Sápmi |

Govat muitalit: Sámi studeanttat leat liikon šearrás silbbaide ja silkkiide juo 1980-logu rájes

Yle Sámi doaimmaheaddjit čohkkejedje iežaset studeantagovaid dán artihkkalii.

gákti, studeanta, giđđa
Yle Sámi bargit muitalit makkár gáktái sii čiŋadedje go besse studeantan. Govva: Yle

Otne lávvardaga viimmat nohká skuvla ja studeanttat besset bidjalit vilges gahpira oaivái. Dán giđa logahagas gerget Suomas birrasii 25 200 ođđa studeantta.

Ii leatge áibbas seammá makkár biktasiidda studeantadoaluin čiŋada, go dilálašvuođas váldojuvvon govaid sáhttet olbmot geahčadit máŋgalogi jagi maŋŋelis.

Čohkkiimet dán artihkkalii Yle Sámi bargiid studeantagovaid giđa 1989 rájes.

Maiju Saijets, jagi 1989 studeanta

Maiju Saijets, studeanta
Jagi 1989 studeanta Maiju Saijets gárvodii studeantadoaluide čáhppes gáktái ja vilges silkái. Govva: Priváhtagovva
"Čállen studeantan giđđat 1989. Mus lei studeantadoaluin badjelis čáhppes satiidnagákti, man mu muoŧŧá lei gorron. Satiidna lei dieid áiggiid oalle bivnnut gákteliidnin. Orun muitimin, ahte eadni lei diŋgon gákteliinni siesáid fárus Stockholmmas.

Studeantadoaluide mun ožžon ođđa soljjuid ja eatni golleboahkána, muhto in ođđa silkki. Geavahin studeantadoaluin seamma silkki, man ledjen ožžon go konfirmerejuvvojin moadde jagi ovdalis. Silkki lei risson anárlaš Biret-Ánne Lehtola.

Dien giđa Avvila logahagas gerge moadde earáge sámenuora studeantan. Orun muitimin, ahte goappásge lei vilges láđđegákti. Vilges gávttit dihttogohtege dieid áiggiid ain eanet studeanttain ja konfirmánttain."

Anni-Saara Paltto, jagi 2000 studeanta

Anni-Saara Paltto, studeanta, gákti
Anni-Saara Paltto studeantasilkki ivnnit leat ainge mohtas. Govva: Priváhtagovva
"Moai etniin vieččaime silkki Guovdageainnus. Mun háliidin diekkár šerresalit silkki, mas lea oránša, ja iešalddes diet ivnnit leat ainge bivnnuhat. Silkki riesai mu Kárášjoga siessá. Gákteáđa lei eadni oastán Helssegis Stockmannas. Liidni lei dakkár, mii šealgái čábbát.

Stuorra riskku diŋguime etniin Guovdageainnus. Letne ovttas etniin hábmen, ahte makkár dat galggai. Gákti lea ain mus skáhpes rájus ja geavahin dan máŋggaid jagiid doaluid maŋŋá."

Aslak Paltto, jagi 2003 studeanta

Aslak Paltto,studeanta, giđđa, gákti
Aslak Paltto ii háliidan dábálaš árbevirolaš gávtti studeantagáktin. Govva: Priváhtagovva
“Mus lea badjelis rukses njunnesuorrángákti. Dan goarui Ánne-Biret Peltoperä. Dieid áiggiid ii olus geasge Suoma beale lean njunnesuorrángákti.

Háliidin veháš earálágan gávtti ja oabbá ja eadni dat evttoheigga goarrut rukses gávtti vai livčče earálágan go dábálaš min málle gákti. Dien gávtti geavahin máŋggaid jagiid ja dat gal lea oaidnán vaikko man ollu sámi feasttaid. Dál gákti lea beassan heaŋgárii. HOX! In leat vel náitalan nuba dalá silbbat leat ain geavahusas!”

Linnea Rasmus, jagi 2006 studeanta

Linnea Rasmus, studeanta, Ohcejohka
Linnea Rasmus čiŋadii kiinnásilkái ja rihppagáktái go beasai studeantan. Govva: Priváhtagovva
"Bessen studeantan giđđat 2006. Dán satiidnagávtti geavahin goittot juo konfirmántan, nu ahte áibbas dan beaivvi bivnnuhamos garvu dat ii lean.

Máŋgasiin lei dien studeantagiđa árbevirolaš čáhppesalit láđđegákti. Dan áigge goittot gulul oidnogohte juo earátge go árbevirolaš ivnnit. 2000-logus Ohcejogas oidnojedje olu nu gohčoduvvon kiinnásilkkit dego musge dien govas, ja silkkiin lávejedje leat diekkár govda fierpmit."

Inger-Elle Suoninen, jagi 2012 studeanta

Studeanta, Inger-Elle Suoninen, gákti
Oabbái válljii Inger-Elle Suonisii silkki. Boaganboaluid son oaččui dan gudnin go beasai studeantan. Govva: Priváhtagovva
“Čállen studeantan jagis 2012. Ledjen juo guhká ovdal studeantadoaluid mearridan, ahte mun háliidan sevdnjesrukses gávtti. Gávdnen juste heivvolaš feargga mu studeantagáktái Guovdageainnus. Gávtti munnje goarui hui čeahpes duojár Guovdageainnus.

Min bearrašis lea vierrun, ahte boalloboahkána oažžu go válmmašduvvá skuvllas. Guhká mun vurden dan beaivvi, ahte oažžun alccen boalloboahkána. Dalle go oabbá čálii studeantan, de geahčadin juo dalle heivvolaš boaluid ja boahkána alccen. Studeantajagi ii báhcan šat go válljet boaluid geđggiid feargga. Fuksia orui mu čalbmái buot fiidnámus.

Riskku gávdnen maiddái Guovdageainnus. Háliidin silbariskku go mu čalbmái silba lea fiidnát go golli. Riskui mun válljejin turkosa ja rosa geđggiid. Váikko risku, man válljejin, lei hui fiinnis de háliidin goit veahá lasi hearvvaid riskui. Silbačeahppi ordnii riskku lávggastagaide gitta vel nuppiid lávggastagaid.

Liinni munnje válljii oabbá. Lohken dušše, ahte háliidan liinni, mas lea vilges vuođđu. Oabbá gal dovddai mu bures ja válljii munnje dakkár liinni, mii heivii bures oktii mu ođđa riskku rosa geđggiiguin. Áhkku riesui munnje dán liinni.”

Linda Tammela, jagi 2013 studeanta

Linda Tammela, Mila Guttorm, studeantadoalut, gákti
Linda Tammela silkki lei risson Biret-Ánne Lehtola. Govas maiddái Mila Guttorm. Govva: Priváhtagovva
"Bessen studeantan 2013 oalle losses jagi maŋŋá ja lei gal "bargovuoitu" oažžut viimmat vilges gahpira! Mun liikojin dalle dákkár gággásii, mas ledje deaddiluvvon govat.

Vehá vahágis gávdnen dán gággása ja liikostin dalán. Lean lihkolaš, go eadni lea duojár, de ožžon aiddo dakkár gávtti man háliidin. Dan erenoamáš fiinna silkki lea risson Lehtola Biret-Ánne rohkki, guhte lei albma silkeriessučeahppi. Ožžon dán silkki su nieiddas, Lehtola Irmas, skeaŋkan ja lean ainge sutnje das hui giitevaš! "

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä