Sápmi

Goavvejahki vuhtto badjeolbmo burssas – Leo Aikio: "Badjeolbmot fertejit smiehttat dárkilit, suitetgo lonuhit ođđa gielkká"

Leo Aikio
Leo Aikio lea fuolas badjeolbmuid ruđalaš dilis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Goavvejahki lea gurren badjeolbmuid burssa ja Leo Aikio ballá dán dálvvis maid šaddat heittot, go ii leat maid vuovdit ja muohtadilli balddiha.

Koronadilli lea váikkuhan sakka máilmmi ekonomiijai, ja dat vuhtto maid gielkágávppiin. Korona lassin maiddái diimmá boazodollui váttis dálvi sáhttá váikkuhit gielkkáid vuovdimii.

Badjeolbmot leat dehálaš oastit gielkágávpejasaide, muhto goavvejagi dihte máŋggat badjeolbmot eai suitte lonuhit ođđa gielkká, go mannán dálvve golle visot ruđat bohccuid guođoheapmái ja biebmamii.

Anárlaš badjeolmmoš ja Sámedikki nubbi várreságadoalli Leo Aikio áiggošii lonuhit dán dálvái ođđa gielkká, muhto ferte vuos dárkilit guorahallat suitágo lonuhit. Sus golle visot ruđat bohccuid biebmamii mannán dálvve ja dán čavčča leamaš unnán miesit, de ii leat beassange vuovdit olu.

Aikio mielde ruđalaš váttisvuođat guoskkahit viidát badjeolbmuid dál.

– Gal dat lea vehá viidásot váttisvuohta, iige guoskka dušše ovtta. Eandalit dáppe Anár guovllus leamaš váttis dálvi ja dátge čakča ii leat buvttadan nu olu.

– Boahtte dálvvis orru šaddamin maid váttis, go muohta lea dál jikŋon eatnamii. Ruđalaš dilli sáhttá leat čávga máŋgasiidda, árvala Aikio.

Mohtorgielká lea badjeolbmuide dehálaš bargoneavvu, iige dan haga dálá áigge birgege. Badjeolbmot vudjet dálvit beaivválaččat gielkkáiguin, ja danin leage dehálaš, ahte lea nu buorre gielká anus go vejolaš.

Dábálaččat badjeolbmot lonuhit ođđa gielkká moatti jagi gaskkain, daningo boares fievru sáhttá váttásmahttit guođoheami.

– Dat buktá dakkár eahpesihkkarvuođa, jus fievrrut leat dan ortnegis, ahte daidda ii sáhte luohttit. Čuoigga gal ii biso bohccuid maŋis, galgá leat doaibmi gielkká.

Badjeolbmot dehálaččat gielkágávpejassii

Gielkágávpejas Ilkka Korteniemi mielde badjeolbmot leat dehálaš kundarat gielkágávppis, daningo badjeolbmot lonuhit gielkkáid jeavddálaččat ja ostet sis maid várreosiid sihke geavahit sin divuhanbálvalusaid. Sis ii goittotge leat dárkilis statistihkka das, olugo vuvdet gielkkáid namalassii boazodollui.

Koneliike Korteniemen kauppias Ilkka Korteniemi
Ilkka Korteniemi mielas badjeolbmot leat dehálaš kundárat su gávpái. Govva: Sauli Antikainen / Yle

Muđui gielkágávppiin manná iešalddes juobe buorebut, go maid máhtte vuordit. Okta stuorimus gielkáfitnodat BRP gárttai álggahit giđđat ovttasbargoráđđádallamiid, muhto dál dilli leat buorre aŋkke gávppi bealde.

– Priváhta kundarat ja oassi fitnodagain ostet bures, ja geavahuvvon gielkkáid vuovdit dál juobe eambo go diibmá, muhto turismma bealde leat šaddan minusbeallai go turistat eai leat boahtemen, de turismmafitnodagatge eai investere, dadjá Korteniemi.

Aikio sávvá čovdosa gávdnot heahtedoarjagis

Goavvejagi dihte Suoma eanan- ja meahccedoalloministeriija bijai Luondduriggodatguovddáš Luke čielggadit, deavdágo mannán dálvi heahtedoarjaga kriteraid.

Boazodoallolága mielde badjeolbmuin lea riekti heahtedoarjagii, jus guovllus lea dáhpáhuvvan luonddubárti dahje eará vahágat. Luonddubárttiin ja eará vahágiin dárkkuhit dálkkiid ja eará luonddu fenomaid, mat váttásmahttet bohcco guohtuma ja dagahit lassegoluid ovdamearkka dihte bohccuid biebmama dihte, dagahit boazojámuid dahje váttásmahttet muđui bohcco ceavzima meahcis. Buhtadusat heahtedili dihte eai leat goittotge goassige mieđihuvvon.

Čielggadeapmi lea dál dahkkon, ja Leo Aikio vuordá ministeriija mearrádusa áššis. Su mielas heahtedoarjja livččii dál áidna vuohki buoridit badjeolbmuid ekonomalaš dili.

– Dan mun dál lean vuordán, ahte ášši ovdánivččii ministeriijas, muhto ii goittot vuos leat dáhpáhuvvan mihkkige. Dat buktá olu eahpesihkkarvuođa dán dillái. Sávašin, ahte boađášii vástádus vai basttášii de čoavdit dán váttisvuođa.

Leo Aikio
Leo Aikio sávvá ministeriija gieđahallat heahtedoarjjaášši jođánapmosit. Govva: Vesa Toppari / Yle

Badjeolbmuin lea maid vejolašvuohta ohcat investerendoarjaga gielkká oastimii, muhto dan doarjagis leat čavga eavttut. Danin dušše beare dát doarjja ii reahkká.

– Dus galgá leat goittotge dat opmodat, mainna don oasttát dan gielkká. Gal dat dieđus veahkeha, muhto ii čoavdde dán čuolmma, lohká Aikio.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä