Sápmi

Guldal jiena: Juuso šattai ságadoallin guovvamánus, muhto fáhkka olles máilbmi lei ođđalágán dilis – makkár leamaš vuosttaš jahki Sámedikki njunnošis?

Anni Koivisto, Tuomas Aslak Juuso ja Leo Aikio
Guovvamánus 2020 ođđa Sámediggi oaččui ođđa njunnošiid. Ánne Koivisto šattai várreságadoallin, Tuomas Aslak Juuso ságadoallin ja Leo Aikio nubbin várreságadoallin. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Spiehkastatjahki leamaš Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juusoi áibbas earálágán, go masa lei hárjánan. Liikká duogážis leat máŋggalágán lihkostuvvamat ja olahusat, spiehkastatdilis fuolatkeahttá.

Go Tuomas Aslak Juuso jođihišgođii guovvamánu loahpas Sámedikki, ii son livčče sáhttán árviditge, makkár vuosttaš ságadoallejagis šaddá. Juusoi lei stuorra illu oažžut ollesčoahkkima luohttámuša ja beassat bargat ságadoallin.

Dasto pandemiija časkkii olles máilbmái.

Bargovuogit rivde oalát, mátkkit eai šaddan. Juuso lohkáge, ahte korona dihte jahki leamaš buot eará, go maid sávai.

– Lei gal hui miellagiddevaš beassat alla árvvus adnojuvvon posišuvdnii ja dasto dalán álggahit koronadoaimmaid, dat lei gal oalle earálágán, smiehtasta Juuso spiehkastatjagi maŋimuš beivviin.

Tuomas Aslak Juuso salasta Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ovddeš ságadoalli Tiina Sanila-Aikio sállu Tuomas Aslak Juuso, guhte lea áiddo válljejuvvon su čuovvun. Govva: Tuomas Hautaniemi / Yle

Politihkalaš váikkuheapmi gitta ruovttus

Dábálaččat ságadoalli lea johtán gitta Helssegis ráđđádallamiin jámma, muhto dán jagi áigge dehálaš ságastallamat leat čađahuvvon gáiddusoktavuođaid bokte. Tuomas Aslak Juuso muitala, ahte váikkuheapmi leamaš hui hástaleaddji, go báikki ala vaikkoba oaivegávpot Helssegii ii leat sáhttán mannat.

– Dat lea goittotge okta bealli dan politihkalaš váikkuheamis, mii lea máilmmi dehálaš, vai bohtosiid oažžu áigái, son muitala.

Sámediggi lea ordnen čoahkkimiid ja dilálašvuođaid gáiddusin.

– Dainnalágiin lean hui čeavlái, ahte mii leat Sámedikkiin bastán hui bures dan koronaáiggi dikšut. Mii leat nagodan doalahit doaibmadási badjin, vaikko dát dilli lea leamaš hástaleaddji, Juuso árvala.

Spiehkastatdilli ii duššadan áššiid ovddideami

Pandemiijadilis fuolatkeahttá Sámediggi lea bargan máŋggalágán áššiiguin ja ovddidan daid. Ságadoalli bargobeaivvit leamašan guhkit.

Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso namuha ovdamearkkaid dehálaš olahusain. Dat leat ovdamearkka dihte boazodoalliid sadjásašveahkkediimmuid oažžun ruovttoluotta 120 diimmus 200 diibmui, Mumenvággi-ráiddu dubben buot golmma Suomas hállojuvvon sámegielaide. Dasa lassin son lokte gáiddusoahpahusfidnu Cygnaeus-bálkkašumi oktan dehálaš olahussan ja maid ávnnasoahpaheaddjiid resurssa lassáneami.

Suomen presidentti Sauli Niinistö ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso lähdössä yhteiselle tunturiretkelle.
Giđđat finastii allaárvosaš guossi, go dásseválddi presideanta Sauli Niinistö galledii Leammis. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso beasai mohtorgielkátuvrii ovttas presideanttain. Govva: Kaija Länsman / Yle

– Doppe leat olu proseassaid álgui oažžumat, mat leat dehálaččat mihttomeriid olaheapmái. Dihto muddui leat juo unna bohtosiidge ožžon áigái dán válgaáigodaga álggus, muitala Juuso.

"Orru gávdnomin ipmárdus sámi álbmoga dárbbuide"

Boahtte jagi guvlui ságadoalli geahččá buriin vuoiŋŋain. Máŋggalágán láhkaáššiiguin beassá dalán jagi álggus bargat ja daid olis leat gal positiiva vuordámušat.

– Dál orru gávdnomin dakkár dihtolágán ipmárdus daid sámi álbmoga dárbbuide.

Vaikko Juuso leage čoahkkimastán juovllaid ja ođđajagi gaskkas, lohká son dovdat iežas goittotge vuoiŋŋastan. Ja lea son beassan veháš bosihitge ovdal go fas ođđa jahki ođđalágán hástalusaiguin álgá.

Makkár lei jahki Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso geahččanguovllus? Jietna: Linda Tammela / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä