Sápmi |

Guldal jiena: Sámi juridihkkadoaktáris lea nana luohttámuš stáhtaráđi komissáraevttohas Pokkai

Juridihkkadoavttir Juha Guttorm mielas lea buorre, ahte nubbi stáhta evttohan komissáraáirasiin lea girku ovddasteaddji.

Juha Guttorm, SámiSoster
Juridihkkadoavttir Juha Guttorm dovdá Hannele Pokka bures ja lea maiddái deaivvadan Kari Mäkineniin. Govva: Linda Tammela / Yle

Dán vahku álggus čielggai, geat leaba stáhtaráđi komissáraevttohasat sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii.

Stáhtaráđđi evttoha komissáran riektediehtagiid doavttir Hannele Pokka ja earkebisma emeritus Kari Mäkinen.

Sámi juridihkkadoavttir Juha Guttormii goappaš namat leat oahppásat. Hannele Pokka son lea goit oahppan dovdat bures jo dalle, go Guttorm barggai Sámi parlameantta váldočállin ja Sámedikki hálddahushoavdan 1990- ja 2000-loguin.

Guttorm oaivvilda, ahte Pokka heive komissáran ja sus leat buorit attáldagat dán bargui.

– Son lea rievttes olmmoš fas rievttes sadjái nammaduvvon, oaivvilda Guttorm.

Hannele Pokka barggai riekteministtarin 90-logus ja čohkkái dalle máŋggaid gerddiid Guttormiin njunnálagaid.

– Sonhan lei oalle guovddáš politihkkár sámiid áššiin. Jáhkán, ahte viehka hárve muitá dahje diehtá, ahte dalle go 90-logu álggogeahčen dohkkehuvvojedje dát sápmelaččaide guoski láhkaparagráfat, de Hannele Pokka lei riekteministtar Suomas. Sus lei oalle guovddáš sadji dalle, ahte diet paragráfat bohte vuođđoláhkii.

Guttorm oaivvilda, ahte jus Pokka ii livčče lean riekteministtarin dieid áiggiid, de sámeparagráfat livčče vajálduvvan Suoma vuođđolágas.

– Dat leat láhččán vuođu sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvamii, dadjá Guttorm.

Hannele Pokka ja Kari Mäkinen
Hannele Pokka ja Kari Mäkinen leaba stáhtaráđi evttohasat sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnii. Govva: Kalle Mäkelä ja Taisto Lapila / Yle. Kuvankäsittely Vesa Toppari / Yle

Oktasaš deaivvademiin Guttorm beasai oahpásmuvvat Pokkai bures. Guttorm govvida, ahte Pokkas lei dáidu njuiket politihkkára hiŋgala ja bellodat duogáža olggo beallái ja geahčadit dáid áššiid dego sápmelaččaid čalmmiiguin.

– Son lei oalle vuoiggalaš, sus lei nana dáhttu ja ulbmildiđolaš doaibmavuohki, iige sus lean vierrun guoktiluššat iige suibbodit buotlágan biekkaid gaskkas. Son dajai maid jurddašii ja doaimmai nannosit iežas jurdagiid ja linnjá mielde. Mus lea stuorra luohttámuš su guvlui, dadjá Guttorm.

“Girku ja sámiid historjjás leat áššit, maid galgá čielggadit”

Juridihkkadoavttirin Guttorm oaidná kommišuvnna barggu mearkkašumi earenoamážit sápmelaččaid riektehistorjá čielggadeamis. Historjjálaš boasttuvuođat, vearrivuođat ja lágahisvuođat leat dáhpáhuvvan riektemáilmmi bealde ja sámi álbmoga vuoigatvuođat leat dulbmojuvvon.

– Riektehistorjá boasttuvuođaid ferte dát kommišuvdna dán proseassas čielggadit. Dat galggašii bastti sárgut midjiide ja earáide maiddái gárttá das, ahte mii lea buktán min otná beaivái.

Guttorm mielas lea buorre, ahte nubbi stáhta evttohan komissáraáirasiin lea girku ovddasteaddji.

– Mii diehtit dán girku ja sámiid historjá, de doppehan leat maid áššit maid galgá buktit ovdan ja čielggadit, oaivvilda Guttorm.

Guttorm lea deaivvadan earkebismá emeritus Kari Mäkineniin guktii ja lea maiddái čuvvon su oaiviliid media bokte.

– Son orru leamen oalle ráfálaš ja stáđis olmmoš. Sonhan lei dalle mielde, go girku ánui ándagassii sápmelaččain dieid vearrivuođaid, maid girku lea historjjás dahkan, de mus bázii gal oalle buorre govva sus, dadjá Guttorm.

Juridihkkadoavttir Juha Guttorm árvala, ahte sihke Pokka ja Mäkinen leaba heivvolaččat kommišuvnnna bargui. Jietna: Jouni Aikio / Yle

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä