Sápmi |

Gosa Helssega gávpotsámit báhtarit huša ja hoahpu? – loga dás, gos sii loktet friijaáiggis ja gos sii ávžžuhit galledit

Gávpotsámit Marja Helander, Biret Haarla ja Mira Pohjanrinne muitalit sin mielamel báikkiid ja ávžžuhusaid Helssegis.

Marja Helander.
Marja Helander liiko Helssega Vartiosaaris luonddu ja ealliid dihte. Govva: Pinja Pieski / Yle

Dál go olgoriikkaide vuolgin luomu áigge lea koronavirusa dihte váttis, de gieskat almmustuvvan čilgehusa mielde sullii bealli suopmelaččain áiguge luomustallat gos nu Suomas.

Jus pláne olgoriikamátkki sadjái reaissu vaikko Helssegii, de doppe ássi sápmelaččain leat dihto báikkit gos sii loktet ja ávžžuhit earáidge galledit.

Juo moaddelot jagi áigge dáiddár Marja Helander lea golahan geassebeivviid Helssega Vartiosaaris. Helander loaktá bures doppe, daningo luondu lea lahka ja son beassá návddašit luonddu earenomášvuođain.

– Mannán vahkus oidnen mo min bajábealde áimmus gahperbáiskkit borre girdigotkkaid, oktage gotkkain ii orron ceavzimin. Buot dáhpáhuvai nu jođánit, in gal lean duođainge oaidnán diekkára ovdal, čaibmá son.

Luondu lea Helandera oainnu mielde dehálaš ja fápmudahtti báiki olbmuide, eandaliige dalle go orru gávpogis.

Marja Helander smiehtada, ahte álo olbmot eai oro áddemin, man láhka luondu lea maiddái Helssegis.

– Helssegis lea duođain álki beassat lundui. Vartiosaari lea ráfálaš ja dat lea dehálaš báiki munnje, go gávpogis lea goittotge nu hoahppu.

Mearragáttis beassá gaivát guhkás, dego duoddarisge

Vartiosaari Vikiŋŋabávttiin Helander muitala, ahte son liiko doppe fitnat geahččamin oidnosa merrii. Mánnán son lávii olu stoahkat ja vánddardit bávttiin, go son orui Nummelas.

– Jáhkán, ahte áhčči liikui maid leat mearragáttis, go dalle oaidná guhkás, seammá láhkai go duoddaris.

Helssega guovddážis lea vuollel logi kilomehtera Vartiosaarii ja dohko lea álki beassat. Helandera oainnu mielde Helssega deattuhit mearraguovlun eambbo go ovdal.

– Deike sullui beassá álkit šleađgadámppain. Dámppa lusa beassá vaikko biillain, bussein, metroin dahje sihkkeliin. Mu mielas lea somá, ahte Helssega arkipelagoide leat dálá áigge eambbo vejolašvuođat johttit.

Vartiosaari lassin Helander namuha iežas mielamiel báikkiin Nuuksio álbmotmeahci, ja ávžžuha fitnat maiddái museain.

Marja Helander.
Marja Helander Vartiosaari Vikiŋŋabávttiin. Son jáhkká, ahte áhčis maid liikui geahččat merrii daningo dalle oaidná guhkás, vehá dego duoddarisge. Govva: Pinja Pieski / Yle

Guldal Marja Helander jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski

"Somás vuoiŋŋastanbáiki gasku gávpoga"

Jus háliida bottu gávpoga hušas, šlámas ja hoahpus, de Biret Haarla ávžžuha Helssega Kaisaniemis šaddodieđalaš gilvogárddi.

– Deike lea somá boahtit geahččat šattuid, oahppat ođđa šaddošlájaid dahje vaikko juhkat gáfe. Dát lea somás vuoiŋŋastanbáiki gasku gávpoga. Deike lea vuollel kilomehter Helssega ruovdemáđiistašuvnnas ja doppe beassá álkit vácci, sihkkeliin dahje metroin, go manná dušše ovtta bissánangaskka, rávve Haarla.

Kaisaniemi šaddodieđalaš gilvogárddi lassin Haarla namuha, ahte Helssegis son maiddái liiko čohkohallat Tokoigáttis Hakaniemis dahje Linnanmäki bávttiin.

– Tokoigáttis čáhci lea láhka, ja Linnanmäki bávttiin oaidná measta olles Helssega. Dat lea ráfalaš báiki, gos eai láve leat olu olbmot.

Nugo Marja Helanderii, maiddái Biret Haarlai luondu ja mearra leat dehálaččat. Haarla maid ávžžuha mannat sulluide, dego Vallisaarii ja Pihlajasaarii.

– Helssegis gánneha mannat vuojašit merrii fatnasiin dahje dámppain. Mun ráhkistan sulluid ja njálgga mearrahája.

Haarla mielas Helsset lea hui máŋggabealat gávpot, gos leat luonddu lassin maid somás párkkat, olu kultuvra ja miellagiddevaš olbmot.

– Dáppe sáhttá fitnat geahččamin vaikko dánsunčájáhusa dahje fitnat eará kulturdáhpáhusain, mat eai leat válddekeahttá nu olu Sámis. Dieđusge dáppe leat maid olu miellagiddevaš olbmot ja oidnojit maid ollu fiinna biktasat, boagusta Haarla.

Biret Haarla
Biret Haarla mielas Kaisaniemi šaddodieđalaš gilvogeardi lea somás vuoiŋŋastanbáiki gasku gávpoga. Govva: Pinja Pieski / Yle

Guldal Biret Haarla jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski

Somás olgobáikkit ja čáppa girkut

Mira Pohjanrinne fárrii Helssega Oulunkyläi sullii jahki dassái, ja lea loaktán ássat doppe.

– Lean gal duođaid olu liikon leat dáppe. Dáppe leat olu somás olgobáikkit, ahte beassá váccašit mehciin ja nu ain.

Pohjarinne muitala, ahte sus eai leat Helssegis čielga mielamel báikkit, muhto son liiko leat máŋggas sajis. Skuvlla beales son láve leat olu guovddážis.

Guovddáža láhkosis leat girkut, main Pohjanrinne ávžžuha fitnat.

– Justa gullen, mo mu okta skibir finai máŋga girku geahččamin. Guovddáža guovllu láhkosis leat ovcci earálágan girku ja dat gal leat duođaid čábbát.

Mira Pohjanrinne ávžžuha maid geavahit neahta ávkin, juos ii dieđe maid dahkat Helssegis.

– Juos ii dieđe maid dáhkat, de álo sáhttá čállit neahta ohcanbálvalussii "Helsinki tekemistä nyt", ja dalle gávdná makkár dáhpáhusat leat justa dan beaivve ja fidne ideaid, gosa sáhtašii mannat.

Girku
Mira Pohjanrinne ávžžuha fitnat girkuin, juos lea guovddáža guovllus. Govas Helssega Boares girku. Govva: Pinja Pieski / Yle

Johttima Helssegis ii gánnet stresset – applikašuvnnat ja olbmot veahkehit

Mira Pohjanrinne ja Biret Haarla mielas johtima Helssegis ii gánnet stresset. Máŋggat ávkkálaš telefonapplikašuvnnat leat leahkimin, ja álo sáhttá jearrat olbmuin veahki, soai rávveba.

– Olbmot gal áddejit bures, ahte buohkat eai leat Helssegis eret. Ja álo leat applikašuvnnat, juos earáin ii hálit jearrat, čaibmá Pohjanrinne.

– Helssegis almmolaš fievrruin johttin lea duođaid álki, in leat várra goassige láhppon. Geavahan ieš máŋgga applikašuvnna veahkkin, muhto lean ieš vásihan, ahte olbmot veahkehit mielas ja addet buriid rávvagiid, muitala Haarla.

Mira Pohjanrinne
Mira Pohjanrinne ávžžuha geavahit telefovdnaapplikašuvnnaid ja eará olbmuid veahkkin, juos ii dieđe mo gánneha johttit Helssegis. Govva: Pinja Pieski / Yle

Guldal Mira Pohjanrinne jearahallama dás. Jietna: Pinja Pieski

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä