Sápmi

Heini Wesslin ii oahppan iežas kultuvrras mánnán – son sávvá, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa nuppástuhtášii earret eará skuvlema

Heini Wesslin.
Heini Wesslin váccii skuvlabálgás logahaga loahpa rádjai Ohcejogas. 12 jagi dassái son fárrii Čeavetjávrái, go hálidii mánáidis dovdat gullevašvuođa álggu rájes. Govva: Vesa Toppari / Yle

Duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna galgá dovddastit ja árvvoštallat sámiide čuohcan vealaheami. Dá muitalit guovtti olbmo muitalusaid ja sudno vuordámušaid kommišuvnna barggus.

Nuortalaš Heini Wesslina eallima stuorra čuolbma lea gielamanaheapmi ja anáraš Rauni Mannermaa fas guoddá lossa ásodatvásáhusaid váimmustis.

Wesslin ja Mannermaa muitalusat ja vásáhusat leat sápmelaččaide oahppásat. Dološ dáhpáhusat, mat čuhcet čuovvovaš buolvvaide ain, livčče otná beaivve roavva vearredagut. Dál daid čuolmmaid galggašedje gálgagoahtit komišuvnna vehkiin.

Historjjálaš sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdna lea álggaheame barggus máŋggaid jagiid válmmaštallama maŋŋá. Dan bargun lea dovddastit ja árvvoštallat sámiide čuohcan vealaheami, mii lea dáhpáhuvvan historjjás ja mii dáhpáhuvvá vel otná beaivvenai. Dan lassin kommišuvdna galgá dovddastit ja árvvoštallat maiddái stáhta suddadanpolitihka ja rivttiid loavkašuhttimiid.

Mihtomearrin lea gárvet raportta jagi 2023 skábmamánu lohppii. Ovdal dan kommišuvdna galgá bargat viiddes barggu. Vásáhusat ja vuordámušat leat liikká ollu go olbmotge, muhto daidda váikkuha oktasaš historjá.

Heini Wesslin máhcai ruoktot go mánát riegádedje

Heini Wesslin orru Anára gieldda nuortadavveoasis Čeavetjávrri gilážis. Gilis lea nana nuortalašsearvvuš ja nuortalašgiella ja -kultuvra leat guovddážis Wesslina árgabeaivvis. Álot ná ii goittotge leat leamaš.

Go Wesslin lei guđajahkásaš, su bearaš fárrii vánhemiid ruovttugilis Čeavetjávrris Ohcejohkii. Doppe Wesslin gaccai oahpuid logahaga loahpa rádjai. Vaikko Ohcejohka lea sámeguovllus, ii dat leat nuortalaččaid ruovttuguovlu, iige Wesslin beassan skuvllas oahppat nuortalaččain ja nuortalaš kultuvrras.

Dan maŋŋá eallin ja skuvllat leat dolvon Heini Wesslina Helssegii, Anárii ja Roavvenjárgii. Loahpaloahpas 12 jagi dassái son máhcai Čeavetjávrái. Stuorámus sivva lei dat, go son háliidii mánáidis dovdat juo riegádeami rájes gullevašvuođa.

– Vaikko mun lean eallán Sámis, nu in leat orron iežan servošis. Dat orui čielggas ja dehálaš fárret deike.

Talo järven rannalla. Kuvattuna ilmasta.
Heini Wesslina viessu ceaggá Čeavetjávrri gáttis. Govva: Vesa Toppari / Yle

Nuortalašgiella lea váikkuhan olu dasa, makkár válljejumiid Wesslin lea dahkan eallimisttis. Son ii oahppan mánnán eatnis eatnigiela, nuortalašgiela, danin go su eatni mielas lei álkit, jus giela ii máhte. Son goit oahpahalai giela dalán, go dat lei vejolaš.

Álggus Heini Wesslinii lei váttis hupmat nuortalašgiela danin, go son dovddai ahte dat lea giella man son galggai jo máhttit. Dál son dohkkeha dan, ahte buot ii vealttakeahttá mana riekta, muhto son goit geavaha giela.

Mánáiguin son sámásta. Mánát hállet nuortalašguola maiddái Wesslina etniin, muhto sutnje alcces ii oro lunddolaš sámástit etniinis.

– Giela molsun dihto olbmuiguin lea hui váttis.

Huksii oktavuođa iežas kultuvrii duoji bokte

Otná beaivve Heini Wesslin hálddaša giela ja orru servošis, gos lea nana nuortalaš kultuvra. Muhtumin goit leamašan bahča dovdu, go giela ii oahppan mánnán.

– Muhtumin lean smiehttan, ahte sáhtáliihan eahkediid earáge bargat, go Teams bokte oahpahallat nuortalašgiela vearbbaid sojaheami.

Oktavuođa iežas kultuvrii Wesslin huksii vuos duoji bokte.

– Duodji lea maid giella man human.

Helmikirjailua.
Máŋggas dovdet Heini Wesslina čeahpes duojárin. Bearalduojit gullet nannosit nuortalaškultuvrii. Govva: Vesa Toppari / Yle

Wesslin čiŋadii sámebiktasiiguin vuosttaš geardde logahaga maŋŋá. Son lei duddjon biktasiid ovttas áhkuinis. Dat bovttii dovdduid, go sámebiktasat ledje viimmat alde.

– Dat lei mearkkašahtti ášši. Ii lean áibbas čielggas, ahte dasa gullá. Dat válddii šaddanproseassa.

Dán áigge son gárvvuha iežas mánáid ja vánhemiid. Wesslina vánhemat gullet ásodatsohkabulvii, eabage soai lean oahppan gárvodit sámebiktasiidda. De go Wesslin gárvvuhii mánáidis, maiddái vánhemat roahkasmuvve coggat sámebiktasiid ala.

Dálá eallindilli kultuvrra guoddin lea máŋgga diđolaš válljejumi boađus. Son ii beassan oahppat iežas kultuvrras skuvllas, muhto sávvá ahte buohkain livččii dasa vejolašvuohta boahttevuođas.

– Stuorámus čuolbma lea dat, ahte mii eat beasa oahppat iežame birra. Mii oahppat váldokultuvrra historjjá ja jurddašanvuogi.

Heini Wesslin taustalla talvinen järvimaisema.
Wesslin oaidná, ahte jus duohtavuohta- ja soabadanproseassa čađahuvvo rivttes vugiin, das ii sáhte dáhpet. Govva: Vesa Toppari / Yle

Wesslin sávvá, ahte duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu boahtá nuppástuhttit dili ja ahte proseassa čađahuvvo fuolalaččat ja sámiid eavttuiguin. Son sávvá, ahte proseassa maŋŋá oidnošedje nuppástusat nu dearvvašvuođafuolahusas, sosiáladoaimmas go skuvlamáilmmisge.

Wesslin oaidná, ahte go historjjá mannat čađa, nu dat veahkeha maiddái váldoálbmoga ipmirdit iežas historjjá. Vássán áiggis sáhttá gávdnat vástádusaid, mat veahkehit kultuvrra seailut maid boahttevuođas.

– Jus proseassa dahkkojuvvo rivttes vugiin, ii das sáhte dáhpet.

Skuvlaáiggis sihke buorit ja heajos muittut

Rauni Mannermaa riegádii jagis 1940 Anárjávrri Kejâdimsuálui anaraš bearrašii. Go son lei njealjejahkásaš, gárttai bearaš vuolgit čakčat eváhkkui, gos máhcce čuovvovaš giđa. Sullos buot lei seilon soađis fuolatkeahttá.

Rauni Mannermaa pitelee käsissään kenkäpaulaa.
Eváhkku vásihan Rauni Mannermaa ii beassan geavahit iige oahppat eatnigielas skuvllas, muhto ain lea hui positiivalaš. Son ii hálit roggat vearrámus muittuid. Vuosttaš etniin dahkkon njuikkuhanduodji lea johtán mielde. Govva: Vesa Toppari / Yle

Juo čuovvovaš dálvve Mannermaa eallimis dáhpáhuvai fas stuorra nuppástus. Son buohccái ja gárttai vuolgit Njellima gilážii, gos lei ulbmil joatkit mátkki buohccevissui. Son goit dearvvašmuvai, muhto ii šat fidnen heargesáhtu ruovttoluotta sullui. Nu son de bázii Njellimii ja álggii viđa jahkásažžan skuvlii vuos guldalanoahppin.

Dan áigge johtin ii lean nu álki. Guhkes gaskkaid dihte mánát galge orrut ásodagas ja ruoktot beasai juovllaide ja geasset. Mannermaas leat sihke buorre ja heajos muittut dan áiggis.

Mannermaa muitá, mot skuvllas ja ásodagas sáhtte ráŋggáštit fysalaččat. Son muitala, ahte ovtta háve su gaikko vuovttain nu, ahte ovdavuovttat besse ja oaivái bázii báljes báiki. Dat dáhpáhuvai Mannermaa mielde danin, go oahpaheaddji doaivvui su jietnadan eahkes dalle go galggai leat jaska.

Mustavalkokuvassa vanha kuva Nellimin koulun oppilaista. Rauni Mannermaa alimmalla rivillä ihan oikealla.
Njellima skuvlamánát. Rauni Mannermaa lea govas ovddimus ráiddus olgešbealde čuvges báidi alde. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dat ahte ráŋggáštuvvui lei Mannermaa mielde mánnái stuorra heahpat, vaikko ii livččiige leamaš sivalaš.

Vearrátge muittut leat, muhto daid birra son ii háliit hupmat. Vearrámus dáhpáhusaid leat gieđahallan maiddái dikkis.

– Das lea nu guhkes áigi ja sii geat leat juoidá bargan, leat duomu ožžon. In hálit roggat vearrámus áššiid.

Vásáhusain eai hupman ruovttus. Dat gerge vajálduvvat ovdal go beasai ruoktot. Doppe lei dehálaš návddašit das ahte lei ruovttus.

Nellimin asuntola mustavalkokuvassa.
Nellima ásodatvisti gos maid álgojagiid vázze skuvlla. Govva: Vesa Toppari / Yle

Sámegiela ii galgan hupmat, jus buohkat eai dan ipmirdan

Skuvllas ja ásodagas ledje čavga njuolggadusat, iige doppe sámegiella gullon. Bargit dahke čielggasin dan, ahte giela ii galgga hupmat, jus buohkat eai ipmir. Go rávesolmmoš juoidá dajai, dan jeagadedje. Sámegiela hupme de ruovttus.

Dat ahte giela ii beassan hupmat guđii luotta.

Mannermaa ii goassege oahppan čállit sámegillii. Rávesolmmožin son álggahii sámegielakurssa Anáris, muhto dat bázii gaskan, go ruovttus Viäskoonjargâs Anárii lei nu guhkes mátki.

Son sávvá ahte Sámiid duohtavuohta ja soabadankommišuvnna barggus giddejit fuomášumi sidjiide, geat háliidit oahppat giela. Son oaidná, ahte stáhta livččii galgan ja galgá doarjut sámegiela studeremis sin, geat eai beassan skuvllas giela studeret.

– Mu mielas livččii leamaš vuoiggalaš, ahte dalle stáhta livččii bidjan návccaid midjiide.

Giela studerema doarjuma ja skuvlaáiggivásáhusaid diđolažžan dahkama lassin Mannermaa sávvá, ahte kommišuvnna barggu boađusin buot sámit livčče dásseárvosaččat fuolatkeahttá das, man jovkui sii gullet ja leatgo studeren vai eai.

Rauni Mannermaa istuu keinutuolissa ja pitelee kädessään kirjettä jossa on vanhoja kuvia.
Rauni Mannermaa oaččui gieskat reivves boares govaid, main leat su vánhemat, son ja su oappát mánnán. Govva: Vesa Toppari / Yle

Mannermaa muitala, ahte dolin sámevuođa heahpanedje, eaige giela geavahan. Danin Mannermaa mielde máŋggas “álge suopmelažžan”. Su mielas olbmuin lea goit riekti iežaset máttuide ja kultuvrii, vaikko máttarvánhemat livčče daid geahččalan čiehkat.

– Dat ii lean sin sivva. Dat lei dat áigi, go geahčaledje suomaiduhttit, Mannermaa dadjá.

Bargu lea álgán

Sámiid duohtavuohta ja soabadankommišuvdna lea čoahkkana vuosttaš geardde dán vahkus. Komissárat leat Kari Mäkinen, Hannele Pokka, Heikki Hyvärinen, Miina Seurujärvi ja Irja Jefremoff. Komissárain guokte leat válljejuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid giličoahkkima evttohusas.

Spesiálaáššedovdi Nina Brander muitala, ahte iehčanas kommišuvdna boahtá válljet veahkkin maid čálligotti ja ságadoalli. Dan lassin kommišuvdnii ásahuvvo čuovvunjoavku, mas leat mielde lahtut, geat ovddastit riikabeaibellodagaid, Sámedikki, Nuortalaččaid giličoahkkima, evaŋgelalaš-luteralaš girku ja ortodoksalaš girku.

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna ásaheami dieđihandilálašvuođas Suoma stáhtaministtar Sanna Marin deattuhii barggu dehálašvuođa.

– Bargu lea dehálaš danin, go mii galgat čađačuovgi vugiin geahččat, maid Suoma historjjás lea dáhpáhuvvan ja mot sámiid vuostá leat Suomas láhtten ja makkár láhttema sii ain dán riikkas vásihit, stáhtaministtar dajai.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä