Sápmi

Golbma muitalusa das, mo Petelius sketsat leat váikkuhan: bilkidanlávlagat, várrugasvuohta gávttiin ja figgamušat njulget boasttodieđuid

vähemmistöt
Jan Saijets, Anni Koivisto ja Keijo Svart muitalit, makkár vásáhusat sis leamašan sáme- ja románasketsaid dihte. Govva: Jani Aarnio ja Marja Väänänen / Yle

Ruoná lihtu riikkabeaiáirras Pirkka-Pekka Petelius ánui duorastaga almmolaččat ándagassii dološ sketsaidis, main bilkidedje sápmelaččaid.

Sápmelaš politihkkár guovttos Anni Koivisto ja Jan Saijets ja romána Keijo Svart muitalit, mo sketsat leat váikkuhan sidjiide.

1980-logu loahpas ja 1990-logu álggus suopmelaš neavttárat Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala barggaiga tv-ráidduid, main sápmelaččaid govvidedje vealaheaddji vugiin. Sketsain bilkidedje maiddái earret eará románaid.

Petelius ja Kalliala barggaiga sketsahumora juhkaluvvan sápmelaččain Hymyhuulet-, Pulttibois- ja Manitbois-ráidduin. Petelius bivddii dáid sketsaid duorastaga ándagassii virggálaš dieđáhusain.

– Háliidan čujuhit iežan ándagassii átnuma buot sápmelaččaide. Bivddán seammás ándagassii daid hehttehusaid, mat mu sketsain leamašan. Dál mun fihtten iežan ovddasvástádusa riikkabeaiáirrasin ja kultuvrra ovddideaddjin, Petelius čálii dieđáhusas.

"Olbmot leat várrugasat, ahte eai nanne stereotiippaid"

Boahttevaš sámediggeáirras, ohcejohkalaš Anni Koivisto oaidná, ahte Petelius ja Kalliala sketsat leat báidnán stereotiippaid, mat olbmuin leat leamašan sámiid birra Suomas.

Son muitala iežas leat dan dáfus lihkolaš, ahte lea bajásšaddan Ohcejogas. Gielddas, gos sápmelaččat leat eanetlogus, ii leat gártan gillát stereotiippaid váikkuhusas.

– Lean gal oaidnán ja gullan maiddái dan, mo váldoálbmoga siste leat leamašan dakkár ovdagáttut, ahte sápmelaččat leat duolvasat ja alkoholisttat. Dasto boahtá dat nunnuka-huikkašeapmi. Gal mun dieđán, ahte dat lea váikkuhan máŋgasiidda.

Anni Koivisto
Ohcejohkalaš Anni Koivisto lea vuohttán, ahte sketsain leamašan váikkuhus dasa, mo olbmot oidnet sápmelaččaid. Govva: Marja Väänänen / Yle

Koivisto ieš lea maid šaddan várrugassan ovdamearkka dihte dan stereotiippa dihtii, ahte sápmelaččat leat juhkkit.

– In mun hálit mannat vaikke sámeguovllu olggobealde gosanu bárii ja doppe vuollaboahtaliin johtit. Mun lean hui várrugas diekkár dilálašvuođain, jos mus lea gákti badjelis. Dieđán, ahte mun in leat áidna. Olbmot leat hui várrugasat dainna, ahte eai ieš vahágisge nanne muhtun dakkár stereotypiija, mii ii oba doala ollenge deaivása.

Petelius ándagassii átnuma Anni Koivisto oaidná oktan mearkan das, ahte máilbmi rievdá ja áššit ovdánit. Son sávvá, ahte Petelius dahku čájeha buori ovdamearkka earáide.

– Sávan, ahte dat addá earáide roahkkatvuođa smiehttat dan, mo ieš sáhttá iežas doaimmain váikkuhit vehádagaid sajádahkii servodagas ja buoridit dan.

Gohčodedje Nunnuka-Uulan

Sámedikki dálá lahttu Jan Saijets, guhte lea Anáris eret ja orru Tamperes, oaivvilda, ahte Peteliusa ándagassii átnun lei buorre dahku.

– Galhan dat sketsat ledje oalle roavvásat, vaikko álggus čaibmenge daidda. Dat devdet kultuvrralaš ávkkástallama dovdomearkkaid ja ledje oalle loavkideaddji prográmmat.

Saijets mielas ándagassii átnun orui rehálaš, daningo Petelius muitalii duorastaga, ahte son háliida riikkabeaiáirrasin ovddidišgoahtit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja váikkuhit earret eará vuovdečuohppamiidda. Ovdamearkka dihte vuovdegažaldat lea Saijets mielas stuorra váttisvuohta.

Jan Saijets
Jan Saijets lea gearggus addit ándagassii Peteliusii. Govva: Jani Aarnio / Yle

Jan Saijets muitala, ahte su leat gohčodan Nunnuka-Uulan. Máŋggat sápmelaččat leat vásihan sketsa váikkuhusaid maŋŋá.

– Dat álge lávlut "nunnuka" bilkidan dihte njuolga munnje, muitala Saijets.

Vaikko sketsain lea juo áigi, das ii leat máŋga jagi, go Saijets gulai daid birra mannan háve. Nuoratge dihtet daid, son muitala.

"Vehádahkii čájehuvvo skáhpe báiki"

Saijets oaivvilda, ahte Suomas eai leat ovdal albmaláhkai smiehttan vehádagaid rivttiid ja kultuvrralaš ávkkástallama. Dange eai leat ádden, man hearkkes sajádagas vehádagat leat.

– Indiánavitssaid leat muitalan ja Amerihká eamiálbmogiid biktasiid leat geavahan mo beare. Dasa leat dál morihan.

Kultuvrralaš ávkkástallan oidno ain das, mo ovdamearkka dihte sámegávttiid geavahit váldoálbmoga dárbbuide. Ovdamearkan Saijets namuha fakegávttiid, maid vuvdet leaikkastallangálvogávppiin.

– Máŋgga dáhpáhusas olbmot eai leat oba ádden, ahte sii loavkidit. Vehádahkii čájehit skáhpe saji, go min symbolat geavahuvvojit mo beare.

Jos sápmelaččat cuiggodit áššis, sin vuosttildit Saijets mielas issorasat ja váldoálbmot imaštallagoahtá, vuotgo dat sápmelaččat nivssihedje.

– Sápmelaččat galget álo guorahallat, man ášši sii buktet ovdan, daningo de olbmot nivssihit issorasat sin vuostá.

Diehtemeahttunvuođa dihtii sketsain leamaš stuorra váikkuhus

Sketsat hábmejit miellagovaid sámiid birra danin, go Suomas olbmot eai velge dieđe doarvái iežas riikka eamiálbmogis, oaivvilda Saijets.

– Oba skuvllas eai muital sápmelaččain, Amerihká eamiálbmogiinge muitalit oahppogirjjiin eanet. Dat lea stuorra čuolbma. Suopmelaččat eai dieđe olu sápmelaččain, máŋggat gal gáddet sii dihtet.

Diehtemeahttunvuohta lea Saijets mielas hábmen maid ártegis dieđuid historjjás.

– Leat čuoččuhan, ahte sápmelaččat leat eará guovlluin boahtán sisafárrejeaddjit.

Saijets lea gearggus addit ándagassii Peteliusii.

– Symbolalaš mearkkašupmi lea stuoris, go sketsa ráhkadeaddji átnu ándagassii. Dábálaččat ovdamearkkas lea stuorra fápmu.

"Juohkehažžii galggai čilget, ahte eat mii hála diená"

Spesiálabagadeaddji Keijo Svart doarju románaid skuvlavázzima Tamperes. Su mielas Petelius galggašii átnut ándagassii maiddái románain.

– Eaihan dat sketsat moge orron somá. Pirkka-Pekka Petelius ii ádden, man olu vahágahtii min čeardda ja joavkku, dadjá Svart.

Romanit opiskelu
Keijo Svart muitala, ahte sketsat leat čuohcan románaid kultuvrii. Govva: Jani Aarnio / Yle

Sketsat vahágahtte nu viidát, daningo olbmot álge hoahkat daid.

– Buohkat álge áddestallat mahkáš min, dan ii leat somá gullat. Juohkehažžii galggai čilget, ahte eat mii hála diená.

Svart muittuha, ahte románat leat suopmelaččat ja hállet suomagiela, eaige bonja giela sketsaid vugiin.

Pirkka-Pekka Petelius lea maŋŋá dadjan, ahte sketsain lei ulbmilin čaibmat váldoálbmoga guottuide unnitloguin, ii unnitloguide. Keijo Svart mielas dát ii goassige boahtán oidnosii prográmmaid oktavuođas. Dat eai nuppástuhttán láhttema románaid vuostá buoret guvlui.

– Gal dat čuhce min kultuvrii.

Svart vuordáge Peteliusas ándagassii átnuma maiddái románain.

– Gal dat ollesolbmos livčče jierpmálaš dahku. Nu goit mun dagašin.

Petelius muitala iežas sádden maiddái Románaáššiid ráđđádallangoddái deaivvadanbivdaga ášši olis.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä