Sápmi |

Gollerogganlobiid ohcan lea lassánan Vuohču guovllus – Lappi bálggus lea fuolas doaimma stuorrumis

Mášengollerogganlobiid ohcamušat leat lassánan eandalii dan maŋŋá, go birassuodjalanláhka nuppástuvai jagis 2018.

Antti Äärelä taljojen kanssa
Lappi bálgosa boazoisit Antti Äärelä dadjá, ahte gollerokkahagat ja goaivun hehttejit boazodoalu. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Mášengolleroggan lassána gulul Lappi bálgosis, Vuohču oarjjábealde ja máttabealde.

Dorvvolašvuođa ja kemikáladoaimmahat Tukes bajit dárkkisteaddji Pasi Molkoselkä muitala, ahte mášengolleroggama lohpeohcamušaid mearri lea lassánan Lappi bálgosa guovllus guovtti sajis, Mäkärä guovllus Tankajogas ja Roivainen Lismájoga guovllus.

– Mäkäräs gollerogganlohpeohcamušat leat sullii logi ja Roivainen guovllus 14.

Tankajogas lea muhtin veardde roggojuvvon golli juo máŋgalot jagi, go Lismájogas golleohcan lea eanet álgán jagi 2010 sulaid, muitala Molkoselkä.

Mášengollerogganlobiid ohcamušat leat lassánan eandalii dan maŋŋá, go birassuodjalanláhka nuppástuvai jagis 2018.

– Go birassuodjalanláhka nuppástuvai, mašiinnain oaččui roggat, go ii mana badjel 500 kubihkkamehtera jagis ja rogganbeaivvit eai leat eanet go 50 geasis. Dán láhkanuppástusa maŋŋá bohte muhtin veardde ohcamušat, main háliidedje geavahit mašiinnaid roggamis. Diekko dáhpáhuvai nuppástus, muđui dilli leamaš stáđis, čilge Molkoselkä.

Tukes bajit dárkkisteaddji háliida bissehit šláddariid lávdama

Anáris Leammi álbmotmeahcis mášengolleroggan nogai suoidnemánu 1. beaivve. Tukes bajit dárkkisteaddji Pasi Molkoselkä lea gullan máŋgasiin ságaid, ahte Leammi golleroggit livčče sirdáseamen Vuohču guvlui, ja dat livččii sivvan lohpeohcamušaid meari stuorrumii.

– Dákkár šláddariid lávdama háliidan bissehit. Ii oktage, geas dál nogai mášenrogganlohpi Leammis, leat ohcan joatkinlobi eará sajis. Inge leat gullan, ahte geasge livččii plánat ohcat eará sajis, go gos juo dássážii leat roggan. Dohko sii leat ohcan lobi roggat goaivvuin.

Raimo Kanamäen kullankaivukalustoa Lemmenjoen kultakentillä Miessijoella.
Govva Leammi Miessijogas. Doppe mašiinnat jaskkodedje suoidnemánu álggus. Govva: Vesa Toppari / Yle

Boazoisit: "Galggašii geahččat viidábut"

Golleroggan mašiinnaiguin váldá ollu saji Lappi bálgosis. Bálgosa mielas livččiige hui dárbbašlaš dahkat ollislaš birasváikkuhusaid árvvoštallama gollerogganguovlluin, dadjá boazoisit Antti Äärelä.

– Bálggus lea juohke cealkámušas gáibidan birasváikkuhusaid árvvoštallama daid rokkahagaid ollislaš viidodaga vuođul. Dat orru boastut, go dorvvolašvuođa- ja kemikáladoaimmahat ja guovlluhálddahusdoaimmahat ovtta lohpeohcamušas ain hávil bivdet cealkámuša.

Äärelä mielas lea ruossalas, ahte cealkámuš dahkko ovtta rogganbáikkis ain hávil, eaige geahča ollisvuođa.

– Gal dan galggašii geahččat viidábut, viidodagat leat Mäkärä guovllus vádjit čuohte hektára ja Lismájoga bealli lea mealgat badjel čuohte hektára.

Bálggus lea fuolas doaimma stuorrumis

Muhtin veardde Lappi bálgosis lea goittotge leamaš sáni sadji mearrádusaid dahkamis.

– Moatti Tukes mearrádussii mii leat fidnen dakkár mearrádusa fárrui, ahte galget guođđit dihto guovlluid eret roggandoaimmain. Ja maiddái dan leat fidnen čađa, ahte dárbbu mielde galget gaskkalduhttit roggama, jos bálggus nu gáibida. Dat lea mu mielas doaibman, muhto gal mus lea fuolla, jus roggan ain lassána ja viidu.

Antti Äärelä dadjá, ahte guktuin guovlluin golledoidindoaibma lea vuos álgán goaivvuin, ja de leat gollerokkit ohcan nuppástusaid lobiide vai besset mášeniiguin roggat.

– Dat lea heittot, go nie sáhttá njuolga fal stuoridit doaimma. Unnánis vuos álggahit ja de viiddidit almma ahte dasa šat moge giige sáhttá váikkuhit.

Gollerokkahagat ja goaivun hehttejit boazodoalu eanemus geassit, dadjá Äärelä.

– Geassithan dat rogget, ja guktuin guovlluin roggan hehtte miessemearkuma duođai ollu. Doppe galggašii leat ráffi bohccuide dalle go bohccuid luoitit áiddis ja ovdal misiid mearkuma.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä