Sápmi |

Gumpe gottii fas dán čavčča bivdobeatnaga Anáris – Vaikko gumppiid meari ráddjejit boazodoalloguovllus, sáhttet dat boahtit Ruoššas Supmii

Suoma gumpenálli lea maŋimus jagiid áigge sturron. Boazodoalloguovllus eai leat olus gumpereviirrat, muhto dutki oaidná vejolažžan, ahte Sámis sáhttet leat bearašvalvvit, mat leat boahtán Ruoššas.

Susi Ähtärin eläinpuistossa.
Gumpe Ähtäri ealligárddis. Arkiivagovva. Govva: Pasi Takkunen / Yle

Gumpe goddin beatnagiid mearri lea lassánan Suomas, muhto Sámis dákkár dáhpáhusat eai bálljo leat. Dál goittot guokte jagi maŋŋálagaid lea gumpe gaikkodan ja goddán bivdobeatnaga Anáris.

Čakčamánu álggus davvigárjillaš bivdojoavku lei ealgabivddus Anárjávrri nuortalulábealde Čaarmânjarggas, go beanaeaiggát gávnnai jámas gaikkoduvvon bivdobeatnagis. Gumpe lei fallehan beatnaga ja goddán dan. Beatnaga maŋábealli lei borron ja beatnaga oaivvis ja suodjeliivvas ledje gáskinmearkkat.

Maiddái diibmá gumpe gottii meahcástanbeatnaga Anára gielddas.

Buohkat eai soaitte ohcat buhtadusaid

Gumppet goddet jahkásaččat logiid beatnagiid. Fuođđovahátregistaris čielgá, ahte diibmá Suomas leat buhtadan oktiibuot 55 vahága. Dát lohku lea stuorámus logi jahkái. Buhtadusaid leat maŋimus logi jagi áigge máksán jahkásaččat gaskamearálaččat 41 beatnagis.

Duođalaš logut goit sáhttet leat stuorábut, danin go buot dáhpáhusain olbmot eai oza buhtadusaid.

– Ovdamearkka dihte dáhkádus sáhttá gokčat šibitdoavttirgoluid nu olu, ahte buhtadusaid eai oza šat fuođđovahátlága vuođul. Buot beanaeaiggádat eai soaitte oba diehtit buhtadusas, muitala Suoma fuođđoguovddáža spesiálaplánejeaddji Mari Lyly.

Dán jagáš vahágiid meari ii sáhte vel árvvoštallat, danin go beanavahágat šaddet dábálaččat eanemus čakča-skábmamánu áigge. Dán rádjai leat dohkkehan logi buhtadusohcamuša, main guhtta leat dáhpáhuvvan borgemánu ja čakčamánu áigge.

"Boazoáidi ráji alde ii gumppe doala"

Dutkanprofessor Ilpo Kojola luondduriggodatguovddážis muitala, ahte go gumpe goddá beatnaga, lea dat dábálaččat meahcástanbeana, mii lea barggus. Čakčat lea meahcástanáigi ja danin gumpet soitet fallehit beatnaga.

Beanavahágat dáhpáhuvvet eanemus Suoma nuortaoasis, muhto maŋimuš jagiid vahátguovlu lea viidon boazodoalloguovllu máttaosiide Davvebađaeatnamii ja Kainuu, Davvi-Savo ja Davvi-Gárjila guovlluide.

Lappi eanangottis beanavahágat dáhpáhuvvet hárvet. Dasa váikkuha dat, ahte boazodoalloguovllus gumpenáli ráddjejit boazoealáhusa geažil. Boazodoalloguovllus goittot johtet jahkásaččat návddit, mat leat dábálaččat oktonas nuorra gumppet.

– Dat leat sáhttán boahtit Ruošša bealde. Boazoáidi ráji alde ii gumppe doala. Dat leat sáhttán boahtit maid boazodoalloguovllu lulábealde. Kainuus Nuortabađaeatnamii lea avádat, mas leat máŋggat bearašvalvvit, árvala Luondduriggodatguovddáža dutkanprofessor Ilpo Kojola.

Kojola mielde lea maiddái vejolaš, ahte davimus Suomas leat stuorátge gumpepopulašuvnnat.

– Čaarmânjárga lea lahka Ruošša ráji. Sáhttá leat, ahte doppe leat riegádan vielpát ja dat leat bearašvalvin johtán Suoma beallái. Menddo árrat dadjat, muhto dat lea vejolaš.

Ilpo Kojola, susitutkija
Ilpo Kojola luondduriggodatguovddážis muitala, ahte ráji alde leahki boazoáidi ii gumppe doala. Govva: Thomas Hagström / Yle

Gumppet leat laskán Suomas

Luondduriggodatguovddáš Luke árvalusa mielde Suomas ledje mannan njukčamánus 279−321 gumppe. Dát lea eanet go goassege ovdal, maid dálá áigge čuovvunrehkenastimiin leat gávnnahan.

Jagi 2017 rájes nálli lea sturron dássidit ja dat vuhtto maid gumpevalvviid mearis.

Gumpenáli stuorrun riikadásis ii goittot vealttakeahttá oidno boazodoalloguovllu gumpenális.

– Mu mielas ii sáhte einnostit, ahte gumppiid dagahan beanavahágat lassánivčče davvin, eai goittotge boazodoalloguovllus, árvala fuođđoguovddáža spesiálaplánejeaddji Mari Lyly.

Yle Ođđasiid Sámis ja Beaivvi ságaid sáhttá guldalit Yle Areenas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä