Koe uusi yle.fi
Sápmi |

"In sáhte válljet čázi ja áimmu gaskkas, dárbbašan guktuid" – Sápmi sáhttá leat jaskes báiki queerolbmuide

Timimie Märak, Anne Olli ja Pauliina Feodoroff muitaledje lávvardaga Yle Sápmi -arenas, makkár lea ovddastit seksuála- ja sohkabeallevehádagaid Sámis.

Timimie Märak
Sápmi Pride ordnejeaddji Timimie Märak bivdá olbmuid johtit rabas váimmuin. Govva: Ville Fofonoff / Yle

Yle Sápmi -arena ságastallandilálašvuođa nubbin temán lávvardaga lei Queer Sápmi, sohkabuolvvat ja solidaritehta.

Ságastallama gesii Yle Sámi doaimmaheaddji Martta Alajärvi. Ságastallamin ledje kulturbargi ja teáhterbagadalli Pauliina Feodoroff ja Sápmi Pride -dáhpáhusa ordnejeaddjit Anne Olli ja Timimie Märak.

Oktasaš dáhpáhusat leat dehálaččat

Anáris ordnejuvvui mannan vahkuloahpa historjjá njealját Sápmi Pride -dáhpáhus. Dát lei vuosttas geardi, go Sápmi Pride ordnejuvvui Suoma beale Sámis.

Odnejeaddji Anne Olli Suoma beale Sámis muitalii Yle Sápmi -arenas, ahte dákkár dáhpáhusat leat hui dehálaččat.

– Mii dárbbašat dáhpáhusaid, mat buktet queersápmelaččaid oktii. Lea hui dehálaš beassat deaivvadit, ságastallat ja oahpásmuvvat.

Sápmi Pride ordnejeaddji Timimie Märak Ruoŧa beale Sámis oaidná, ahte Sápmi Pride -vázzimat leat dehálaččat dieđus queerolbmuide, muhto sin lassin maiddái earáide.

– Sápmi Pridei lea dárbu. Dainna mii fállat queersámiide fysalaš báikki boahtit. Sámeeana sáhttá leat hui jaskes báiki, ja jos mii eat ovddit queerolbmuid lunddolaš oassin Sámis, mo sii sáhttet leat lunddolaš oassi masge?

– Sohkabealis ii leat merkkašupmi. Doarjjo olbmuid, boađe ja oassálastte Sápmi Pride -ráidovázzimiidda. Dán jagi dáhpáhus lei máilmme fiinnis, go Ijahis ija dihte ollu olbmot oidnet min.

Kulturbargi ja teáhterbagadalli Pauliina Feodoroff dovdá Sápmi Pride dorvvolaš báikin.

– Vázzimis lei hui liekkus dovdu. Ii dárbbašan leat balus, govvida Feodoroff.

Pauliina Feodoroff
Pauliina Feodoroff. Govva: Ville Fofonoff / Yle

"Dárbbašan sihke čázi ja áimmu"

Sámi queerolbmot vásihit guovttelágan rasismma. Dat, ahte gullá vehádaga vehádahkii ja lea rahpasit sihke sápmelaš ja queer, ii álo leat álki.

Anne Olli muitalii Yle Sápmái mannan vahkus, ahte son ferte muhtumin válljet, leago queer vai sápmelaš. Pauliina Feodoroffis leat seammalágan vásáhusat.

– Dat lea áibba duohta. Ferte álo dego válljet, leago sápmelaš vai homoseksuála.

Sápmi Pride nubbi ordnejeaddji Timimie Märak fuopmášahttá, ahte dan ii goit sáhte gáibidit olbmos.

– Munnje dat, ahte gárttašin válljet, ealángo iežan eallima vai leango dušše queer vai dušše sápmelaš, livčče dego gárttašin válljet čázi ja áimmu gaskkas. Mun dárbbašan guktuid.

– Das ii leat gažaldat dušše nuppi olbmo ráhkisteamis, muhto maiddái iežas ráhkisteamis. Dat, ahte sáhtát ráhkistit iežat ollislaččat, Märak muitalii Yle Sápmi -arenas.

Martta Alajärvi
Martta Alajärvi. Govva: Ville Fofonoff / Yle

Guovttelágan, struktuvrralaš rasisma lea tabu

Pauliina Feodoroff muitala, ahte rasisma sápmelaš seksuála- ja sohkabeallevehádagaid vuostá oidno máŋggaláhkai. Su mielas áššis galggašii bastit hállat buorebut servodaga siste.

– Mii leat guovttelágan rasismma čuozáhahkan. Lea váttis, ahte mii sápmelaččat eat velge duostta dadjat, ahte mii leat struktuvrralaš rasismma vásiheaddjit. Mis váilot mielladearvvasvuođa bálvalusat, ovdamearkka dihte das, mo kolonialisma lea midjiide váikkuhan. Divššáriin ii leat ipmárdus das, manin mii dovdat dego dovdat.

– Ja jos du iežas bearaš vel guođđá du, de gean beallái don jorgalat, gii ipmirda du dan bottus? Mii leat nu unna servodat, mii juohke jagi massit olbmuid, go sii mearridit vuolgit eret Sámis vuoi sáhttet birget. Mii massit olbmuid, go sii eai šat nagot eallit. Dát lea min olles álbmoga guoski ášši, mii eat leat dušše okta ártegis ášši doppe ravddas, muhto min bokte dát áššit bohtet čielgasamosit ovdan, Feodoroff smiehtada.

Sápmi Pride -dáhpáhusa vuostálastin oidnui maiddái Anára márkanis.

– Mun lean ieš boahtán skáhpes olggos nu, ahte lean lágidan Sápmi Pride dál. In leat ožžon makkárge baikka vel iežan ala dan dihte, dahje lean vehá, muhto galhan dáppe lea máŋggalágan rasisma Anáris. Dálge go leamaš Sápmi Pride, de dáhpáhusplakáhtaid leat gaikon eret dahje bidjan juoidá eará daid ala, Anne Olli muitala.

Anne Olli
Anne Olli. Govva: Ville Fofonoff / Yle

Pauliina Feodoroffis ledje Yle Sápmi -arenas varas vásáhusat muitalanláhkai.

– Mun lean maŋimuš ija áigge guldalan hui seksihttalaš ságaid nissoniid vuostá. Jearange, manin galgá nu garrasit ja badjelgeahčči vugiin hállat?

"Guldal de oahpat"

Pauliina Feodoroff lea dovdan iežas seksuálitehta unnivuođa rájes. Dat ii goit váldon nu bures vuostá.

– Lean diehtán iežan seksualitehtás 3-jahkásačča rájes – ja man guhká lea mannan das, ahte lean sáhttán leat rahpasit iežan. Munnje lea daddjon, ahte dat lea buohcuvuohta, suddu.

Feodoroff vásiha, máŋgga roavva vásáhusas fuolakeahttá, ahte queersápmelašvuohta dohkkehuvvo dál buorebut go ovdal.

– Dilli lea rievdan hui olu mu eallináigge. Dál lea vehá álkit leat lesboseksuála nissonolmmoš, muhto ovdamearkka dihte veahkaváldi lea ain hui olu. Sohkabeallevehádagaid ovddasteaddjit gillájit das. Lassin sii biddjojuvvojit álket iežaset olbmuid ja servodaga olggobeallái.

Timimie Märak bivdá olbmuid eallit rabas váimmuin.

– Guldal de oahpat, dat lea unnimus maid sáhtát bargat. Dát lea buohkaid oktasaš dáistaleapmi.

Rievdaduvvon 21.8.2017 d.19:30 Bajilčála rievdaduvvon dálá hápmái. Ovddit hámis čállojuvvoi dušše sohkabeallevehádagain.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä