daid duohkin ledje, oaivvilda bisma Keskitalo.

Vealttemeahttun boahttevuođa dihte čielggadit ášši duogáža

Erva Niittyvuopio háliidii čielggadišgoahtit ášši dál, go maiddái sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa lea áigeguovdil.

Niittyvuopio oaidná ášši čielggadeami vealttemeahttumin ráfálaš ja oktasaš boahttevuođa huksema ektui. Son háliida čielggadit, ahte manin girku ii leat 30-logus váldán vuhtii hávderáfi gudnejahttima ja manin girku lea vuolgán dutkamuššii fárrui.

– Jurddašin ieš, go lohken daid báhpáriid vuosttas geardde Suoma álbmotarkiivvas, ahte dathan lea hui bávččas ášši ja hui unohas dovddut bohte vuosttažin. Dieđusge dat unohas dovddut, moraš ja báhčavuohta das, ahte ná lea geavvan, muhto dat, ahte viimmat girku dovddasta daid dáhpáhusaid ja das lea buorre hállat, oaivvilda Niittyvuopio.

Čoakkáldat váinniid bázahusain lea leamašan Helsset universitehta anatomiija lágádusa hálddus. Oassi dáin dávttiin leat juo hávdáduvvon ođđasit Anárii 1990-logus. Universitehta máhcahii buot bázahusaid jagis 2001, loahpaid bázahusaid hálddaša sámemusea Siida ja Sámediggi.

Borgemánnui 2022 leat plánemin dilálašvuođa, mas dát proseassa loahpahuvvo ja maŋimušge váinniid bázahusat hávdáduvvojit ođđasit. Ođđasit hávdái sivdnideapmái leat oasálastimin earkebisma Tapio Luoma ja Oulu bismagotti bisma Jukka Keskitalo.

Guldal Erva Niittyvuopio jearahallama dás. Jietna: Kaisa Aikio / Yle

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä