Dál lea viimmat čielgan, geat buohkat leat evttohuvvon sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii, go maiddái stáhta evttohasaid namat leat almmolaččat. Stáhtaráđđi evttoha kommišuvnna lahttun riektediehtagiid doaktára Hannele Pokka ja earkebisma emeritus Kari Mäkinen.
Sámediggi ja nuortalaččaid siidačoahkkin leat gieđahallan stáhtaráđi evttohusa iežas čoahkkimiin ovddit vahkkus.
Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii stáhtaráđi evttohusa ovttamielalaččat, muhto mearrádus bođii almmolažžan easka odne vuossárgga, go čoahkkima beavdegirjji almmustahttojuvvui.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnas galget leat oktiibuot vihtta komissára, main stáhtaráđđi nammada guokte. Sámedikki bealis komissáran válljejuvvuiga juovlamánu dievasčoahkkimis Heikki J. Hyvärinen ja Miina Seurujärvi. Nuortalaččaid siidačoahkkin fas lea nammadan iežas evttohassan Irja Jefremoff.
Hannele Pokka
Stáhta nammadan evttohasain Hannele Pokka lea eanet oahpis sápmelaččaide. Pokka lea doaibman nu riikabeaiáirrasin, riekteministtarin, Lappi leana eanahearrán go maiddái Roavenjárgga gávpotstivrras.
Pokka bázii mannan giđa ealáhahkii birasministeriija kansliijahoavdda virggis. Čakčat Pokka álggahii bargoeallima professoran Helssega universitehtas.
Sámeáššiide Pokka lea váldán máŋgii beali, ja su jođihan doaibmagoddi lea suokkardallan sápmelaččaid eanarivttiid stáhta eatnamiin 2000-logu álggus.
Kari Mäkinen
Earkebisma emeritus Kari Mäkinen lea doaibman Turku earkebisman jagis 2010 gitta jahkái 2018 ja lea dál ealáhagas. Son bođii dovddusin evaŋgelaš-luteralaš girku liberálan, go guottihii seamma sohkabeliid gaskasaš náittoslihtu.
Go Oulu bismagotti bisma Samuel Salmi jagis 2012 ánui ándagassii girku doaimmaid Sámis, de Mäkinen doarjjui Salmi ja sávai, ahte girku sáhtašii leat sápmelaččaid doarjjan váttis áššiid gieđahallamis.
Mäkinen jođihii mannan giđa stáhta bargojoavkku, man ulbmilin lei evttohit doaibmabijuid buresveadjima ja dásseárvvu nannemii ja koronaepidemiija dagahan váttisvuođaid dikšumii.
Miina Seurujärvi
Miina Seurujärvi lea sámeduoji artesána ja filosofiija magisttar anárašgielas. Seurujärvi bargá Sámedikkis anárašgiela oahppamateriálabargin ja son lea mielde Anára gieldda gielddapolitihkas.
Seurujärvi áŋgiruššá anárašgiela ovdii ja lea Anarâškielâ seervi várreságadoalli.
Seurujärvi eallá boazodoalus Muttošjávrri bálgosis ja ássá bearrašiinnis Bárttehis.
Heikki J. Hyvärinen
Heikki J. Hyvärinen lea riektediehtagiid kandidáhta ja nákkosgirjedutki. Hyvärinen lea bargan Sámi Parlameantta vuoigatvuođajuhkosa čállin 1970- ja 1980-logus ja dan maŋŋá Sámedikkis fásta láhkačállin jagiid 1988–2007.
Hyvärinen leamašan válbmemin sámiide guoskevaš lágaid, dego Suoma vuođđolága sámeparagráfaid ja sámediggelága. Son lea maid leamašan vuođđudeamen Johtti Sápmelaččat -searvvi Eanodagas jagis 1969.
Hyvärinen orru Eanodaga Heahtás ja hállá davvisámegiela.
Irja Jefremoff
Irja Jefremoff orru nuortalaččaid ruovttuguovllus Keväjärvi gilis ja lea aktiiva doaibmi nuortalašservošis.
Jefremoff lea stuđeren hálddahusdiehtagiid lassin dieđihanoahpa ja álbmotárbevieruid, earenoamážit álbmotmusihka. Jefremoff lea maiddái čohkken ja vurken dieđuid nuortalaččaid birra ja sirdán dieđu ovddosguvlui nuortalašservošii. Jefremoff lea maiddái jođihan 25 jagi Njellima árbevirolaš dánsa- ja árbevierrojoavkku.
Kommišuvnna oktiiheiveheapmi joatkašuvvá
Stáhta komissáraevttohasat leat válljejuvvon virgeolbmuid dahkan válmmaštallama vuođul. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin fas válljejedje komissáraid iešguđet evttohasaid vuođul, maid searvvit ja ovttaskas olbmot ledje evttohan.
Maŋemuš mánu áigge lea čuožžilan garra kritihkka das, ahte kommišuvnnas ii lea mielde oktage etnihkalaš sápmelaš komissára.
Stáhtaráđđi, Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin jotket kommišuvnna oktiiheiveheami dán vahkkus. Ulbmilin lea, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvo maŋemustá cuoŋománu álggus.
Yle Ođđasiid Sámis sáhtát maid guldalit Yle Areenas.
