Sápmi |

Guldal jiena: Barggus johtin Norgga ja Suoma gaskka ii leat álki – Elle-Káre Aikio: "Mii leat gártan hárjánit ođđa árgabeaivái"

Rádjegielddaid olbmot, geat ásset Suomas ja barget Norggas, leat gártan dárkilit čuovvut molsašuvvi koronaráddjehusaid.

Elle-Káre Aikio
Elle-Káre Aikio luohttá bargoaddi rávvagiidda ráji rasttildeamis. Muhtumin ferte goittotge ieš mannat rájá ala ja jearrat doppe gažaldagaid. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Ohcejohkalaš Luobbal Sámmol Aimo Elle-Káre, Elle-Káre Aikio ássá Ohcejogas Suoma bealde. Su bargu lea goittotge Norgga bealde, Deanu šaldis. Doppe son bargá buohccidivššárin ruovttubálvalusas Deanu gielddas.

Aikio lea johtán rájá rastá olles áigge, vaikko ráját leatge leamašan gitta.

Diesa mii leat gártan hárjánit, ahte mis fertejit leat dihtolágan áššebáhpárat fárus, ahte mii beassat álggos Norgii ja de fas ruovttoluotta Supmii, nu ahte eat dárbbaš karantenas leat. Dat njuolggadusat leat rievdan oalle olu ja mii fertet dárkilit ieža čuovvut ja guldalit maiddái bargoaddi rávvagiid, muitala Aikio.

Koronaráddjehusat leat rievdan gaskkohagaid, ja rádjebargit leat gártan čuovvut mielde dárkilit daid. Maŋimuš rievdadusa mielde fertejit rádjebargit ja buohkat, geat mannet Norgii, registreret iežaset elektrovnnalaš vuogádahkii.

– Mis lea duođaštus juogo telefovnnas dahje báberduođaštus, ahte mii leat registreren iežamet sisa, dadjá Aikio.

Registrerema lassin gáibiduvvo bábir, mii duođašta, ahte bargá Norgga bealde ja ássá Suoma bealde. Maiddái pássa dahje vuodjinkoarta gáibiduvvo vai sáhttá duođaštit iežas identitehta.

Rádjeguovllu bargit leat gártan maid hárjánit vahkkosaš koronateasttaide. Sii testejuvvojit jeavddálaččat juohke čihččet beaivve. Bargoaddi fuolaha koronateasttaid ordnemis.

"Eat šat beasa johtit friddja"

Elle-Káre Aikio mielde eanemus lea rievdan dat, ahte guovllu olbmot eai šat beasa johtit friddja nugo sii leat hárjánan. Ovdal ii leat dárbbašan smiehttat, gokko rádjá manná. Ráddjehusat leat konkretiseren riikkarájiid. Dat čuohcá olu olbmuid árgabeaivválaš eallimii.

– Miihan beare fitnat barggus ja viggat eallit dan seamma eallima maid dánge rádjai leat viggan, muhto lihkká midjiide lea sihke Suoma bealde ja Norgga bealde garra kontrolla. Mii ieža dovdat dat lea garra kontrolla, dathan lea seammalágan buohkaide.

– Dat johtinhan guoská beare bargui johtima, ahte eat miige beasa dađi eanet mátkkoštit dohko Norgga beallái, čilge Aikio.

Norgga bealde lea ávžžuhus ruovttukantuvrii, muhto Aikio barggus ruovttukantuvra ii leat vejolaš.

– Dál mii čuožžu daid njuolggadusain lea, ahte mii oažžut mannat bargui ja barggus ruovttoluotta, ja mii galgat garvit dakkár ii-dárbbašlaš johtima ja doallat dieđusge gaskka ja buorre giehtahygieniija, muitala Aikio.

Aikio mielde dieđut ja dieđiheapmi eai leat álo leamašan nu buorit. Dat leat sáhttán dagahit boasttoáddejumiid. Dál lea dieđihuvvon, ahte Ohcejoga rádjerasttildanbáiki lea gitta.

– Ovdamearkka dihte dat, ahte Ohcejohka livččii oalát gitta lea midjiide dieđihuvvon, muhto dasto doppe lohká gal unna bustávaiguin, ahte dies beassá johtit jus lea rádjebargi ja báhpárat leat ortnegis, muitala Aikio.

Luobbal Sámmol Aimo Elle-Káre, Elle-Káre Aikio ássá Ohcejogas, muhto son bargá Deanu šaldis buohccidivššárin. Guldal dás, go son muitala makkár rádjeguovllu bargi eallin lea dán áigge koronaráddjehusaid dihte. Jietna: Kirsti Länsman / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä