Sápmi

Helssetlaš nieiddaš beroštuvai sámegielas ja álggaha dál vuosttašluohká sámegielat luohkás – skuvlavielljan sus lea boahttevaš dieđaalmmái

Ryhmäpotretti perheistä Kiprianoff ja Knuth
Maarit Kiprianoff, Sophia Kiprianoff, Marja Knuth ja Kaisla Knuth vurdet, ahte skuvla álgá. Govva: Sari Hirvasvuopio/Yle

Vaikko Kaisla Knuth bearrašis eai leat čanastagat davás, mearridii 7-jahkásaš ieš, ahte háliida sámegielat luohkkái. Su skuvlabálggis álgá Pasila sáme-suomaluohkás.

Mánát máhccet dán vahkus skuvllaide miehtá Suoma guhkes geasseluomu maŋŋá. Pasila vuođđoskuvllas Helssegis skuvla álgá duorastaga.

Pasila vuolleskuvlla sámegielat oahpahus álggii guokte jagi dassái jagis 2018. Dalle oahppit ledje golmmas. Dán jagi sámegielat luohkkái leat almmuhuvvon vihtta oahppi. Seamma olu oahppit álggahit maiddái sámegielat ovdaoahpahusas.

Pasila vuođđoskuvlla guovttegielat sáme-suomaluohkás Helssegis álggaha dál vuosttaš háve mánná, geas eai leat čanastagat Sápmái. Vuosttašluohkkálaš Kaisla Knuth oahpásmuvai sápmelašvuođain iežas beaiveruovttus, gos lea sámegielat joavku. Sámegielas son beroštuvai ovdaskuvllas, gos su joavku ovttasbarggai skuvlla sámegielat luohkáin.

– Ledjen beroštuvvan mii gielaid dat lea, muitala Kaisla Knuth.

Kaisla Knuth, Sophia Kiprianoff puussa
Kaisla Knuth (olg.) álggaha skuvlla ja Sophia Kiprianoff (gur.) manná goalmmát luohkkái. Govva: Sari Hirvasvuopio/Yle

Lea juo oahpahallagoahtán sámegiela

Helssetlaš Kaisla Knuth almmuhii ieš, ahte son háliida sámegielat luohkkái. Dál son lea giđa oahpahallan davvisámegiela ja máhttá jo rehkenastit ovttas logi rádjai.

– Vuorddán, ahte oaččun ođđa ustibiid vehá ja dasto, ahte mun oahpan juoidá.

Eadni Marja Knuth muitala iežas juo vuordit, ahte mánná beassá álggahit skuvlabálgás. Bearrašis eai leat ovddežis čanastagat davás iige sámekultuvrii, muhto sámekultuvra geasuha.

– Sámekultuvra lea hui miellagiddevaš ja mis lea unnán diehtu. Go mis gearddi leat iešguđet kultuvrrat riikkasteamet, de min mielas lea dehálaš oahppat dain.

Eadni sávvá, ahte maiddái eará bearašlahtut oahpašedje vehá sámegiela.

Nuortalaš nieida ofelastá ustibis

Sophia Kiprianoff lea okta sis, geat álggahedje sáme-suomaluohkás guokte jagi dassái ja lea loaktán skuvllas bures. Astuáiggis son liiko skeitet, lávlut ja govvet Youtube-videoid. Dál dát nuortalaš nieida manná jo goalmmát luohkkái.

Hárjánan skuvlavázzin son rávve maid ustibis, vuosttašluohkkálaš Kaisla Knuth, mo galgá.

– Bargga fal hui bures, nu gal dat das.

Sophia Kiprianoff roikkuu telineessä
Sophia Kiprianoff liiko skuvlii. Govva: Sari Hirvasvuopio/Yle

Eadni Maarit Kiprianoff lea hui duđavaš dasa, mo sámetemát leat váldon vuhtii skuvlla doaimmain. Pasila skuvllas leat lágidan nu sámevahkuid go fitnan geahččamin sámefilmmaid.

Maarit Kiprianoff lea duđavaš Pasila skuvlii ja dasa, mo skuvla lea váldán sámeluohká vuostá. Su nieida, Sophia Kiprianoff manná dál goalmmát luohkkái. Helssetlaš Kaisla Knuth beroštuvai sámegielas ovdaskuvllas ja álggaha dál skuvlla sámegielat luohkás. Eadni Marja Knuth muitala, ahte vaikko bearaš ii leatge goassige oba fitnan Sámis, lei sidjiide gudneášši válljet sámegielat luohká, go dakkár vejolašvuohta šattai. Jietna: Sari Hirvasvuopio / Yle

Luohkás lea maid boahttevaš dieđaalmmái

Nuppi luohkkálaš Leevi Guttorm lea geasi áigge lohkan olu girjjiid. Son áigu šaddat dieđaalmmájin ja leage juo ráhkkanan skuvlla álgimii: son lea bláđen boares oahppogirjjiid ja geardduhan áššiid. Guttorm vuordá nuppi luohkás ođđa hástalusaid eandalitge matematihkas.

– Vuorddán skuvlajagi dievva vuorddekeahtes áššiid, measta seammalágana go diibmá lei nappo somá.

Saana Guttorm ja Leevi Guttorm
Saana Guttorm gánda Leevi Guttorm vuordá ođđa hástalusaid matematihkas. Govva: Sari Hirvasvuopio/Yle

Eadnái Saana Guttormii lea stuorra ášši, ahte mánát sáhttet vázzit skuvlla sámegielat luohkás ja hállat sámegiela beaivválaččat. Guttorm illuda das, ahte dat lea vejolaš Helssegis. Mátta-Suomas lea guhkes mátki Sápmái.

– Go beassá lohkat sámegiela ja juohke beaivve sámástit, ovdána mánáid giella, kultuvra ja identitehta.

Helssega sámeluohká oahppi Leevi Guttorm áigu šaddat dieđaalmmájin ja vuordá skuvllas ođđa hástalusaid. Eadni Saana Guttorm lea duđavaš, go mánát besset sámástit skuvllas. Jietna: Sari Hirvasvuopio / Yle

Maiddái oahpaheaddji vuordá skuvlajagi movttegis mielain

Pasila vuođđoskuvlla sámegielat oahpaheaddjin álggaha Laura Njunnas, guhte lea eret Eanodaga Njunnásis ja lea dál orron golbma ja bealle jagi Helssegis.

Njunnas lea jo ovdalge bargan giellabarggu Helssega Pasila guovllus, go lea jođihan giellabeassi Máttabiekka ja bargan maiddái beaiveruoktu Susanna davvisámegielat joavkkus.

Laura Njunnas
Sáme-suomaluohká ođđa oahpaheaddji Laura Njunnas. Govva: Sari Hirvasvuopio / Yle

Easkka oahpaheaddjin álgán Njunnas lea movttegis mielain oahpahusa álgimis.

Son lea čađahan sámegiela ja girjjálašvuođa bacheloroahpuid Sámi allaskuvllas. Dál son stuđere oahpaheaddjin ja lea gárvemin magisttarbarggu oaivegávpotguovllu sámegielat oahpahusas. Njunnas árvalage gávdnat barggus bokte ođđa inspirašuvnna maiddái oahpuidasas.

– Dát ođđa bargu gal movttiidahttá mu čállit mu masterčállosa, dadjá oahpaheaddji Laura Njunnas.

Laura Njunnas álggaha Helssega sámegielat luohká ođđa oahpaheaddjin. Guldal dá, maid son lea ovdal bargan ja makkár son lea olmmožin. Jietna: Sari Hirvasvuopio / Yle

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä