Sápmi |

Guldal jiena: Maid jurddašeaba Sámedikki ságadoalli ja stáhtaráđi ovddasteaddji sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadan kommišuvnnas? 

Sámedikki ságadoalli sávvá, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna oažžu bargoráfi. 

Hannele Pokka, Kari Mäkinen, Heikki J. Hyvärinen, Irja Jefremoff ja Miina Seurujärvi
Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnii leat árvaluvvon dát namat: Miina Seurujärvi, Irja Jefremoff, Heikki J. Hyvärinen, Hannele Pokka ja Kari Mäkinen. Govva: Kalle Mäkelä, Taisto Lapila, Minna Näkkäläjärvi ja Anja Kaarret / Yle, Pertti Turunen. Kuvankäsittely Vesa Toppari / Yle

Go sámedikki maŋimuš dievasčoahkkima beavdegirji šattai almmolažžan vuossárgga, de bohte dihtui maiddái namat, geaid Suoma stáhta háliida komissáran sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadanprosessii. Sámediggi dohkkehii maŋimuš ollesčoahkkimis stáhta evttohasaid ovttamielalaččat.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas galget leat oktiibuot vihtta komissára, main stáhtaráđđi nammada guokte. Stáhta evttohasat komissáran leaba teologiija doavttir, emeritus earkebisma Kari Mäkinen ja bargoeallinprofessor, riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka.

Sámedikki bealis komissáran válljejuvvuiga juovlamánu dievasčoahkkimis Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi. Nuortalaččaid siidačoahkkin fas lea nammadan iežas evttohassan Irja Jefremoff.

Ráđđádallamat joatkašuvvet

Stáhtaráđi, nuortalaččaid siidačoahkkima ja Sámedikki ráđđádallamat kommišuvnna ásaheamis joatkašuvvet ain. Sámedikki bealis sávvet dán bargui bargoráfi.

– Dieđusge dát proseassa galgá beassat johtui ja sávan, ahte buohkat addet dasa dihtolágan bargoráfi. Dan bokte addit vejolašvuođaid dasa, ahte mii lihkostuvvat dáinna bargguin bures, dadjá Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

– Kommišuvdna berre bargat hui lagas ovttasbarggu sámeservodagain ja lea sávaldat, ahte dat lihkostuvvá.

Tuomas Aslak Juuso
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sávvá, ahte kommišuvnna bargu lihkostuvvá. Govva: Vesa Toppari / Yle
Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso sávvá duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii bargoráfi. Jietna: Aslak Paltto / Yle

Stáhtaráđis eai hálit kommenteret, go ášši lea ain gaskan

Stáhtaráđi kansliijas eai leat háliidan dán rádjái kommenteret, ahte geat leat stáhtaráđi evttohasat duohtavuođa -ja soabadankommišuvdnii.

Kansliija joatká seamma vugiin, vaikko Sámedikki beavdegirjjis sáhttáge oaidnit evttohuvvon olbmuid namaid. Stáhtaráđi kansliijas ákkastallet iežaset jávohis linjá dainna, ahte ášši lea ain gaskan.

Stáhtaráđi spesiálaáššedovdi Nina Brander muitala, ahte Sámediggi, nuortalaččaid giličoahkkin ja stáhtaráđđi jotket ráđđádallamiid ja ášši heiveheami oktii.

– Sávvamis čuovvovažžan beassat nu jođánit go vejolaš ásahit sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna. Dat dahkkojuvvo stáhtaráđi mearrádusain ja sávaldat lea, ahte dat dahkkojuvvo maŋimustá cuoŋománu álggus.

Nina Brander, valtioneuvosto
Stáhtaráđi spesiálaáššedovdi Nina Brander dadjá, ahte evttohuvvon olbmuid leat vihkkehallan guhká virgeolbmuid válmmaštallamis. Govva: Valtioneuvosto

Oassebealit čoahkkanit jo dán vahkkus oktasaš čoahkkimii.

– Mis joatkašuvvet ráđđádallamat ja čoahkkimastit áššis, go dása laktásit ollut geavatlaš áššit, maid birra galgá soahpat.

Almmolaččat Brander namuha, ahte evttohuvvon olbmuid leat vihkkehallan guhká. Vuolggasadjin leamašan sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta.

– Oktan kriteran leamašan dat, ahte olbmuin lea guhkes áigásaš vásáhus vásttolaš doaimmain, ja ahte sii leat bealátkeahtes ja luovus olbmot stáhta láhkaásaheamis ja mearrideamis, dadjá Nina Brander.

Stáhtaráđi spesiálaáššedovdi Nina Brander dadjá, ahte Sámediggi, nuortalaččaid giličoahkkin ja stáhtaráđđi jotket ráđđádallamiid ja ášši heiveheami oktii. Jietna: Kaisa Aikio / Yle

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhtát maid guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä