Sápmi |

Gurutlihtu bellodatbeaivi – Puuronen: Suomas eai leat ádden mo sámiid rivttiid galggašii ollašuhttit

Yle bellodatbeaivviin lea gaskavahku vuorus Gurutlihttu. Servodatdiehtagiid ja sosiologia professor Vesa Puuronen lea juo guhká bargan gurutlihtus aktiivalaččat ja oaidná, ahte gurutlihttu bealuštá dásseárvvu. Son ieš lea maŋimuš áiggiin dutkan rasismagažaldagaid. Su mielas Suomas livčče ain olu buoridanmunni vehádagaid rivttiiguin.

Jietna: Rovaniemen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Vesa Puuronen, Vasemmistoliitto
Jietna
Jietna: Sara Wesslin / Yle

Vesa Puuronen video válgagalleriijas.

Gurutlihtu Lappi válgabire riikkabeaievttohas sosiologia professor Vesa Puuronen, 58, lea guhká gieđahallan barggustis dásseárvogažaldagaid Suomas ja su mielas Suomas livčče ain olu buoridanmunni vehádagaid rivttiin.

Servodatdiehtagiid ja sosiologia professor Vesa Puuronen lea juo guhká bargan gurutlihttus aktiivalaččat ja oaidná, ahte gurutlihttu bealustá dásseárvvu ja son ieš lea maŋimuš áiggiin dutkan rasismagažaldagaid.

– Válljejin gurutlihtu juo hui nuorran. Juo dalle go ledjen nuorra, 60–70-logus smihtten, ahte dán máilmmis lea ain olu, maid divvot. Leat olu eahpevuoiggalaš áššit ja váttisvuođat, maidda darvánit. Dalle 70-logus lei olu ságastallan servodagas ja váldenmaiddái servodatoahpuid universitehttas. Dan dihte lean ain beroštuvvan politihkas ja leange servodatdiehtagiid professor mu skuvlejumi bokte ja doaibman dál Oulu universitehtas sosiologia professorin.

Suomas ii gávdno áddejupmi dasa, mo sápmelaččaid vuoigatvuođat gálgašii ollašuhttit

Vesa Puuronen mielas ILO 169 -soahpamuša gálggašii ratifiseret, muhto dálá Lappi riikkabeaiáirasat eai leat leamašan vel gárvásat dan rátifiseret.

– Dálá Lappi riikkabeaiáirasiid aktiivalaš doaimmat sámediggeláhkaevttohusa ja ILO-soahpamuša vuostá dagahedje dan, ahte láhkaevttohus ja ILO dasto hilgojuvvojedje riikkabeivviin. Ja dat muitala das, ahte Lappis ássi suopmelaččat ja Lappi riikkabeaiáirasat eai leat gárvásat dohkkehit ILO-soahpamuša justa dan dihte go, soahpamuš sisttisdoallá eananvuoigatvuođaid sápmelaččaide, dadjá riikkabeaievttohas Vesa Puuronen.

Puuronen mielas sivvan dasa lea dat, ahte Suomas ii gávdno velge áddejupmi dasa, mo sápmelaččaid vuoigatvuođaid galggašii ollašuhttit.

– Maiddái sámediggelága ođastusa ja ođđa sápmelašmeroštallama eai leat gárvasat dohkkehit, vaikko sámediggi lei dán ášši válmmastallan hálddahusprográmmii. Dat muitalage das, ahte Suomas ii gávdno velge áddejupmi dasa, mo sápmelaččaid vuoigatvuođaid gálggašii ollašuhttit.

– Suoma vuođđolágas lea máinnasupmi das, ahte sápmelaččat leat min eamiálbmot ja dan dihte das gálggašedje čuovvut doaibmabijut lágaide, muhto orru, ahte Suoma stáhta ii leat vel dasa gárvvis, čilge Puuronen.

"Eananvuoigatvuođalaš áššit ráddjejit olu sámedikki mearridanválddi"

Vesa Puuronen mielas Suopma lea okta máilmme dásseárvvoseamos servodagain, jus jurddaša ovdamearkan sohkabeliid dásseárvvu.

Su mielde etnalaš joavkkut leat ain nuppi sajis go jurddaša mierridanrivttiid. Suomas suomaruoŧŧelaččain lea buoremus sajádat ja sin bellodat leage measta álo ráđđehusas.

Puuronen dadjá, ahte Suoma servodagas lea etnalaš hierarkiija, mas sierra etnalaš joavkkut leat eahpedásseárvosaš sajádagas.

– Mii suopmelaččat, vilges álgoálgosaš albmot, leat dat hálddašeaddji joavku nu ekonomalaččat, politihkalaččat ja kanske maiddái kultuvralaččat. Suomaruoŧŧelaččaide leat jo Suome iehčanasvuođa rájes dorvvastuvvon vuođđorievttit ja in muitte šat goas sii eai livčče leamašan mielde ráđđehusas ja beassán riikkadásis váikkuhit min politihkii.

Gurutlihtu riikkabeaievttohas Vesa Puuronen mielas sápmelaččaide gálggašii maiddái addit fásta sajadaga Suoma riikkabeivviin.

Fástabáiki lásihivčče sápmelaččaid váikkuhanvejolašvuođaid ovttas sámedikkiin.

– De fas sápmelaččain eai leat ollenge seammalágan váikkuhanvejolašvuođat, go mis suopmelaččain dahje ruoŧagielat vehádagas lea. Sápmelaččaidege sáhtašii maiddái addit vejolašvuođa fástabáikái riikkabeivviin. Sis lea goit sámediggi, muhto sámedikki doaibmanváldi lea ráddjejuvvon nu, ahte sis lea váldi dušše kultuvrralaš áššiin. Čoavddekeahtes eananvuoigatvuođalaš áššit ráddjejit maiddái olu sámedikki mearridanválddi, oaivvilda Puuronen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä