Saame |

Inarinsaamelaisten oikeusaseman selvittämisen toivotaan tuovan rauhan yhteiskunnalliseen keskusteluun

Suomen Saamelaiskäräjillä keskustellaan kokouksesta toiseen siitä, kuka on inarinsaamelainen ja kuka saa edustaa heitä. Saamelaiskäräjät päätti viime perjantaisessa täysistunnossaan laittaa vaalikaudelle uuden päämäärän: selvittää inarinsaamelaisten oikeusasemaa.

Video: Sámediggi 15.4.2016

Suomen Saamelaiskäräjät kokoontuu vain noin neljä kertaa vuodessa, mutta usein täysistunnoissa keskustelu kääntyy siihen, kuka on saamelainen – ja erityisesti siihen, kuka on inarinsaamelainen ja kuka saa edustaa heitä.

Näin kävi myös viime perjantaina uusien Saamelaiskäräjien toisessa täysistunnossa. Saamelaiskäräjien jäsenen, inarinsaamelaisen Neeta Jääskön mielestä asiaa tulisi selvittää, jotta siinä päästäisiin tyydyttävään yhteisymmärrykseen.

Neeta Jääskö
Neeta Jääskö Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Meidän pitäisi selvittää, että kuka sitten on inarinsaamelainen, koska siitä tuntuu olevan erilaisia näkemyksiä. Jonkun mielestä saamelaiskäräjien jäsen Jouni Aikio ei ole inarinsaamelainen, koska hänet on leimattu poromieheksi, ja sehän on aivan omituinen ajatus. Aivan niin kuin inarinsaamelaisilla ei olisi koskaan ollut poroja, Jääskö ihmettelee.

Ei pidä ryhmiin jaottelemisesta

Saamelaiskäräjät päättikin perjantaisessa täysistunnossaan ottaa vaalikaudelle uuden päämäärän: selvittää inarinsaamelaisten oikeusasemaa.

Saamelaiskäräjien jäsen Jouni Aikio on inarinsaamelainen kalastaja ja poromies, mutta hän ei ole aivan varma, onko selvitykselle tarvetta.

Jouni Aikio
Kuva: Vesa Toppari / Yle

– Minä tunnen itse, että vaikka olen inarinsaamelainen, niin me kaikki saamelaiset kuulumme samaan ryhmään. Meitä ei pitäisi erotella. Mutta kun se kerran on nyt näin vahvasti tämä inarinsaamelaisuus esillä, niin kyllähän selvitys olisi hyvä asia, Aikio miettii.

Toivoo selvityksen tuovan rauhan keskusteluun

Saamelaiskäräjät ei ole vielä tehnyt päätöstä siitä, millainen selvitys inarinsaamelaisten oikeusasemasta tehdään.

Neeta Jääskön mielestä lähtökohtana pitää olla faktatietojen kerääminen, silloin se voisi rauhoittaa vilkasta keskustelua asiasta.

– Tällaiset selvitykset voivat olla aika kalliita, viedä aikaa ja viivyttää muita töitä. Se ei todellakaan ole tarkoitus, me yritämme tehdä sen niin sujuvasti kuin mahdollista ja käyttää hyväksi valmiita tietoja, haastatella jo asiaa tutkineita tutkijoita, kerätä ihmisten tietoja asiasta ja niin edelleen, Jääskö pohtii.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä