Säämi |

Jaamišsuolluu haavdij ruggâmij tutkâm lii sämmilij já kirho mielâst tehálâš – tallaš kirkkohiärrá Tuomo Itkonen adelij moraallâš torjuu ruggâmân

Pajeláhháá 90 ihheed tassaaš Aanaarjäävri Jaamišsuollust ruggii sämmilij taavtijd tutkâmušâi várás. Val onnáá peeivi ääši totkeh vâi mottoom peeivi ulmuuh uážuččii ráávhu. Pekka Pekkala imâštâl tom, et kirkko lii lamaš tast fáárust.

Pekka Pekkala
Pekka Pekkala maddâreh láá hávdádum Jaamišsuollui. Suu mielâst ličij pyeri čielgâdiđ aašijd vuáđulávt vâi hyelhih uážžuh ráávhu já pyehtih ovdâmerkkân tuálvuđ uđđâ riistâid olmâ soojijd.

Moonnâm ohhoost almostui čielgâdâs kirho roolâst Jaamišsuolluu haavdij ruggâmist. Kirho já sämmilij mielâst tovlái aašij tutkâm lii tehálâš.

1930-lovvoost ruggii maŋgâlov uámikkâs taavtijd Aanaarjäävri hävdisuollust, Jaamišsuollust. Taid pasâttâsâid ruggii syemmilâš tieđâakatemia antropologilii toimâkode tutkâmušâi várás Suomâ máttááttâsministeriö tuoivust. Erva Niittyvuopio čäällim artikkâlist Sämmilij pasâttâsah já kirho roolâ čiälgá, ete evaŋkelis-luterilâš kirhoost lii lamaš merhâšittee roolâ sämmilij haavdij ruggâmist já kirkko lii nanosávt tuárjum pasâttâsâi tutkâm.

Ääši láá tutkâm vâi mottoom peeivi šodâččij ráávhu sämmiláid.

Oovdiš Sämitigge aairâs Pekka Pekkala maddâreh láá hávdádum Jaamišsuollui ovdil 1930 lovo. Suu mielâst ličij tehálâš čielgâdiđ puoh aašijd vâi hyelhih tiäđáččii já uážuččii ráávhu.

– Puoh puáris ääših, moh puátih almolâšvuotân, te taid ferttee čielgâdiđ. Taat poođij já taam ferttiiččij čielgâdiđ vuáđulávt, aalgâ rääjist tutkâđ, ete mii lii tolvum já láá-uv puoh puáttám maassâd, juurdâš Pekkala.

Niittyvuopio čáálá artikkâl loopâst, et äššikiirjij já eres čallui vuáđuld šadda kove, et kirkkohiärrá Tuomo Itkonen ij lamaš estâdâm haavdij ruggâm, veikkâ tieđij ääšist. Toos lasseen suu mieđettem "moraallâš torjuu" áánsust Itkonen puovtij ovdediđ jieijâs já servikode projektijd, tego sämikielâ aabiskirje.

Pekkala lii tuđâvâš, et ääšist savâstâleh tääl uđđâsist. Suu mielâst tovle láá toimâm puástud já rikkom hävdiráávhu. Sun imâštâl tom, et kirkko lii lamaš tast fáárust.

– Muu mielâst jo talle tovle láá rikkum hävdiráávhu já taid ij liččii uážžum väldiđ tutkâmnáál ollágin.

Jouni Ilmari Jomppanen muštoot, ete kirkko lii meid tuárjum sämmilijd

Oovdiš Sämitigge aairâs já tááláá Tave-Laapi servikoddeovtâstume kirkkorääđi värisaavâjođetteijee Jouni Ilmari Jomppanen piejâi vuođâlovvoost 1994 Aanaar kirkkorääđi čuákkimist joton alguu sämmilij taavtij maacâtmist já uđđâsist hávdádmist puáris hävdienâmân.

Sun lâi Aanaarjäävr´ alne jotemin já hävdisuolluu aldasijn ko ooinij, ete haavdij ruosah lijjii kommáánmin jäävri kulij. Talle šoodâi saahâ, et haavdijd kolgâččij suojâliđ vâi iä vyelgi joton jáávrán.

– Tom ohtâvuođâst rahtim talle tom alguu, ete sämmilij ooivijd kalga macâttiđ maassâd, ete mun jiem tuhhiittâm tom, ko totkeeh lijjii váldám taid miätá maailm já taid čájáttâllii já rekinistij puohlágán aašijd.

Jouni Ilmari Jomppanen
Puásuialmai Jouni Ilmari Jomppanen piejâi 90-lovvoost joton alguu sämmilij taavtij maacâtmist maassâd Sáámán. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Sun ij tieđe maid juurdâš tast, et kirkko lii išedâm já adelâm joskis sivnádâs taid aašijd. Sun kuittâg uáiná, et kirkko lii torjum sämmilijd ennuv pyerebeht ko Suomâ staatâ já ministeriöh. Jomppanen mielâst tábáhtusâi tutkâm lii kuittâg pyeri äšši.

– Tom ääši kalga tutkâđ já kirkko parga pyeri pargo tien ääšist. Tot lii pyeri, ete taan ääigi nuorâ ulmuuh láá tom ääši suogârdmin ja vaarâ tot ovdán pyeri kuávlun, sun arvâl.

Tääl loopah-uv uáiviskáálžuh láá puátimin Sáámán, toho kuus toh kullojeh-uv já nuuvt lii pyeri, iätá Jomppanen.

Kuhháá taah sämmilij täävtih láá lamaš Helsig ollâopâttuv anatomialágádâsâst, veikkâ uási pasâttâsâin uđđâsist hávdádui Anarân jo 90-lovvoost. Ive 2001 Helsig ollâopâttâh luovâttij majemuid-uv pasâttâsâid sämimuseo Siidan. Oulu pispe Jukka Keskitalo muštâl, et porgemáánun 2022 láá vuáváámin taavtij uđđâsist hávdádem tilálâšvuođâ.

Kuldâl lase anarâš saavâid tääbbin.

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä