Säämi

Juáháš niävdá, mutâ puohah iä mušte naharijd. Nahareh meid sättih muštâliđ tavdâi ovdánmist – “Tot puáhtá ennustiđ parkinson-taavdâ”

Markku Partinen lii navertuáhtár já professor. Sun muštâl, ete juáháš niävdá, mutâ maŋgâseh iä mušte naharijd.

Markku Partinen
Markku Partinen Govva: Priváhta govva

– Keevâtlávt puohah nievdih, hirmâd harvii ličij nuuvt ete ij ollágin ličij REM-nahhaar, muštâl navertuáhtár já professor Markku Partinen.

Partinen iätá, ete masa puoh ulmuuh nievdih, mutâ puohah iä mušte naharijd. Tot lii tast kiddâ mon forgâ majemui naharij nuuhâm maŋa koccáá. Jis majemuu naharist lii tijmepele teikkâ eenâb te talle ij mušte.

– Puohháid puáhtá keevvâđ nuuvt, ete niävdá puátteevuođâ tábáhtusâin. Ovdâhâšnahareh láá teoriai mieldi kuittâg sätitábáhtus, muštâl Partinen.

Mon kielâin olmooš puáhtá talle nievdâđ?

– Kale olmooš niävdá jieijâs eenikielâin. Olmoošhân ij veltihánnáá tieđe mon kielâ naharijn lii sárnum, mutâ kuittâg ibbeerd, muštâl Partinen.

“Traumaatlâš ääših uáinojeh maŋgii naharijn”

Partinen muštâl, ete REM-nahhaar ääigi olmooš kietâdâl puoh aašijd maid lii oppâm já maid lii tábáhtum peeivi ääigi. Olmooš meid valmâštuvvoo puáttee tábáhtusâid.

– Ko olmooš niävdá sun kietâdâl meid moonnâmääigist leijee rašes aašijd. Eromâšávt traumaatlâš ääših láá maŋgii mieldi naharijn. Jis siämmááh ääših láá maŋgii naharijn te tom kannattičij kietâdâllâđ talle ko lii kocemin, muštâl Markku Partinen.

Peinijâš lii epiluhostum naver teikkâ merkkâ tast, ete mielâ jieŋâlist láá ääših maid ij lah kietâdâllâm. Já taah ääših vala-uv taheh atâštus. Motomin nahareh pargeh pargo já peinijái uáinim iššeed ääši kieđâvušmist.

Suositusten mukaan pienten alakoululaisten pitäisi nukkua 9-11, yläkouluikäisten 8-10 ja aikuisten 6-9 tuntia.
Juáháš uáiná naharijd já nahareh láá teháliih. Govva: Pasi Takkunen / Yle

Nahareh pyehtih muštâliđ tavdâmeerhâid

Ulmuuh távjá sárnuh talle ko nievdih. Jis lii čielgâsávt sárnum naharijn teikkâ lávlum já tot tábáhtuvá maŋgii ohhoost, te tot sáttá ennustiđ, ete lii mottoom vuoiŋâštavdâ ovdánmin.

– Jis olmooš niävdá ennuv, tot puáhtá čujottiđ ete ulmust sáttá leđe naverváddu teikkâ ulmust lii šlundevuotâ, mon ohtâ tavdâmerkkâ lii naharij mere lasanem. Meid melatoniin talkkâseh sättih lasettiđ naharij meeri, muštâl Partinen.

– Vuoiŋâšeh juátkih nievdâm, mutâ roppâ koccáá já olmooš sáttá vyelgiđ väzziđ. Toos puáhtá lahtâsiđ REM-naverváddu. Jis paijeel 50-ihásâš liihâd ennuv uáđđim ääigi, te tot puáhtá ennustiđ parkinson-taavdâ.

Partinen muštâl, ete táválávt ulmuin lii jyehi iho erektio. Psyykkisâš erektiováddu lii talle jis naharij ääigi lii kuittâg erektio. Tom puáhtá tipšođ psykoterapiain. Mutâ jis ij lah kuássin naharij ääigi, te talle lii fyysilâš vädisvuotâ já tom ferttee tutkâđ.

– Motomeh talkkâseh pargeh tom, ete ij nievdâ. Masa puoh šlundevuotâ talkkâseh já meid dementia váigutteh toos, ete ij nievdâ, iätá Partinen.

Varrasamosat: Säämi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä