Sápmi |

Jikŋon II vuosttas filbmabihtáš illudahtii máŋgasiid – sámegiela oahpaheaddji behttui jietnaneavttáriid gillii

Davvisámegiela lassin jietnaneavttáriin lea gáibiduvvon neaktindáidu ja lávlunmáhttu.

Inger Näkkäläjärvi, Eleninga Näkkälä ja Sara-Sofia Virkkunen
Heahtá sámeluohká nieiddat Inger Näkkäläjärvi, Eleninga Näkkälä ja Sara-Sofia Virkkunen vurdet beassat oaidnit olles Jikŋon-filmma. Govva: Anni-Saara Paltto / Yle

Disney almmustahtii gaskavahku vuosttaš smáhkkabihtá davvisámegielat Jikŋon II -filmmas. Smáhkkabihtážis čájehuvvo, mo filmma váldokarakterat suohtastallet gaskaneaset.

Eanodaga Heahtá skuvlla sámeluohkálaččat gal illudedje filbmabihtás, man besse viimmát oaidnit. 1. luohkkálaš Sara-Sofia Virkkunen ja Inger Näkkäläjärvi mielas orui ártet gullat, go Elsa ja Anna sámásteigga.

– Dat lea suohtas. Dán rádjái buot leamašan suomagillii, ii leat mihkkege sámegillii, dadjá Virkkunen.

Ovdaskuvllalaš Eleninga Näkkälä háliidivččii juo oaidnit olles filmma, muhto ii vel riekta dieđe maid vuordit.

– In dieđe makkár dat lea sámegillii, go iihan dasa leat hárjánan, dadjá Näkkälä.

Nieiddat leat juo háleštan skuvlla gaskadiimmuid áigge ođđa filmmas. Olles filmma šaddá vel goit vuordit veháš áigge, dasgo Jikŋon II vuosttaseahket lea easka juovlamánu 25. beaivve. Sámegielat filbmatrailera almmustahttet vuossárgga 25.11. ja dan nieiddat dál vurdet.

– Oba suohtas dat lea, dadjá Sara-Sofia Virkkunen.

Davvisámegiela oahpaheaddji lea behtton gillii

Buohkat eai goittotge nu movttáskan filmma smáhkkabihtážis.

Avvila logahaga davvisámegiela oahpaheaddji Marjaana Aikio geahčai filmmaža iežas oahppiiguin, geat studerejit sámegiela eatnigiellan logahaga goalmmát luohkás. Filmma giella lei dakkár, maid sii eai gal vuordán.

– Jus mun njuolga dajan, de lean behtton dan gillii, man mun gullen. Oahppiiguin geahčaimet dan ovttas ja gal mii leimmet hirpmástuvvan, lohká Aikio.

Aikio muitala, ahte okta su ohppiin dajai, ahte báikkuid lei váttis juobe ipmirdit giela. Dárogiela váikkuhus gullo filmma smáhkkabihtážis muhtin sajiin ja dat maid váikkuha ovdamearkka dihtii sátneortnegii, oaivvilda Aikio.

Giela son atná erenomáš dehálažžan danin, go ealligovva lea oaivvilduvvon mánáide. Aikio mielas giella galggašii leat dakkár, ahte dan lea álki ipmirdit. Dasa lassin ealligova bokte sáhttá váikkuhit giela ovddideapmái ja seailluheapmái.

– Filmmathan leat maiddái okta vuohki gáhttet, ovddidit ja oahpahit giela. Leago dárkkuhus moivet dahje sehket mánáid giela eanet, jearrá Aikio.

Marjaana Aikio
Avvila logahaga davvisámegiela oahpaheaddji Marjaana Aikio lei behtton filmma gillii. Govva: Marjaana Aikio / Yle

“Mii leat bargan nu bures go sáhttit”

Jikŋon II davvisámegielat smáhkkabihttá leamašan oaidnimis neahtas dál moadde beaivvi. Filmma bagadalli Sara Margrethe Oskal muitala, ahte lea dán rádjái ožžon dušše buori máhcahaga.

Aikio cuiggodemiid Oskal goit váldá vuhtii, muhto deattuha, ahte filmmas lea geavahuvvon normerejuvvon davvisámegiella.

– Mii leat bargan nu bures go mii sáhttit, danne go mii buohkat beroštit sámegielas ja sámi geahččiin. Davvisámegielas leat maiddái suopmanerohusat ja dan mii leat váldán vuhtii. Juohke neavttár lea beassán hupmat iežas suopmana ja dan beassá geahčči gullat dasto go oaidná olles filmma, dadjá Oskal.

Disney almmustahtii filmma jietnaneavttáriid dán vahkus oktan filmmažiin. Jietnaneavttárat leat válljejuvvon Disney jietnageahččalemiid ja alla kvalitehta iskkademiid vuođul. Jietnaneavttára jietna galgá heivet originála jitnii, sihke agi dáfus ja maiddái jietnakvalitehta dáfus. Neavttár galgá nagodit maiddái lávlut Disney lávlagiid, mat eai leat álkit ja gáibidit earenomáš lávlunvuogi, čilge Oskal.

Sara Margrethe Oskal
Filmma bagadalli Sara Margrethe Oskal deattuha, ahte filmmas lea geavahuvvon normerejuvvon davvisámegiella. Govva: Johan Ánte Utsi / Nrk Sápmi

Davvisámegiela lassin jietnaneavttáriin leage gáibiduvvon eandalit neaktindáidu ja lávlunmáhttu.

– Moattis jietnaneavttáriin eai leat eatnigiellagat, muhto go geahččá filmma, de geahčči oalát vajálduhttá dan. Dat aŋkke buktá ovdan dan jurdaga ja dovddu, mii boahtá dan filmmas ovdan, dadjá Oskal.

Oskal muittuha, ahte olu sámit leat massán iežaset giela, ja danne ii leat dárbu sirret eatnigiellagiid ja sin, geat leat easka oahppame giela.

– Mii leat čájehan, ahte mii leat árvasat ja buorredáhtolaččat sidjiide, geat leat oahppame giela. Ja maiddái mánnái, guhte lea oahppame sámegiela dahje ii duosttastuva hupmat sámegiela. Kánske sutnje lea buorre gullat, ahte ii leat gusto várálaš hupmat vehá eará láhkai go sii, geat leat hupman sámegiela jo mánnávuođa rájes, dadjá Oskal.

Cuiggodemiin fuolakeahttá filmma bagadalli vuordá gealdagasain Jikŋon II vuosttaseahkeda.

– Mun nu illudan dasa, ahte mii beassat čájehit olles filmma. Olbmot besset oaidnit olles muitalusa ja vásihit dan čehppodaga mii mis Sámis lea, earenomážit mii guoská neaktimii, lávlumii ja jorgaleapmái. Das boahtá ovdan, ahte mis lea Sámis čehppodat ja mii leat gergosat dubbet vaikko makkár filmmaid dás duohko, árvala Sara Margrethe Oskal.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä