Sápmi

Goit njealjis leat gergosat álgit Sámedikki ságadoallin: Anu Avaskari, Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Kari Kyrö

Anu Avaskari, Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Kari Kyrö
Anu Avaskari, Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Kari Kyrö leat gergosat álgit Sámedikki ságadoallin. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle

Sámedikki áirasiin goittot 13 eai fikka ságadoallin. Muhtimat eai kommentere ja buohkaid eat fáhten.

Sámedikki ortniiduvvančoahkkin lahkona ja sihkkarit máŋgasat vurdet diehtit, gii jođihišgoahtá ođđa Sámedikki. Yle Sápmi jearai áirasiin, man mielas sii leat.

Dálá dieđu mielde goittot njealjis leat gergosat álgit Sámedikki ságadoallin. Sii leat Anu Avaskari, Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Kari Kyrö.

– Lunddolaččat lean beroštuvvan ságadoalli dahje várreságadoalli barggus. Lean goittotge guvttiin válggain ožžon mearihis stuorra doarjaga, dadjá Avaskari.

– Dieđus lea lunddolaš, ahte lean geavahusas, jus lea doarvái luohttámuš. Lean dál leamaš stivrra barggus ja sátnejođiheaddjijoavkkus mielde ja oaidnán hui viidát ja bures, mot dat doaibmá. Sávvamis mu attáldagat heivejit dan rollii, dadjá Juuso.

Anni Koivisto dadjá, ahte lea čatnasan čuovvovaš njeallje jagi bargat sámi álbmoga ja vuoigatvuođaid ovdii Sámedikkis.

– Muhto dieđusge dat lea áibba nubbi gažaldat, ahte leago ságadoalli báiki áidna, mas dat lea vejolaš. Mun lean gearggus váldit dan ovddasvástádusa, man Sámediggi munnje háliida addit. Mu mielas dehálamos lea, ahte mii gávdnat dakkár joavkku, mainna mii sáhttit buot buoremusat ovddidit dán válgabaji buot dehálamos áššiid, muitala Koivisto.

Kari Kyrö muitalii sámediggeválggaid maŋŋá, ahte lea beroštuvvan ságadoalli báikkis. Son nanne, ahte su ovddit cealkámušat dollet ain deaivása. Kyrö ii áiggo ovdal ortniiduvvančoahkkima šat eanet kommenteret ságadoalli válgga.

– Dađi bahábut lean easttalaš vástidit Yle Sámi Sámedikki ságajođiheaddjijoavkku válgga ja válljema guoskevaš gažaldagaide. Máhcan áinnas áššái válgga ja válljemiid maŋŋá, čállá Kyrö.

Anne Nuorgam ja Pigga Keskitalo dajaiga válggaid áigge mannan čavčča, ahte jus fal válljejuvvoba Sámediggái, soai leaba gergosat gilvališgoahtit ságadoalli šluppohis. Dál Nuorgam goit dadjá Yle Sápmái, ahte ii áiggo figgat ságadoallin.

– Mus ii leat astu dasa, go lean dál bissovaš foruma jođiheaddji ja dat lea dakkár bargu, mii doalvu áiggi, dadjá Nuorgam.

Keskitalo ii leat gaskavahku 19.2. rádjai vástidan Yle Sápmái, maid son jurddaša ságadoalligilvvus dál.

13 áirasa eai áiggo ságadoallin

Sámedikki áirasiin 11 dadjet dál njuolga, ahte eai áiggo figgat ságadoallin. Sii leat Leo Aikio, Juha Petteri Alakorva, Tauno Ljetoff, Asko Länsman, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Aslak Pekkala, Veikko Porsanger, Magreta Sara, Irja Seurujärvi-Kari ja Jouni Äärelä.

Pirita Näkkäläjärvi ja Irja Seurujärvi-Kari ákkastallaba oaivileaskka dárkilabbot.

– Mus lea ođđa gelddolaš bargu fitnodatgávpehoavdan dáppe Helen Venturesis, Helenis, Helssega energiijafitnodagas, ja mus ii leat dilli searvat ságadoalligilvui, muitala Näkkäläjärvi.

Seurujärvi-Kari muitala iežas háliidit baicce stivrabáikki, daningo su mielas dat gullá olgosámiide. Son lea áidna áirras sámeguovllu olggobealde.

– In leat gal smiehttan, ahte áiggošin figgat ságadoallin, daningo mun dieđán, ahte doppe leat nu ollusat, geat háliidit dan saji oažžut alcceseaset, dadjá Seurujärvi-Kari.

Veikko Feodoroff ja Ulla-Maarit Magga muitaleigga jo válggaid áigge, ahte eaba leat beroštuvvan ságadoalli báikkis. Dán varrasamos gažadeapmái Feodoroff ii geargan vástidit ja Magga eat fáhten.

Karen-Anni Hetta ja Tanja Sanila eaba háliit kommenteret ášši. Yle Sápmi ii fáhten gaskavahku 19.2. rádjai Magga lassin Inka Kangasniemi.

Goittot Juusoi ja Koivistoi gávdno doarjja

Gean áirasat dasto dorjot ságadoallin? Stuorát oassi ii daja njuolga ja muhtimat eai oba kommentere.

Guokte nama goittot bohtet ovdan: Tuomas Aslak Juuso ja Anni Koivisto.

Anne Nuorgam muitala, ahte su kandidáhta ságadoallin leamašan jo evttohasásaheami rájes Anni Koivisto.

– Mun gal doarjjun nissonolbmo. Dat lea mu figgamuš, ahte nuorra nissonolmmoš boađášii jođihit, dakkár, geas lea varas jurddašanvuohki.

Nuorgam lasiha, ahte politihkashan sáhttá doarjut geannu, muhto loahpa loahpas sáhttá gártat jienastit geannu eará.

– Danhan ii goassige dieđe. Dat lea goittotge gitta ráđđádallamiin, ahte mo dat ášši manná, dadjá Nuorgam.

Maiddái Pirita Näkkäläjärvi oainnášii mielas nissonolbmo ságadoallin. Dasa lassin ságadoalli galgá ovddastit seamma árvvuid ja politihkalaš mihttomeriid, maid son iešge ovddida.

Näkkäläjärvi muitalage iežas lean ilus, go válggaid áigge gulai, ahte Anni Koivisto árvvoštallá vejolašvuođa álgit ságadoallin.

– Doarjjun ságadoallin nissonolbmo, ja sávan maid, ahte juohke sámeguovllu gielddas válljejuvvojit stivrii nu galle nissonolbmo go vejolaš, daningo nissonolbmot leat miehtá Sámi kulturguoddit, geain lea nana máhttu doalahit ja ovddidit min kultuvrra, sámegielaid ja árbevirolaš ealáhusaid, oaivvilda Näkkäläjärvi.

Leo Aikio muitala, ahte doarju oalle sihkkarit ságadoallin Tuomas Aslak Juuso.

– Luohtán su vásáhussii Sámedikkis. Sus leat maid čanastagat boazodollui, mii heive munnje hui bures, čilge Aikio.

Juha Petteri Alakorva, Karen-Anni Hetta, Tauno Ljetoff ja Tanja Sanila eai kommentere, gean dorjot ságadoallin ja makkár ákkaiguin.

Makkár lea buorre ságadoalli?

Anu Avaskari sávašii ságadoallis servodatlaš vásáhusa ja skuvlejumi, luohtehahttivuođa ja luohttámuša.

Anni Koivisto mielas lea deháleamos, ahte ságadoalli lea čatnasan bargat sámi vuoigatvuođaid ja olmmošvuoigatvuođaid ovdii ja ovddida sámediggelága ođasmahttima, soabadanproseassa ja álbmotráđđema.

– Dieđusge ferte maiddái smiehttat dan, man bures dovdá sámepolitihka, leago čatnasan jođihanbargui ja makkár dáiddut sus leat. Gulahallandáiddut leat maid hui dehálaččat, dadjá Koivisto.

Kari Kyrö sávai válggaid maŋŋá, ahte ságadoalli basttášii hukset buori ovttasbargovuoiŋŋa ja oažžu buriid bohtosiid áigái buot sápmelaččaid dáfus.

Asko Länsman háliida ságadoallin olbmo, guhte dovdá sámi kultuvrra ja doarju sápmelašvuođa ja sámi ealáhusaid.

Aslak Pekkala oaivvilda, ahte ságadoallis galgá leat viiddes doarjja, buorit ovttasbargoattáldagat ja son galgá maid máhttit muhtin sámegiela.

Veikko Porsanger oaidná, ahte ságadoallis galgá leat vásáhus ja máhttu Sámedikki doaimmas.

Magreta Sara mielas ságadoalli galgá ovddastit sámiid.

– Dat ferte leat dakkár, gii áigu ovddidit Sámedikki dan guvlui, ahte mis lea ain boahttevuođas sápmelaš Sámediggi, čilge Sara.

Irja Seurujärvi-Kari oaivvilda, ahte vássán Sámedikke badji lei hui riidui. Danin sátnejođiheaddjis gáibiduvvo su mielas nana ráđđádallan- ja gulahallandáidu.

– Son ferte bealuštit buot sámiid, gulahallat buot sámiiguin ja leat hui vuoigatvuođalaš buohkaid vuostá. Son ferte leat ovdamearkan, máhttit sámegiela ja dovdat sámekultuvrra.

Seurujärvi-Kari smiehtada maid, ahte ságadoalli sáhtášii leat nissonolmmoš, vaikko das ii leatge sohkabealis jearaldat. Son maid buktá ovdan, ahte oktage ságadoalli ii leat dán rádjai leamaš eret Ohcejogas.

Jouni Äärelä mielas ságadoalli galgá bastit ovttasbargat earáiguin.

Sámedikki 2020-2023 ortniiduvvančoahkkin dollojuvvo 27.–28.2. Sámekulturguovddáš Sajosis Anáris. Čoahkkin álgá duorastaga 27.2. diibmu 10.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä