Sápmi |

Historjjá vuosttas ođđajagimánu ealgabivdu lea meattá – Áŋŋellaš bivdi oaidná sihke fuones ja buorre beliid

Sihke guhkiduvvon bivdoáiggiin ja stuorát ealgalohpemeriin hálidit geahpedit ealgavahágiid.

Eino Länsman hirvenpyynnissä
Májjo Jon Eino, Eino Länsman mielas lea buorre, go lea buorre dilli bivdit ealggaid. Guhkit bivdu goit ráfehuhttá eanet bohccuid. Govva: Ritva Torikka / Yle

Suoma ealgabivdu nogai dán dálvái ikte maŋŋebárgga. Dát lei erenoamáš bivdoáigodat, go vuosttas geardde ealgabivdoáigi lei guhkiduvvon bistit gitta ođđajagimánu beallemuddui, go ovdal bivdu lea nohkan jo jagi loahpa bealde. Bivdolobit maiddái ledje Davvi-Suomas goalmmádasa eanet go ovdal, go ealggat leat lohkamiid mielde lassánan ja leamaš heahtin šiljuin ja geainnuid alde.

Lappi guovllu fuođđohoavda Sami Tossavainen muitala, ahte guhkiduvvon bivdoáiggis ja lasihuvvon lohpemeriin leamašan máŋggalágan oaivilat. Muhtimat ballet, ahte jos ná olu addojuvvojit lobit boahtteáiggisge, de moatti jagi geažes eai leat šat ealggat. Nuppit leat fas duđavaččat.

– Bivdoáiggis eai leat guittotge nu olu váldán oktavuođa. Bivdit leat bidjan návccaideaset dohko bivdui, lohká Tossavainen.

Ealgabivdu bistá dálá njuolggadusaid mielde čakčamánus golbma vahku ja de fas ragaha maŋŋá golggotmánu beallemuttus gitta ođđajagimánu beallemuddui.

Riistakeskuksen Lapin aluepäällikkö Sami Tossavainen
Fuođđoguovddáža Lappi guovlluhoavda Sami Tossavainen lohká ealggaid goddon bures, vaikke buot lobit eai geavahuvvonge. Govva: Vesa Toppari / Yle

"Bivddu guhkideamis maid fuones bealit"

Bivdoáiggi maŋimuš beivviid áŋŋellaš Májjo Jon Eino, Eino Länsman lea jo árraiđida jođus. Anárjotleagis ealggat johtalit joga ja seammás Suoma ja Norgga rájá rastá ja bivdi ferte vuordit, goas ealgá boahtá Suoma beallái.

– Ovtta mun gal oidnenge, muhto dat manai Norgga beallái. In mun sáhttán báhčit dan, muitala Länsman.

Eino Länsman hirvenpyynnissä
Badjealmmái Májjo Jon Eino, Eino Länsman lea maid viššalis ealgabivdi. Govva: Ritva Torikka / Yle

Ealggat bohtet fas eahkedis Suoma beallái, muhto eahkedis daid ii šat oainne báhčit, lohká Länsman. Son ii gal loga iežas stressen ealgabivdduin, vaikko boazoolbmuige ealggabiergu dohkke bures.

– Muhtimen lea buorre borrat eará biergguge go bohccobierggu. Ii leat seamma suohkat álo maid borrá, boagusta Länsman.

Go badjeolbmos ii leat čakčat astu bivdit, de lea buorre beassat dálvet bivdit daid olu ealggaid, mat leamašan heahtin šiljuin ja geainnuid alde. Bivddu guhkideapmi ii leamašan guittotge dušše buorre. Ealgabivdit ráfehuhttet guhkit bohccuid ja badjebargguid.

– Badjeolbmuid várte dat gal lea heittot, go vudjet. Sáhttet vuodjit dat olbmot skohteriiguin dohko. Fidnejit lobiid ja vudjet dohko dakkár sajiide, vaikkeba álbmotpárkka beallái. Ja de doppe čuiget. Mas mun dieđán maid dat barget doppe. Sáhttet vaikke finadit vuodjimin skohteriiguin geahččamin, gos dat ealggat leat. In dieđe, muhto dien mun gáttán. Guittotge luottat leat olu doppe.

– Ja de bohccot vázzigohtet daid luottaid mielde, lohká Eino Länsman.

Ealggat. Govvejuvvon helikopteris.
Govva: Petri Timonen / LUKE

Eanaš ealggat guittotge goddojedje jo čavčča bealde, nu ahte bivdu váiddui čielgasit juovla- ja ođđajagimánus.

Báikkálaš ealáhusat váldon muhtin muddui vuhtii

Lappi fuođđohoavda Sami Tossavainen muitala, ahte ain jo sin doaimmahaga rádjai eai leat vel boahtán váidalusat dán ođđa, guhkiduvvon bivdobajis. Son lohká boazodoalu váldojuvvon muhtin muddui vuhtii ođđa bivdonjuolggadusain.

– Dán ođđajagimánu bivddushan beatnagiid geavaheapmi lea gildojuvvon. Dušše hávváduvvan ealggaid bivdimii oažžu geavahit beatnaga. Dan láhkai boazoealáhus lea váldojuvvon vuhtii.

Hirven jäljet lumessa
Ealgga luottat. Govva: Ritva Torikka / Yle

Tossavainen lasiha, ahte ealgabivdit galget dieđusge váldit boazodoalu, nugo maid earáge ealáhusaid vuhtii maiddái dalle, go lea lohpi geavahit beatnaga.

Guhkiduvvon bivdu addá vejolašvuođa válljet bivdoáiggi

Maŋimuš jagiid leat ealggat lassánan nu olu, ahte leat muhtin guovlluin jámadan nealgái, go eai leat gávdnan biepmu. Ovdamearkka dihte Leammi álbmotmeahci, Muotkeduoddara ja Ohcejoga guovllus gávdne ovddit giđa 50–60 nealgái jápmán ealgga.

Ealggat leat maid joraštan šiljuin ja geainnuid alde. Muhtin šiljuide ealggat leat boahtán gaikkodit suoidnespáppaid.

Guhkiduvvon bivdoáiggiin ja stuorát ealgalohpemeriin leatge aiddo fal hálidan geahpedit ealgavahágiid, čilge Sami Tossavainen.

– Gal dan bivdoáiggi guhkideamis leamašan duogážis dat, ahte dainna sáhttá váikkuhit ealgameriide guhkit áiggis. Ja ealggaid dagahan vahágiidda sáhttá váikkuhit vel juovlamánusge guovlluin, gosa ealggat čoahkkanit. Joba ođđajagimánusge vel sáhttá dasa váikkuhit dihto guovlluin.

Eino Länsman katsoo hirven makuujälkiä
Májjo Jon Eino geahčada ealgga livvadansaji Anárjot siste Áŋŋeles. Ealga lea mannan Norgga beallái. Eahkedis dat boahtá ruovttoluotta, árvala son. Govva: Ritva Torikka / Yle

Muhtin oaiviliid mielde ealgabivdoguovllut galggašedje ieža beassat mearridit bivdoáiggis vai sáhttet váldit báikkálaš dárbbuid vuhtii. Tossavainen ii loga dan dán dilis vejolažžan.

– Meahccebivdolága mielde stáhtaráđđi mearrida ráfáidahttináiggiin ásahusain. Danin dat báikkálaš dásis bivdoáiggiin mearrideapmi ii leat vejolaš.

Tossavainen mielas guhkes bivdobadji addá guittotge vejolašvuođa ealgabivdiide válljet, mii bivdoáiggiid geasage heive.

Anára lobiin badjelaš 30 proseantta geavahuvvon

Anára guovllus leat erenoamáš olu ealggat. Dat váldojuvvui vuhtii, go goddinlobit juhkkojuvvojedje. Go ovddit ealgabivdobajis 2017 ealgalobit ledje 246, de dán guhkiduvvon baji váras mieđihedje Anára guvlui 1 442 ealgalobi. Fuođđoguovddáža mielde Anára guovllus livčče leamaš ohcanláhkai olles 3 000 lobi.

Muhtin ealgabivdinjoavkkut eai hálidan goddit go ovtta ealgga vaikke lobit livččii lean nu olu, ahte bivdojoavkku juohke lahttu livččii ožžon iežas ealgga. Muhtin bivdit fas eai juoga sivas goddán ealgga oppanassiige. Anára guovllus godde dán bajis buohkanassii badjelaš 600 ealgga, mii lea lobiid ektui uhcán. Ovddit jagiid ektui dat lea guittotge olu.

– Leahan dat ovddeža ektui stuorra lassáneapmi, go ovddit jagiid goddojuvvon ealggain mearri leamašan 200 ja 250 gaskkas, deattuha Tossavainen.

Ealga, govvejuvvon 2018 helikopteris.
Govva: Petri Timonen / LUKE

Vaikke lobit báhce geavakeahttá, de goddon ealggaid mearri lea dan mađe stuoris, ahte fuođđohoavdda árvvoštallama mielde maiddái boahtte čavčča mieđihuvvojit olu ealgabivdolobit.

– Geahččat makkár áiccuid bivdit leat merkon, dutkat ealgameriid ja dan vuođul vuolgit johtui. Muhto sihkkarit mearkkašahtti stuorra lohpemearis boahtá leat gažaldat boahtte bajisge, lohká Tossavainen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä