Sápmi |

"Iešmearrideami servodathuksen lea álgán boasttogežiid" – professor dáhttu sámeservodaga smiehttat ođđasit

Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen mielas kollektiiva, servodaga dási iešmearrideapmi ii leat vejolaš ovdal, go ovttaskas olbmo iešmearrideapmi lea ortnegis.

Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen
Rauna Kuokkanen doaibmá árktalaš eamiálbmotpolitihka professoran Lappi universitehtas Roavvenjárggas ja politihkalaš diehtaga ja eamiálbmotdutkamuša doseantan Toronta universitehtas Kanadas. Govva: Marko Junttila

Professor Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná, Rauna Kuokkanen guorahallá eamiálbmogiid iešmearrideami ođđa eaŋgalasgielat girjjistis "Restructuring Relations – Indigenous Self-Determination, Governance, and Gender". Dat lea veardádalli dutkamuš, masa Kuokkanen lea jearahallan olbmuid Sámis, Ruonáeatnamis ja Kanadas.

Sámis ságastallojuvvo dávjá sápmelaččaid iešmearrideami birra erenoamážit Sámedikki dahje eana- ja čáhcevuoigatvuođaid dáfus. Rauna Kuokkanen goit deattuha dutkamušastis, ahte iešmearrideapmi guoská maiddái ovttaskas olbmo iešmearrideami, ovdamearkka dihte veahkaválddi ektui.

Rauna Kuokkanen doaibmá árktalaš eamiálbmotpolitihka professoran Lappi universitehtas Roavvenjárggas ja politihkalaš diehtaga ja eamiálbmotdutkamuša doseantan Toronta universitehtas Kanadas. Son lei mielde sámi- ja álgoálbmotpolitihkas logi jagi dassái. Dilli lei dalle eará go dál, go njunuš politihkkárat ledje almmáiolbmot. Kuokkanen giddii dalle fuomášumi dasa, man birra nissonolbmot hálle.

– Nissonat hálle iešmearrideamis, muhto nuppe dáfus maiddái veahkaválddis. Dát áššit bohte oppa áigge ovdan: veahkaváldi servodagain, veahkaváldi nissoniid vuostá ja oppalohkái, Rauna Kuokkanen čilge girjjis álgojurdagis.

Maŋŋá go Kuokkanen gearggai politihkas ja ohcagođii miellagiddevaš dutkanfáttá, son muitái ságastallama politihkalaš arenain ja guorahallagođii dan.

"Veahkaválddi sirren caggá iešmearridanviggamušaid"

Dutkanprofessor Rauna Kuokkanen oaidná iešmearrideamis guokte beali. Jearaldat lea su mielas sihke kollektiiva, servodatlaš iešmearrideami dásis ja de ovttaskas olbmo iešmearrideami dásis.

Deaddu lea goit ovdamearkka dihte Sámi ságastallamis dávjá servodaga dásis.

– Jurdda lea dábálaččat politihkalaš eallimis, ahte mii galgat vuos fidnet dan iešmearrideami ja dasto mii sáhttit čoavdigoahtit eará áššiid.

Servodagas dáhpáhuvvi veahkaválddi sirren iešmearrideamis goit caggá Kuokkanen dutkamuša mielde iešmearrideami ovdánahttima maiddái servodaga dásis.

– Buot jearahallon olbmot oaivvildedje, ahte iešmearrideami ollašuhttin konkrehtalaččat ii ovdan nu guhká, go mii doallat dan guovtti ášši sierra, lohká Kuokkanen ja čujuha eará dutkiide, geat leat ovdanbuktán sullasaš áššiid.

Politihkalaš dásis iešmearrideapmi meroštallojuvvo riektin, nappo kollektiivvalaš olmmošvuoigatvuohtan, mii gullá dihto álbmogii. Dutkanbohtosiin Rauna Kuokkanen mielas lei earenoamáš dat, ahte riektejurddašeapmi ii olat dábálaš olbmo dássái. Nappo go son jearahalai olbmuid, de giige ii hállan iešmearrideamis vuoigatvuohtan.

– Dábálaš olbmo árgabeaivvi eallimis iešmearrideapmi ii vuhtto, čilge Kuokkanen dutkamuša bohtosiid.

Veahkaváldi ii leat šat tabuášši Sámis – "SápmiToo lea lávki ovddosguvlui"

Rauna Kuokkanen lei fárus njukčamánu beallemuttus Guovdageainnus SápmiToo-dáhpáhusas, mas gieđahalle sohkabealrollaid, veahkaválddálašvuođa ja seksuála illásteami Sámis. Dat lei sutnje mearkkašahtti dáhpáhus.

– Mii leat váldán guhkes lávkkiid máŋgga dáfus ovddosguvlui das, ahte mii leat duostagoahtán háleštit dan veahkaválddálašvuođas iežamet servodagas.

Kuokkanen jearahalai olbmuid dutkamušas várás Sámis jagis 2011. Dalle dát áššit ledje vel tabut Sámi servodagas.

– Dalle vel lohke, ahte dat lea tabu ja dan birra ii sáhte hállat ja mii eat duostta, eat háliit, das ii sáhte hállat. Ja jos gii nu hállá de olgguštuvvo ja bilkiduvvo, Kuokkanen muitala.

Kritihka servodaga huksejeaddjiide – "šaddat smiehttat ođđasit"

Dutkamuš bohciidahttá gažaldaga das, leago Sámi servodaga huksen álgán boasttogežiid. Kuokkanen oaidná, ahte servodaga huksema bihtážiin lea dihto ortnet.

– Kollektiiva, servodaga dási iešmearrideapmi ii leat vejolaš ovdal, go ovttaskas olbmo iešmearrideapmi lea ortnegis. Dego riekti du iežat gorudii, man giige ii sáhte veahkaválddiin billistit ja cuvket. Das ferte álgit min servodaga huksen, deattuha Kuokkanen.

Dutkanprofessor Rauna Kuokkanen lea čállán girjjistis ođđalágan teoriija iešmearrideami sisdollui.

– Iešmearrideapmi lea riekti, muhto mun meroštalan, ahte dat lea ollu eará. Mun meroštalan dan vuođđoárvun, mii láidesta min iežamet servodaga, lohká Kuokkanen.

Dutkanprofessor Rauna Kuokkanen mielas dát ášši guoská min buohkaid. Son oaidná dárbbu ovttas politihkalaš ásahusaiguin ságastallat iešmearrideamis.

– Fertet smiehttagoahtit ođđasit. Mii leat darvánan liiggás dan riektejurddašeapmái, cuoigu Kuokkanen ja hástala viiddidit geahččanguovllu stáhta ja álgoálbmoga gaskavuođain ovdamearkka dihte luonddu ja olbmo gaskavuođaide.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä