Sápmi

Iŋgá Påve Idivuomas leat biillas njeallje sierra duođaštusa vai beassá rasttildit riikarájáid – koronavirus rievdadii olbmuid johtinárbevieru Sámis

Inga Påve Idivuoma
Iŋgá Påve Idivuoma illuda, go ráját viimmát rahpasit. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Boahtte lávvordaga 19.9. rájes leat buot riikaráját fas rabas sihke Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskkas.

Go koronavirus njoammugođii mannan giđa, de dat rievdadii olbmuid eallima Sámis garra gieđain. Fáhkkestaga ledje ráját gitta, ja olbmot eai beassan šat johtit nugo ledje hárjánan. Čalbmerávkaleamis šattai rádjeguovlluid árgabeaivi hástaleaddjin.

Suopma lea doalahan streaŋggis ráddjejumiid ja giđa rájes leamašange rádji gitta Ruoŧas Supmii. Maiddái riikkarádji Norgga ja Suoma gaskkas leamašan gitta fas čakčabotta, váikko geasset gal besse olbmot vánddardit friija.

Eallin šattai álkibun rádjeguovllu ássiide easka golbma vahkku dassái. Dalle Suoma ráđđehus mearridii ložžet ráddjehusaid ja sihke Ruoŧa ja Suoma ja Norgga ja Suoma gaskasaš rádjeguovllu olbmuide adde sierra johtinlobi.

Iŋgá Påve Idivuoma ássá Ruoŧa beale Gárasavvonis, muhto bargá sihke Suoma bealde ja maiddái Norgga bealde Guovdageainnus. Su eallimis korona dagahan hástalusat eai leat váilon. Barggu dihte Påve Idivuoma lea šaddan liikká johttit riikkarájáid rastá, váikko ráját leamašange gitta. Biillas sus leamašan mielde látna duođaštusat maiguin ráját leat rahpasan.

– Mus leat njeallje iešguđetlágan duođaštusa ja dat leat čadnon bargguide ja doaimmaide maiguin mun ealán. Bargoduođaštusaid lassin de lea vel sierra duođaštus, ahte mun lean rádjeguovlluolmmoš, mainna beasan Suoma beale Gárasavvonii.

– Ja de lea vel sierra duođaštus, go mun lea badjeolmmoš ja mis lea geasseorohat doppe Romssa bealde, de mun galggan sáhttit johttit dohko maid Gilbbesjávrri bokte, čilge Påve Idivuoma.

Mánáin jearahan pássaid

Iŋgá Påve Idivuoma muitala, ahte ráddjehusat leat čuohcan garrasit eandalitge Ruoŧa golmma davimus boazodoalločerrui.

– Earenomážit dain Geaggánvuomi ja Rosttu boazodolliin leamašan hástalusat, go siihan orrot dás ráji alde. Dáin leat beaggán váttisvuođat, go rádjefávttat leat njulgestaga fákten daid badjeolbmuid mat johtet.

Påve Idivuomas leamašan hástalusat maiddái dainna, go lea váldán mánáid mielde bargoreaissuide. Duollus leat jearahan mánáid pássaid ja duođaštusaid.

– Mánáin eai leat pássat, dathan lea oalle divrras máŋga pássa ráhkadahttit mánáide. Mun lean dušše lohkan, ahte dat leat mu mánát ja dat galget mu mielde. Dat fertejit dušše dasa jáhkkit.

Go lea rasttildan rájáid, de Påve Idivuoma lea vásihan, ahte maiddái duollobargiin lea erohus.

– Muhtin duollobargit leat hui dárkilat ja muhtimat fas hui váimmolaččat ja áddejit dan dili ja luitet.

Rajavartiolaitoksen auto Suomen ja Ruotsin rajalla Torniossa. Taustalla näkyy maiden raja.
Suoma ja Ruoŧa gaskasaš riikarádji giddejuvvui mannan njukčamánus. Govva: Risto Koskinen / Yle

Gávvilvuohta duollus

Sápmelaččat leat hárjánan johtit riikkas riikii ja eandalitge rádjeguovlluin ráját eai leat mearkkašan maidege. Iŋgá Påve Idivuoma oaivvilda, ahte stáhtain ii leat leamašan áddejupmi davi olbmuid johtinárbevirrui ja eallinvuohkái. Danne son leage gártan koronaáigodagas leat maiddái vehá gávvil duollus.

– Mii lávet johtit dohko mu ruovttubáikái Norgga beallái Porsáŋgui. Jus mii livččiimet galgan lágalaččat johtit, de mii livččiimet galgan vuos vuodjit Gironii ja de Narvika beallái. Dathan šaddá jo measta 100 miilla. Iihan dat leat leaika. Olmmoš šaddá maiddái gávvilin doppe duollus, ahte lea bargui mannamin ja leat mánát fárus vaikko ii leatge. Go ii leat áddejupmi stáhtaid bealis min eallimii dáppe, de ferte vehá juonalaš muhtumin. Mun in leat varra áidna olmmoš, gii lea nie bargan, árvala Påve Idivuoma.

Påve Idivuoma oaivvilda, ahte lei riekta giddet rájáid dalle go Davvi-Ruoŧas begge olu njoammumat. Dál son goit illuda, go ráját viimmat rahpasit.

– Gárasavvon lea smávva gilli ja mii dárbbašit Suoma beale bálvalusaid. Rádji hehtte olu dakkár smávva gilážiid, go mii dárbbašit nubbi nuppi, guhtet guimmiineamet guovtte beale rájá, dadjá Påve Idivuoma.

“Áigon vuoddját skohteriin bátnedoaktárii”

Geaidnovuohppelaš Sixten Jensena eallimii rájirasttildangielddus lea váikkuhan garrasit. Go korona giddii Suoma ja Ruoŧa gaskasaš rájá mannan giđa, de nohke maiddái Jensena mátkkit lagamus biebmogávpái ja bensenstašuvdnii Gilbbesjávrái.

Geaidnovuohppi lea unna gilli Ruoŧa bealde Geaggáneanu gáttis. Áidna geaidnu gillái johtá Suoma bealde. Gilážis lea birrasiid 20 kilomehtera biilamátki Gilbbesjávrái ja 90 kilomehtera Gárasavvonii.

Go ráját manne gitta, de geaidnovuohppelaččat eai beassan lihkkasit gosage. Maŋemuš de goit mihte rádjegozáhusas dasa, ahte ássit besse vuodjit Suoma čađa Ruoŧa beale Gárasavvonii biebmogávpái.

– Dovdui, ahte buot geainnut leat gitta. Iihan dáppe oba beasage gosage ja geaidnu nohká dása. In ipmir manne dákkár báikki galgá fáktet, šuohkiha Jensen.

Jensen šattai maiddái moddii smiehtastit, go galggai giđđat vuolgit bátnedoaktárii Gironii.

– Gal mun álggos jurdilin, ahte ferten vissa skohteriin vuoddját dohko, go biillain ii oaččo Suoma bealde johtit. Muhto de goit ožžon lobi, muitala Jensen.

geaidnovuohppi, gárasavvon
Geaidnovuohppi gillái sáhttá johttit dušše Suoma bokte. Govva: Yle

Geaidnovuohppelaččaide ráddjejumit leamašan lossadat ja dat leat hehtten árgabeaivvi. Gillilaččat leat dovdan, ahte sin maid vákšot.

– Deike leat bidjan kámeraid, nu ahte daid eai leat oba merkenge álggos. Gal dat leamašan nu dárkkit, orru hui ártet, ahte ná unna báikki gillejit fáktet. Manaše baicce dohko, gos leat olu olbmot, das livččii eanet ávki, dadjá Jensen.

Geaidnovuohppelaččaid eallin šattai álkibun easka borgemánu loahpas, go rádjeguovlluid olbmuide adde sierralobi johtit goappat beale riikarájá rádjeguovllus.

– Sávvamis dat dál bissu ná, árvala Jensen.

Boahtte lávvordaga 19.9. rájes leat buot ráját fas rabas sihke Suoma, Norgga ja Ruoŧa gaskkas. Dat lea vuosttaš geardi njukčamánu maŋŋá, go Sámis olbmot besset fas johttit ráddjehusaid haga. Ruošša rádji goit bissu ain gitta.

Boahtteáiggis ii goit oktage dieđe ja ráját sáhttet mannat fas gitta jođánitge, jus koronavirus fas leavvá ja njoammugoahtá.

Ásllaga Á-Studio Jietna: Aslak Paltto

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä