Sápmi |

Guldal jiena: Aslak Pieski gottii olu ruoššaluosaid, muhto leago guolli borahahtti?

Ruoššaluosat leat mannan jagiid lassánan ollu Deanus. Ohcejohkalaš Aslak Pieski mielde ruoššaluossa lea borahahtti, guliid sáhttá suovastit, steiket dahje sáltet.

Aslak Pieski
Govva: Laura Pieski / Yle

Guldál dás, go Aslak Pieski muitala ruoššaluosaid birra. Jietna: Anja Kaarret / Yle

Ruoššaluossa lea vierrošládja Deanu čázádagas. Guolit leat lassánan ollu mannan jagiid mielde, ja ohcejohkalaš Aslak Pieski lea čuvvon daid luonddus.

Ovtta beaivve Pieski gottii golmma diimmus 21 ruoššaluosa. Oasi dain son attii olbmuide, muhto oasi steikii ja sáltii ieš. Son oaidná maiddái eará vugiid ávkkástallat ruoššaluosa.

– Diet livččii várra dakkár guolli man sáhtášii oahpahallat goikadit, Pieski smiehttá.

Davvin anáraččat lávejit árbevirolaččat goikadit guliid, lagamusat hávggaid. Maid Ruoššas ja Kanádas goikadeapmi lea dábálaš.

Pieski eamit, Ellen Ravna govvida ruoššaluosa smáhka nie, ahte dat ii leat dego dábálaš luossa, muhto eambbo dego rávdu.

Ollu eará guliid Pieski ii leat dán geasi oaidnán. Juos dábálaš luossa dohppe gitta, dan galgá luoitit luovus.

– Albma luosat eai oba oidno. Dušše okta oidnui njuikemin, son muitala.

Vaikko leage borahahtti, de Pieski ii hálit daid lassánit Deanus

Pieski lea deaivvadan dutkiiguin, geat leat beroštuvvan ruoššaluosaid goargŋumis. Sis lea hállu merket guliid, ahte oainnášedje, gosa dat vudjet. Pieskis alddis lea čielga oaivil vierrošlájas.

– Juohke ruoššaluossa, man gottán, de gottán dan, inge luoitte dan šat johkii. Dieid galggašii bivdit juohke ovtta eret, son jurddaša.

Pieski oaivvilda, ahte Norggas orru leamen eanet dáhttu bivdit ruoššaluosaid eret, dego ovdamearkka dihte Ánnejogas, gos olbmuid leat bivdán goddit buot ruoššaluosaid maid bivdet.

Beaivvi ságaid ja Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä