Sápmi |

"Iešsoardimiid eastadeamis ja mielladearvvasvuođa gažaldagain lea dehálaš doallat áššiid badjin" – Árktalaš semináras ohcet nisttiid

Anáris leat smiehttan árktalaš guovlluid iešsoardimiid eastadeami ollašuhttima ja mielladearvvasvuođa gažaldagaid.

Utsjokelainen lääkäri Heidi Eriksen
Doavttir Heidi Eriksen leamašan mielde dahkamin sámiid davvirikkalaš plána iešsoardimiid eastadeapmin. Govva: Vesa Toppari / Yle

Árktalaš eamiálbmogiid iešsoardima eastadeami doaimmid ollášuhttima guorahalli semináras leat oasseváldit boahtán miehtá árktalaš guovllu: Árktalaš Ráđi lahttoriikkain Kanadas, USA:s, Ruoššas, Islánddas, Kalaallit Nunaatas, Norggas, Ruoŧas ja Suomas. Mielde leat maid Árktalaš Ráđi bistevaš oasseváldiid, eamiálbmot organisašuvnnaid ovddasteaddjit.

Seminára lea ordnen sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, olgoriikka ministeriija ja Dearvvasvuođa ja buresbirgejumi lágádus (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL).

Earet semináraságaid, de mielde lea maid nuoraide oaivvilduvvon oassi, mas earet eará juogadit muitalusaid ja oahpahallet dahkat videoid muitalusaid vuođul.

"Lea áigi cuvket jávohisvuođa"

Suoma Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio sávvá oažžut nisttiid. Son hálida gullat áššedovdiid ságaid ja oažžut eambbo dieđu.

– Mun hálidan oahppat lasi. Vássán áigi, min historjá ja lagaš historjá, dain lea hirbmat stuorra váikkuhus dán áigge buresveadjimii, buresbirgejupmái ja mielladearvvasvuhtii.

Sanila-Aikio mielas sámiin ja eará árktalaš eamiálbmogiin leat nu olu seammalágan vásáhusat. Su mielas dáid vásáhusaid lea dehálaš juogadit.

– Lea dehálaš iskat, gávdnojitgo ođđa vuogit bargat dáinna áššiin ja eastadit iešsoardimiid. Mađi eanet mii bastit hállat ja gieđahallat dáid áššiid, de dađi buoret dat lea min servvodagaide.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio sávvá iežas oahppat iešsoardima eastadeami ja mielladearvvasvuođa áššiid birra. Son lea muhtun muddui oahpásmuvvan dán bargui duohtavuohta ja soabadallanproseassa válmmaštallanbarggus. Govva: Ritva Torikka / Yle

“It’s time to break silence”, lea áigi cuvket jávohisvuođa, Sanila-Aikio sitere Suoma sosiála- ja dearvvasvuođaminister Pirkko Mattila sániid, maid son dajai rahpansáhkavuorustis. Sanila-Aikio lea ovtta oaivilis suinna.

– Lea áigi váldit váttes áššiid ságastallama vuollái, son deattuha.

Sanila-Aikio vuordá semináras ja áššedovdiiguin ságastallamiin oažžut konkrehtalaš nisttiid iešsoardimiid eastadan- ja mielladearvvasvuođa bargui.

– Galggašeimmet nu konkrehta dásis bissut dáin min ságastallamiin, ahte oaččošeimmet dakkár bargoneavvuid ja juohkit dieđuid buoremus geavadagain gaskaneamet.

Makkár konkrehtalaš niesttit?

Anára semináras ohcet vugiid dáid plánaid ollašuhttimii, mat leat dahkkon eamiálbmogiid iešsoardima eastadeami váras.

Dákkár plánat leat dán rádjai dahkkon earet eará sámiid váras davviriikkalaččat, Kalaallit Nunatas, Alaskas ja Kanadas, muitala seminára oasseváldi ja dáinna fáttain olu bargan doavttir Heidi Eriksen.

– Ohcat vugiid nu, ahte dat eai beare báze bábirin, deattuha son.

iešsoardineasttadanraporta
Jagis 2017 leat válmmaštuvvan sámiid ja máŋgga eará árktalaš eamiálbmoga iešsoardimiid eastadeami plánat. Dál smihttet mo dáid plánaid galgá dahkat duohtan. Govva: Iešsoardineasttadanraporta

Eriksen lohká, ahte sis leamašange seminára panelas sáhka sámiid davviriikkalaš plánas, man Sámiráđđi ja SANAK ledje diŋgon. Bargu válmmaštuvai jagis 2017.

– Váttisvuohtan lea dat, ahte ii leat dakkár, gii váldá ovddasvástádusa plána čuovvuleamis ja mo dahkat dan.

“Sápmelaš ii gotte iežas danin go lea sápmelaš – buot áššiin lea duogáš”

Seminára panelaságastallamis psykologa ja dutki Anne Silviken hálai dan birra, ahte ii sápmelaš gotte iežas danin, ahte son lea sápmelaš, muitala Eriksen.

– Buot dáid áššiin lea miinu duogážiid ja mii dárbbašit hui olu dutkamuša vai diehtit, mii daid áššiid duohken lea. Plánas leat namuhuvvon árktalaš dásis ovdamearkka dihtii historjjálaš trauma, kolonialisma ja assimilašuvnna luottat. Makkár luottaid dat lea guođđán olbmuide ja servvodagaide.

Eriksen máinnaša ealáhusaid manaheami ja eatnamiid ja čáziid massima sihke dáid áššiid váikkuhusa identitehta massimii ja man láhkai dat čuohcá dearvvasvuhtii ja mielladearvvasvuhtii.

– Diet lea kanske dat oktasaš temá, mii lea árktalaš guovllus. Dán áigge lea maid dálkkádatrievdan dakkár ášši, mii váikkuha hui olu eamiálbmogiidda, smiehttá son.

Eriksena mielas okta konkrehtalaš vuohki váikkuhit dáid áššiide lea, ahte olbmot servvodahkan dollet badjin dáid áššiid.

– Mii dárbbašat maiddái dakkár politihkalaš mearrádusa. Panelas bođii ovdan maid, ahte dárbbašit politihkalaš dáhtu rievdadit dáid áššiid, muitala Eriksen

Golmma beaivásaš Anára seminára joatkašuvvá Sajosis vel otne bearjadaga guovvamánu vuosttas beaivve. Otne lea čájehuvvojit bargobájiin dahkkon videot ja gesset čoahkkái seminára bohtosiid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä