Sápmi |

Jagi 1984 loahpas čádjidii Sovjetlihtu soahterakeahtta Báhčaveaileagi badjel Anárjávrái – Mediahušša bođii jávregátti ássiid šiljuide

Sullii 34 jagi dassái dáhpáhuvvan hárjehussoahterakeahta gahččan Anárjávrái váikkuhii máŋggaláhkai unna Anár guovllu eallimii – dat oidnui gitta restoráŋŋaid fálaldagain.

Video: Inarinjärven jäälle nostetut ohjuksen osat kiinnostivat mediaa
Filmma lea doaimmahan Ritva Torikka ja čuohppan/govven Kirsti Länsman.
Anár

Juovlamánu 28. beaivvi báikkálaš olbmot ledje gullan ártegis jienaid ja oaidnán imašlaš čuovggaid. Ođđajagimánu njealját beaivvi jagis 1985 Herman Sotkajärvi ja Aili Kuuva Anárjávregáttis Suoma bealde muitaleigga Yle TV-ođđasiin maid soai leigga oaidnán ja gullan.

Herman Sotkajärvi oinnii Báhčaveaileagis Norgga bealde čuovgga ja gulai garra bávkkanasa.

– Mun gullen dakkár garra bávkkeaheami dás gili badjel ja dalán dan maŋŋá gullui dego cirggasmohtor, mii manai Suoma guvlui. Doppe oidnui cirggasmohtora duogábealde šerres čuovga.

Herman Sotkajärvi Paatsjoelta kertoo ohjuksesta 1985
Herman Sotkajärvi gulai bávkkanasa ja oinnii šerres čuovgga Báhcaveaileagis Norgga bealde. Govva: Yle

Aili Kuuva orui Pisternjárggas. Son imaštalai julkasa guovdu dálvvi.

– Vuos dat beaškkehii ja de dat manai dego bajánjienain ja jávkkai min áitti duohkái dat jietna.

Aili Kuuva Inarin Pisteriltä kertoo ohjuksesta
Aili Kuuva orui Anárjávregáttis Pisternjárggas ja deaivvai leat olgun, go Sovjetlihtu moallarakeahtta gahčai Anárjávrái. Govva: Yle

Suoma áibmogohcinge lei áican juoidá. Ášši šattai almmolažžan easkka, go Norga almmuhii, ahte sin rájáid badjel lea girdán rakeahtta ja gahččan Anárjávrri nuorttageahčái ja Norgga media muitališgođii dan birra.

Das álge ohcamat ja viiddes riikkaidgaskasaš mediadáhpáhus. Go mihkkige ii guittot gávdnon, de riikkaidgaskasaš doaimmaheaddjit gerge jo máhccat ruoktot.

Dasto dáhpáhuvvagođii

Njellimlaš boazoalmmái ja boastaalmmái Veijo Saijets gávnnai ođđajagimánu loahpageahčen plásttetbihtá guovdu jávrri boasttajuohkinmátkkisttis. Máilmmi media movttáskii. Báikki ala bohte badjel čuođi doaimmaheaddji sierra riikkain.

Go diehtu Sovjetlihtu hárjehusrakeahta gahččamis Anárjávrái bođii, de Yle Sámi ovddeš hoavda Juhani Nousuniemi čohkkái doaimmahusas ja guldalii radios riikka ođđasiid.

– Álggos orui vehá issoras, go muitaledje, ahte rakeahtta lea girdán Anárjávrri guvlui, muitala son.

Nousuniemi muitá, ahte dilli guittotge loaččehii, go boahtigohte eambbo dieđut. Bođii maid diehtu, ahte dat lea dušše moallarakeahtta, mas ii leat mihkkige bávkkanasaid siste.

Yle Saamen entinen päällikkö Juhani Nousuniemi
Juhani Nousuniemi geahččá dihtoris filmma rakeahta birra ja muittaša dán stuorra mediadáhpáhusa. Govva: Ritva Torikka / Yle

Go ledje olu iešguđegelágan doaimmaheaddjit ja eará olbmot čoahkis, de das leat báhcán maid máŋggalágan muitalusat ja ságat. Nousuniemi muitá dáhpáhusa, go muhtin doaimmaheaddji lei jearran Anárjávregátti ássis, Einari Hirveläs, iigo oro váralaš, go rakeahtta boahtá nie lahka.

– Hirvelä lei vástidan ráfálaččat, ahte gal duoinna ovttain birgehallá, muhto jos boahtigohtet eanet, de dat lea eará ášši, dadjá Nousuniemi mojunjálmmiid.

Stuorámus ođasdáhpáhus su bargoáigodagas

Nousuniemi lei ieš mielde doaimmaheaddjin muitaleamen rakeahta birra. Son lohká, ahte dan maŋŋá ii leat Anáris leamašan seamma stuorra ođasdáhpáhus.

– Galhan dat mu bargobajis lei stuorámus dakkár internášunála ođasdáhpáhus, mii Anáris dáhpáhuvai. Ja dathan šattai dievas mediasirkkus.

– Okta amerihkkálaš tv-joavku bođii geassebiktasiin Afrihkás njuolga Avvila girdingieddái, gos lei badjel 30 gráđa buolaš.

Eanaš doaimmaheaddjit orro Avvila hoteallas ja geavahedje taksiid, go hálidedje jávrri ala Čoalosvuotna-njálbmái čuovvut rakeahta bajideami. Nousuniemi muitá, ahte Avvilis ja Anárjávrri alde ledje oalle márkanat.

Inarijärven ohjuksesta on tehty postikortti
Sovjetlihtu moallarakeahta bajideamis lea ráhkaduvvon maid boastagoarta. Govva: Yle

– Taksit vuojašedje ruossut doarrás Anárjávrri alde. Dalle lei oalle buolašdálvi, muhto unnán muohta. Helikopterat ja girdinmášenat fievrrededje maiddái doaimmaheaddjiid jávrri ala.

Sámi radio gaccaid čájeheapmi

Go rakeahttafearan álggii, lei Nousuniemi leamašan guokte beaivve Sámi radio hoavdan.

– Mii leimmet justa šaddan iehčanas Sámi radion ja fertiimet maid čájehit iežamet gaccaid dan hommás.

Sámi radio doaimmaheaddji lei juohke beaivve jávrri alde maŋŋá, go Veijo Saijets lei gávdnan rakeahta oasi.

– Min doaimmaheaddjit bivve buorebut, go ledje goikkehat ja albma bivut, bohkosa Nousuniemi.

Ohjuksen nosto Inarilla
Buokčit ohce moallarakeahta jávrebotnis. Bázahusaid loktejedje helikopteriin. Govva: Yle

Son muitá, ahte doaimmaheaddjiid ja sierra mediafitnodagaid gaskkas lei maid vehá gilvu, gii oažžu makkárge dieđuid ja geargá dan vuosttasin muitalit.

Rakeahta birra lei dan mađe olu ja guhká sáhka, ahte Sámi radio ovttasbargoguoimmit Ruoŧa bealde jo dolkagohte gullat ságaid.

– Mun dušše vástidin, ahte jos dat gahčaige boastto jávrái. Jos dat livččiige galgan gahččat Jukkasjávrái, Nousuniemi muitá iežas vástidan leaikkaiguin.

Yle Saamen entinen päällikkö Juhani Nousuniemi
Juhani Nousuniemi muitá, ahte rakeahtas muitaluvvui ođđasiin nu guhká, ahte oassi jo dolkkai dasa. Govva: Ritva Torikka / Yle

Dienas báikkálaš fitnodatdoalliide ja turismma ovddideapmi

Álgojagi buollašiin Avvila bivttasfitnodagaide ja báikkálaš hoteallaide ja restoráŋŋaide rakeahtta buvttii buori dietnasa muđuid jaskes áigge. Rakeahttafearán bisttii dan mađe guhká, ahte fitnodatdoallit gerge hutkat ođđa buktagiid.

Báikkálaš bensenstášuvdna vuvddii rakeahttamuŋkkiid (su. ohjusmunkki). Avvila hoteallas hutke dáhpáhussii heivvolaš menu. Menu borramušaide gulle moallamálli (su. sirpalesoppa), rakeahttarávdu (su. rakettirautu) ja gávdni gáhkku (su. löytäjän leivos).

Keittiömestari Markku Lehtinen ja rakettirautu
Avvila hotealla goahkka Markku Lehtinen guoddá beavdái rakeahttarávddu. Govva: Yle

Maiddái turismma ovddidanguovddáš MEK (su. Matkailun edistämiskeskus) geavahii soahterakeahta iežas ulbmiliid ovddideapmái. MEK buvttii báikki ala ieš juovlastálu. Dasa eai gal Suoma ráđđehusas lean nu liikon. Dalá olgoriikka minister Paavo Väyrynen kommenterii Yle Muisti -prográmmas jagis 2015, ahte su mielas ii orron heivvolaš, ahte diekkár duođalaš dáhpáhusain nie leaikkastalle.

Dulkojuvvui jođánit vahágin

Dát 34 jagi dassái dáhpáhuvvan hárjehussoahterakeahta čádjideapmi rájáid rasta lei politihkkálaččat mearkkašahtti ja maiddái ain jo muhtin áigge báhkka ášši. Máilmmi medias muitaledje máŋggalágan oaiviliin: rakeahtta lei ovdamearkka dihtii girdimin Duiskii, muhto Ruošša ieš bážii dan vulos. Fuolakeahttá máŋggalágan ruossálas oaiviliin ja ságain, rakeahta dulkojuvvui hui jođánit vahágin.

Neuvostoliiton ohjuksen etsintää Inarilla
Suopma máhcahii Anárjávrris bajiduvvon moallarakeahta bázahusaid maŋŋelabbos Sovjetlihttui. Sovjetlihttu mávssii ohcamis šaddan goluid. Govva: Yle

Maiddái doaimmaheaddji jáhkii dan, go oinnii ja gulai mo stáhtaid njunnosat ášši gieđahalle.

– Das bohte máŋggalágan čilgehusat. Ja dan oinnii maiddái mo dat reagerejedje stáhta njunnosat. Dat lei áddemis, ahte dat lei vahágis gárgidan, smiehttá Nousuniemi.

Son maid muitá, ahte muhtimat gal bukte jurdagiid, maid mielde Sovjetlihttu hálidii destet, mo Suopma ja Norga bastet gohcit áimmu iežaset riikkarájáid siste.

– Muhto dan ii dieđe, dat leat eanetge spekulašuvnnat, lohká Nousuniemi.

Son árvala, ahte dán áigge ii livččii nu álki láhppit soahterakeahta.

– Dán áigge guittotge elektronalaččat bastet gohcit nu dárkket, mii doppe gomuvuođas ja áimmus dáhpáhuvvá. Muhto iihan dan dieđe goassige, ahte go olmmoš lea hommámen juoidá, de feaillat álo maid šaddet.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä