Säämi

Hävdikiintâl puáhtá leđe probleempasattâs – "Puoh pyeremus hävdikiintâl lii, ko ryevdilyhty siisâ piäjá táválii kinttâl"

Sanna Pekkala
Kirkkoverdi Sanna Pekkala čorgee keeđgi, mon oolâ láá pieijâm kinttâlijd toid, kiän hävdi ij lah taan kirkkoenâmist. Govva: Anja Kaarret / Yle

Aanaar servikode kirkkoverdi Sanna Pekkala tuáivu, et ulmuuh ko čorgejeh haavdijd, te meid renskiiččii ruuskijd.

Tälviv sevŋis ääigi, já eromâšávt juovlâi ääigi, ulmuuh mušteh jáámmám aldaulmuid já tuálvuh sii havdij oolâ kinttâlijd. Hävdikiintâl puáhtá kuittâg leđe probleempasattâs.

Kinttâlijn norroo-uv roske ennuv já nuuvtpa taan ääigi hävdienâmijn-uv láá álgám šlajâttâllâđ ruuskijd. Aanaar servikode kirkkoverdi Sanna Pekkala tuáivu, et ulmuuh ko čorgejeh haavdijd, te meid kiävtáččii taan palvâlus já renskiiččij ruuskijd.

Táválijn hävdikinttâlijn lii kinttâl lasseen meetaal já lastik, já täst kalga váhá uáiniđ vääivi, et taid renskee.

– Tääl ko hävdienâmist lii meid meetaalruuskij jiejâs litte, te ličij hirmâd tergâd, et toos piejâččij tuše meetaal oosijd, ko taah maneh talle uđđâsist anon. Puáhtá leđe nuuvt, et talle ubâ liäjá mana pilán, jos tobbeen lii ereslágán roske, muštoot Pekkala.

Kii keksee uđđâ hävdikinttâl?

Kirkkoveerdi ohtân pargon hävdienâmijn lii čurgiđ kinttâlijd meddâl meid tom saajeest, kuus ulmuuh láá tuálvum kinttâlijd toid, kiäh láá hävdidum kuusnii olgoláá, iäge eidu tom hävdienâmân.

Taan peeivi ulmuin iä lah ennuv muulsâiävtuh tast, magarijd kinttâlijd puávtáččii kevttiđ. Kaavpijn kávnojeh joo-uv lastikkoorâ siste kiintâl teikkâ taggar, et muovi lasseen lii meid meetaal. Sanna Pekkala iätá, et puoh pyeremus hävdikiintâl lii, ko ryevdilyhty siisâ piäjá táválii kinttâl.

– Täst liččijn keskejeijeid já pyevtitteijeid hástu, et tobbeen käävpist kavnuuččii eenâb muulsâiävtuh mast valjiđ, meid taggaar luánduustevlâš muulsâiähtu, tuáivu Pekkala.

Aanaarlâš Aili Koskinen iälá viššalávt hävdienâmist muštemin aldâsulmuidis. Taan täälvi sun ij lam val iällám, ko lii nuuvt ennuv lam muotâ, et ij lah orvâm vyelgiđ.

– Mun lah hommám lyyhtyid, stuárráb lyyhtyn pieijâm stuárráb kinttâl já ucceeb lyyhtyn ucceeb, tast tot puálá maŋgâ peeivi, iätá Koskinen.

Aili Koskinen
Aili Koskinen läävee eelliđ tuálvumin havdij oolâ kinttâl tälviv. Govva: Anja Kaarret / Yle

Muštem lasseen Koskinen lijkkoo meid čurgiđ. Jieijâs kinttâlijd kal jo čorgee-uv, mut meid iärrásij pyehtim ruuskijd. Ovdil sun eelij skipáráinis, mut tääl ohtuu.

– Muái valdijm mangâ roskeseehâ, nurráim taid tievâ já talle maŋeláá hárávušáim, muštâl Koskinen.

Ryevdi já lastik ruskijd, mut jieš kinttâl ij kannat leggistiđ

Mestâ maid jo puáhtá kevttiđ uđđâsist, jos mielâkuvviittâs lii. Meid kinttâláid kávnojeh maŋgâ koonstâ.

Ánná Morottaja suddâd kinttâlij loopâid já ráhtá tain puállááttâsâid.

Anna Morottaja
Anna Morottaja lii rähtimin cokkiittâsâid. Govva: Anja Kaarret / Yle

– Pärnivuođâst taid nuurâi já raahtij tain kinttâlijd. Tääl taat cokkiittâshommá lii nuuvt hitruu-uv, et tääl poorgâm taid já toos toh kinttâl loopah maneh, taid kočodeh ruusun, iätá Morottaja.

Morottaja piäjá kinttâl loopâid peldipuurkin já puurki uuvnân. Kinttâleh ko suddeh, te sun puánjust känimane pahvipittáid, addel taid kuškâđ já čuákkee tain tuulâ. Sun piämmá kinttâllopâikin meid olgotullâkinttâlijd.

Morottaja Ánná čáittá maid sun parga kintâlpittáin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä