Sápmi

Ijahis ija guossi lea čállán stuorra oasi hantigiel girjjálašvuođas

Ijahis ija eamiálbmotguossi, ealáhatolmmoš Agrafena Sopochina Hanti-Mansias, lea čállán eanaš hantigiel girjjálašvuođas surguntta suopmaniin. Hantigiella ii leat sirdašuvvan mánáide ja dan hállet eanaš boarrásot sohkabuolvvat, muitala Sopochina nieida Marija Launonen.

Agrafena Sopochina ja Marija Launonen Ijahis Idja -festivaaleilla.
Agrafena Sopochina (gur.) lea guhká rahčan hantigiela ovdii Hanti-Mansias. Su nieida Marija Launonen ovddasta maid dan sohkabuolvva, mii ii oahppan hantigiela eatnigiellan. Govva: Paadar Images

Ijahis ija eamiálbmotguossiguovttos leigga boahtán Anárii Oarje-Sibiriijas, Hanti-Mansia autonomalaš guovllus.

Marija Launonen lea orron jo čieža jagi Suomas, muhto lea bajásšaddan Hanti-Mansias. Launonen lei Anáris ovttas Agrafena Sopochinain, guhte lea su eadni.

– Mu eadni Agrafena lea čállán eanaš hantigiel girjjálašvuođas surguntta suopmaniin. Eai leat gallis, geat máhttet čállit hantigiela, muhto son lea okta sis. Skuvlalaččaide son lea čállán girjjiid oahpahusa várás, muitala Marija Launonen suomagillii.

Hantiin leat maid badjeolbmot

Hantit leat sullii 38 000 ja oassi sis orru Jamala Nenetsaid autonomalaš guovllus.

Eanaš goittotge orrot ain Hanti-Mansia autonomalaš guovllus Oarje-Sibiriijas.

Jagi 2010 statistihkaid mielde hantigiela hállit leat Ruoššas 9 600.

Hantit barget bohccuiguin, guolástit ja murjejit, muhto árbevirolaš ealáhusat lea áitojuvvon.

Hantigiella lea ain boarrásot buolvva giella

Hantigiella gullá suopmelaš-ugralaš gielaid ugralaš jovkui. Dego sámegiellage, lea hantigiella áitojuvvon.

Hantigiella ii leat sirdašuvvan mánáide ja dan hállet eanaš boarrásot sohkabuolvvat.

Marija Launonen ovddasta maid dan sohkabuolvva, mii ii oahppan hantigiela eatnigiellan.

– Mun hálan máŋga giela, muhto in máhte hantigiela. Hantigiela dilli ii leat buorre dál. 60 proseantta hantilaččain hállet iežaset giela. Hantigielas leat guokte stuorra suopmana, muhto lea maid riekta dadjat, ahte hantiid suopmanat leat sierra gielat. Suopmaniid hállit eai goittotge ádde nubbi nuppi, muitala Launonen suomagillii.

Sopochina rahča hantigiela ovdii

Agrafena Sopochina lea guhká rahčan hantigiela ovdii Hanti-Mansias.

Son lea ealáhatolmmoš, muhto bargá immateriála kultuvrra komiššuvnnas ja doaibmá gaskkohagaid maid hantigiel doaimmaheaddjin Hănty jasaŋ -bláđis.

– Son hállá surgunttaid hantiid suopmana ja dat eallá dain bures, daningo eanaš hantiin hállet surgunttaid suopmana. Surguntahantit leat sullii 4 000, muitala Marija Launonen.

Girjegiela vuođđun lea kazyma suopman mii lea meastan jávkán

Suopmanerohusat váttásmahttet áitojuvvon giela ovdáneami Sibiriijas.

Sivvan lea dat, ahte stuorát suopmana, surguntta suopmana, eai oahpat skuvllain ollenge.

– Mu eadni sávvá, ahte skuvllain oahpahivčče giela. Ruoššas lea dakkár politihkka, ahte okta álbmot ja dušše okta girjegiella. Dat dárkkuha dan, ahte hantigiela vuođđun lea kazyma suopman, vaikka dat lea Hanti-Mansias measta jávkán. Dušše logi bearraša hállet šat kazyma suopmana, muitala Launonen.

"Mii hálidit rievdadit dili"

Kazyman suopmana bustávat dohkkehuvvojedje jagis 2000, muhto dat eai lasihan hálliid meari.

Sopochina mielde hantigiela surguntta suopman goittotge eallá dain ja giela hállit gávdnojit.

– Kazyma suopman oahpahuvvo skuvllain maid surguntagiel hantiide, geain livčče iežas, ealli suopman. Mii hálidivččimet rievdadit dan dili nu, ahte skuvlamánát sáhtášivčče oahppat iežaset suopmana, muhto dilli lea hástaleaddji, loahpaha Launonen.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä