Sápmi

Iehčanasvuođabeaivvi doaluide duddjojuvvon čiŋat buktet sámeduojáriid oidnosii – Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen čiŋada šlohttii alit silkegávttiin

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen valmistautuu Linnan juhliin 2019
Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen lea juo gearggus vuolgit Presideantta iehčanasvuođadoaluide. Govva: Sara Wesslin / Yle

Suoma iehčanasvuođabeaivvi ávvudemiide Presideantta šlohttii leat jođus dánge jagi sápmelaččat.

Sámi oahpahusguovddáža goarrunlanjas šealgá, go rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen iskkada ođđa gávttis. Sus lea badjelis alit silkegákti, mii lea aiddo gárvánan dán vahku dehálaš ávvudeapmái.

Rasmus-Moilanen oaččui bovdehusa Suoma iehčanasvuođabeaivvi ávvudemiide Presideantta šlohttii, mat dollojuvvojit bearjadaga 6. juovlamánu.

– Dat lei áibbas čielga ášši, ahte mun bijan gávtti dohko. Muhto dieđusge dat jurdda lei áibbas vuosttamužžan, ahte gii geargá dahkat dan justa dán áigetávvalis.

– Gal mun fertejin guokte geardde jearrat iežan duojáris, ahte gearggatgo. Dasto go son gulai, ahte gákti lea manname šlohttii, de dajai njuolga, ahte son iská geargat dainna, moddjá Rasmus-Moilanen.

Oahpahusguovddáža duodjeoahpaheaddji Anniina Turunen goarui ođđa gávtti sutnje – ja loahpaloahpas dat gárvániige buriin áiggiin ovdal doaluid.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen valmistautuu Linnan juhliin 2019
Ođđa silkegákti heive bures stuorra ávvudemiide, oaivvilda Eeva-Liisa Rasmus Moilanen. Govva: Sara Wesslin / Yle

Suoma iehčanasvuođabeaivvi ávvudemiide gárvodit árbevirolaččat fiidnát fráhkaide ja čuvllaide.

Máŋggat guossit geavahitge olu áiggi plánet, guđemuš designera biktasiidda gárvodivčče dán jagi. Suopmelaččat čuvvot gussiid čuvllaid ja biktasiid hui dárkilit tv:s.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen jáhkká, ahte sápmelažžii ráhkkaneapmi lea olu álkit, go gávtti ja čiŋaid sáhttá duddjot árbevieruid mielde.

Son háliidii alcces šlohttii árbevirolaš Ohcejot gávtti, muhto gákti galggai leat fiidnát, go mii sus lea goassige ovdal leamašan. Das de šattai jurdda árbevieruid mielde gorrojuvvon silkegávttis.

– Gal dat lea vehá álkit midjiide. Don juo dieđát, ahte dat lea gákti man bijat badjelii. Dasto smiehtat, ahte galggašiigo bidjat árbevirolaš gávtti vai makkára. Mun lean dál vuosttas geardde doppe ja danin háliidin árbevirolaš ivnniid.

Stuorra lávdi sámeduojáriidda čájehit dujiideaset

Rektorii lea dehálaš, ahte šerres gáktekultuvra oidno Suoma iehčanasvuođadoaluin. Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen oaččui čiŋadeapmái veahki lahka, dasgo buot su čiŋaid leat duddjon oahpahusguovddáža oahppit ja bargit.

Silbarávdi Sami Laiti ja oahppi Maria Saijets leaba hábmen ja duddjon rektorii ođđa vuoktačiŋa, mii heive bures oktii alit gávttiin.

Seamma áigge, go Rasmus-Moilanen iská oahpahusguovddáža lanjain ođđa gávtti, gárvánit bálddas maiddái ođđa beallječiŋat silbbas ja alit geađggis. Silkki ferte vel vuordit Ohcejogas. Duojár Kaisa Tapiola-Länsman lea risson sutnje ođđa liinni šlohttii.

Sami Laiti tekee hopealaukkasista korvakoruja Linnan juhliin.
Silbarávdi Sami Laiti plánii ovttas Maria Saijetsiin beallječiŋaid Eeva-Liisa Rasmus-Moilanenii. Govva: Sara Wesslin / Yle

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen valmistautuu Linnan juhliin 2019
Rasmus-Moilanen geahččala vuoktačiŋa vuosttas háve. Vel ferte smiehttat, mo vuovttaid ordne doaluide. Govva: Sara Wesslin / Yle

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen valmistautuu Linnan juhliin 2019
"Šloahttagávttis" leat Ohcejoga gávtti árbevirolaš ivnnit, alit ja ruoksat. Govva: Sara Wesslin / Yle

Iehčanasvuođa ávvudeapmi Presideantta šloahtas lea eanemus tv:s gehččon dáhpáhus Suomas. Diibmá televišuvnnaid gurrii čoahkkanedje 2,44 miljovnna olbmo čuovvut šloahta ávvudemiid.

Iehčanasvuođa doalut leatge dehálaš lávdi maiddái sámi duojáriidda.

– Mun doaivvun, ahte dat doarju vehá min duojáriid ealáhusa, go doppe oidnojit sin čiŋat ja giehtaduojit, jurddaša Rasmus-Moilanen.

Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen valmistautuu Linnan juhliin 2019
Presideantta iehčanasvuođabeaivvi doaluin Rasmus-Moilanen háliida čalmmustahttit iežas skuvlla bargiid ja oahppiid dujiid. Govva: Sara Wesslin / Yle

Presideantta šlohttii leat bovdejuvvon dán jagi birrasii 1 700 guossi. Sin joavkkus leat maiddái muhtin sápmelaččat.

Šlohttii leat dán jagi bovdejuvvon aŋkke Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio isidiinnis Leo Aikioin, Ovttastuvvan našuvnnaid eamiálbmotforuma ságadoalli Anne Nuorgam ja Sámi oahpahusguovddáža stivrra ságadoalli ja nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff. Juohke okta sis guoddá badjelis sámi árbevieruid ja čiŋaid miljovnnaid gehččiid ovddas.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä