Sápmi |

Helvi Nuorgam-Poutasuo áŋgirušai giela gáhttemiin ja servodatáššiiguin

Helvi Nuorgam-Poutasuo šattai oahpisin sámiid davviriikalaš ovttasbargguin ja doaimmai sámiid álbmotválljejun parlamenttas buohkanassii 20 jagi. Dál son lea vádjolan eret dán máilmmis.

Guhkesáigásaš sámepolitihkkár Boaresbáikke Helvi, Helvi Nuorgam-Poutasuo lea vádjolan agálaš ráffái. Nuorgam-Poutasuo jámii Ohcejogas 16.7.2017. Son elii 73-jahkásažžan.

Helvi Nuorgam-Poutasuo riegádii Ohcejogas 15.10.1943. Su vánhemat ledje Niillas-Jon Niillas, Niiles Nuorgam ja Ápparan-Mággá, Magga Nuorgam, is. Helander. Áhči beale sohka lea ássan Ohcejogas ja Anáris, eatni beale sohka Ohcejogas.

Nuorgam-Poutasuo áddjá Niiillas-Jovnna lei bajásšaddan Vuolle-Deanus ja fárren Anárii Bávdojávrái.

Eatni, Boaresbáikke Mákká vánhemat ledje Abraham Helander Ohcejotnjálmmis ja Vulleš-Ingá, Inga Aikio Ohcejoga Mierašluobbalis.

Oahpuid čađa universitehta lektorin

Helvi Nuorgam-Poutasuo lei jurddašeaddji politihkkár, geasa skuvlagažaldagat, sámegiela oahpahus ja giela gáhtten ledje váimmuáššit.

Nuorgam-Poutasuo bajásšattai Ohcejotnjálmmis, váccii gaskaskuvlla Avvilis ja čálii studeantan jagis 1964 Mäntsäläs. Jagi 1967 son náitalii Ohcejoga girkus Kari Poutasuoin. Sudnos leat guokte nieidda, Ingá ja Ani. Báris bargoagi Nuorgam-Poutasuo ásai bearrašiinis Suoma oaivegávpogis Helssegis.

Helvi Nuorgam-Poutasuo gaccai oahpu Helssega universitehtas. Sámegiela lektorin son barggai Oulu (1970–72) ja Helsset universitehtain.

Sápmái ja ruoktodállui Boaresbáikái Ohcejogas son fárrii ruovttoluotta jagis 1989, ná son mieđuštii eatnis maŋimuš jagiid. Ohcejogas son barggai Sámi Ráđi kulturčállin ja gielddas giellajorgaleaddjin.

Sus lei miella bargat servodaga buorrin

Helvi Nuorgam-Poutasuo lei oahpis álgoálbmotdeaivvademiin, sámiid davviriikalaš ovttasbarggus ja sámiid álbmotválljen orgánaid, Sámi parlamentta ja Sámedikki, guhkesáigásaš lahttun. Čoahkkimiin ja ráđđadallamiin son gillii gierdavaččat ákkastallat oainnuidis. 

Servodat- ja searvebarggus Helvi Nuorgam-Poutasuo doaimmai juo 1960-logus, dalle sámenuoraid Deanubákti-searvvis. Son lei maiddái vuođđudeamen 1970-logus Helsset guovllu sápmelaččaid Mii-searvvi ja doaimmai Sámi čuvgehussearvvis, Sámi Ráđis ja Sámi giellalávdegottis sihke sosiálademokráhtalaš bellodagas.

Nuorgam-Poutasuo leamaš mielde jođiheamen nu sámenuoraidkonfereanssa Anáris 1969, go maiddái ovdamearkka dihte Sámiid 10. konfereanssa Árjjapluovis 1978.

Son lei mielde Sámi oahpahusáššiid riikkadási bargojoavkkus 1970-logus ja jođihii Sámi giellaláhkabargojoavkku 1980-logus. Sámi Ráđi ságadoallin Helvi Nuorgam-Poutasuo lei jagiid 1983–84 ja 1995. Suoma sámiid álbmotválljenorgánas son lei buohkanassii 20 jagi.

Válggain Helvi Nuorgam-Poutasuo válljejuvvui Sámi parlamentii 1976–1987 ja 1992–1995 ja Sámediggái 1996–1999. Jagi 1975 válggas Nuorgam-Poutasuo ja Karen Jomppanen válljejuvvuiga vuosttas nissonolmmošin Sámi parlamentii. Sámi parlamentta vuosttas várreságadoallin Helvi Nuorgam-Poutasuo doaimmai čieža jagi, jagiid 1977–79 ja 1992–95.

Nuorgam-Poutasuo hávdáduvvui Ohcejoga girkoeaatnamii suoidnemánu loahpas.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä