Sápmi |

Jeageleatnamat buorránan njealji duottarbálgosis – Luke guohtundutkamuš ávkin alimus boazologuid mearrideamis

Vaikko guohtuneatnamat leat viidát hedjonan, lea jeagil šaddu muhtin bálgosiin buorránan.

Video: Porolaiduntutkimus Jouko Kumpula
Luondduriggodatguovddáš (Luke) almmustahtii gaskavahkko boazoguohtundutkamušas Helssegis. Video: Yle Sápmi

Luondduriggodatguovddáš (Luke) almmustahtii gaskavahkko boazoguohtundutkamušas Helssegis. Dan mielde bohccuid dálveguohtumat Suoma boazodoalloguovllus leat hedjonan.

– Logi jagis jeagelmearri lea unnon gaskamearalaččat goalmmádasain. Nuppe dáfus muhtun duottarbálgosiin dilli lea buorránan, muitala Luondduriggodatguovddáža spesiáladutki Jouko Kumpula.

Neakkela bálgosis leamašan bohccot badjel mearriduvvon alimus boazologu – Dattetge jeageleatnamat leat buorránan

Luondduriggodatguovddáža dutkamuša mielde 20 davimus bálgosis heajumus jeagelšaddu lei duottarbálgosiin. Buoremus jeageleatnamat fas ledje goahccevuovdeguovlluin ja eandalitge suodjalanguovlluin, dego Leammi ja UKK álbmotmehciin.

Dutkamuš čájeha, ahte sámmálat ja dakŋasat leat lassánan. Muhtun bálgosiin jeagelmearri lea buorránan ovddit guohtundutkamuša ektui.

– Gálddoaivvi, Báišduoddara, Neakkela ja Muotkeduoddara jeagelguohtumat leat binnáš buorránan. Giehtaruohttasis ja Njávdámis fas hedjonan, čilge Kumpula.

Neakkela bálgosis leamašan bohccot máŋggaid jagiid badjel mearriduvvon alimus boazologu, muhto dattetge jeageleatnamat leat buorránan.

– Dat lei dakkár boađus, mii bijai smiehttat sivaid. In máhte dadjat, mo boazomearit leat váikkuhan dasa vai leago geasse- ja dálveeatnamiid geavaheamis rievdan juoga. Sáhttá leat maiddái, ahte Neakkela bálgosa guovllus lea buorre dálkkádat jeahkála šaddama dáfus, smiehtada Kumpula.

Dárkilut dieđuid oažžu, go bivdá daid Luondduriggodatguovddážis. Ulbmil lea lagaš áiggiin álmmustahttit dieđuid maiddái Liiteri-nammasaš bálvalusas.

Jouko Kumpula
Luondduriggodatguovddáža speasiáladutki Jouko Kumpula. Govva: Vesa Toppari / Yle

Vuovdedoallu stuorra sivalaš guohtumiid hedjoneapmái

Luondduriggodatguovddáža dálveguohtundutkamušas čielgá, ahte doppe gos leat čielga dálve- ja geasseguohtuneatnamat, doppe lea maiddái eanemus jeagil. Jus muhtin bálgosis bohccot leat gesiid ja dálvviid seamma guohtuneatnamiin, dat geahpeda jeagelmeriid.

Jus jeagil galgá beassat šaddat, de bálgosat galggašedje nagodit bisuhit geasse- ja dálveguohtumiid sierra, oaivvilda Jouko Kumpula.

– Dat lea áidna vuohki ealáskahttit jeageleatnamiid. Giđđat sáhtaše doalvut bohccuid dakkár guovlluide, ahte geassebáhkkan eai duolmma dálveeatnamiid jeahkáliid moallun.

Dutkamuša mielde okta stuorra sivalaš hedjonan guohtumiidda lea vuovdedoallu.

– Dat lea ovdalge boahtán ovdan, muhto ii ná dárkilit ja viidát, danin dál leat bastán čájehit vuovdedoalu váikkuhusaid, dadjá Jouko Kumpula.

Porolaiduntutkimus julkistustilaisuus Helsinki
Luondduriggodatguovddáš almmustahttii odne gaskavahkko dutkamuša bohtosiid Helssegis ja báikki alde ledje olu olbmot. Govva: Vesa Toppari / Yle

Dutkamuš ávkin alimus boazologuid mearridan barggus

Asko Länsman lea sámedikki ovddasdeaddji bargojoavkkus, mii galgá mearridit Supmii alimus lobálaš boazologuid. Länsman lei odne mielde Helssegis guohtundutkamuša almmustahttin dilálašvuođas. Son lea ilus dan dieđus, ahte muhtin sámebálgosiin jeagelšaddu lea buorránan.

– Dan lei somá oaidnit, ahte muhtun duottarbálgosiin lei buorránan jeagil. Dan in lean máhttán oba vuorditge, dadjá Länsman.

Asko Länsman
Asko Länsman oaivvilda, ahte sámi bálgosat eai dárbbaš geahpedit bohccuid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Suomas galget jahkemolsašumis mearridit galle bohcco guhtege bálgosis ožžot leat ja dát dutkamuš geavahuvvo ávkin barggus, muitala bargojoavkku ságadoalli Tapani Sirviö.

– Bargojoavku gieđahallá raporta jo otne veaigin. Dutkamuš lea gal stuorra bargoreaidu ja veahkkin barggus, muhto ii okto váikkut loahppa bohtosii.

Tapani Sirviö
Tapani Sirviö jođiha alimus boazologu bargojoavkku. Govva: Vesa Toppari / Yle

Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila fuopmášahttá, ahte boazologut leat dušše okta ášši, mii guohtuneatnamiidda váikkuha.

– Ovddit jagiid vuohki, ahte muddet bohccuid meari ja lasihit fas buot eará, ii doaimma.

Dainna Ollila čujuha vuovdedoalu ja eará eanageavaheami váikkuhusaide bohccuid guohtumii. Dát áššit leat maid váldon vuhtii Luke raporttas.

Sámiid ovddasteaddji Asko Länsman oaivvilda, ahte Sámi boazodoallu ii dárbbaš ballat boahttevuođas.

– Mu jurdagiid mielde ii leat mihkkige heđiid álgit geahpedit bohccuid.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä