Sápmi |

Juha Joona nákkáhallá sámiid dološ eanarivttiin bearjadaga – Gielddapolitihkkár: "Dát lea midjiide dehálaš fáddá"

Son lea dutkan sámiid dološ eananrivttiid Ruoŧa válddi rájes gitta 1900-logu álgomuddui. Ovdadárkkisteamis nákkosgirjjis gávdne nu ánssuid ja váttisvuođaid.

Juha Joona.
Govva: Anna Muotka

Juha Joona nákkosgirji “Ikimuistoinen oikeus – tutkimus Lapin alkuperäisistä maa- ja vesioikeuksista” dárkkistuvvo Lappi universitehtas bearjadaga guovvamánu vuosttas beaivve diibmu 12.

Joona dutkamuš juohkása mediadieđáhusa mielde golmma oassái. Vuosttas oassi gieđahallá dan, mii lei dat guovlu, gos sámiin ledje earenomáš eanarievttit.

Nubbi oassi gieđahallá dan, makkár rievttit sámiin ledje eanangeavaheamis ja mo dat rievttit ledje meroštallojuvvon.

Goalmmát oasis Joona gieđahallá dan, mo meroštalle daid olbmuid, geaidda sámiid earenomáš rievttit gulle.

Joona gávnnaha nákkosdutkamušastis ahte jo 1900-logu álggus almmustahttojuvvon gearretbeavdegirjjiin leat boahtán ovdán dáhpáhusat, mat su mielde čujuhit dasa, ahte sámiin leamašan nu gohčoduvvon veromiehenoikeus nappo riekti, man sáhttá dán áigge veardidit eananoamastussii.

Juha Joona
Ovdalgo dutki beassá nákkáhallat, de su dutkamuš manná ovdadárkkistusaid čađa. Helssega universitehta riektehistorjjá ja romalaš rievtti professor Jukka Kekkonen cealkámušas boahtá ovdan, ahte nákkosgirji sisttisdoallá mearkkašahtti ánssuid, muhto maiddái váttisvuođaid. Govva: Raimo Torikka / Yle

Joona mielde unnit fuomášumi lea ožžon dat, masa dát riekti vuođđuduvai, guoskkaigo dat buot guovlluid, maid sápmelaččat geavahedje. Joona mielas gažaldat lea maid das, goas ja manin dát riekti manahii mearkkašumis.

Ná lea goit Joona mielde geavvan, daningo dán áigge guovlluid oamasta stáhta. Dán áigge sámiin eai leat makkárge sierra vuoigatvuođat guovlluid geavaheapmái.

– Jus hállat eananrivttiin, ferte diehtit man eatnama dárkkuhit. Sámiid historjjálaš eanarivttiid buohta lea gažaldat eandaliige das, gokko nu gohčoduvvon Lappi rádjá lea mannan, Joona dadjá mediadieđáhusas.

Lappi rádjá, Lapinraja, (Lappmark) tearpmain dárkkuhuvvo guovlu, mii álggii Muonájogas, dárkilabbot daddjon, Eanodaga ja Muoná rájá alde ja nogai Ruošša rádjái, Guossáma máttabeallai. Ruoŧa-Suoma váldegotti áigge ledje dát ráját fámus.

Lapin kansa -aviissa: Logahallamiin sáhttá dulkot, geat otná beaivve livčče riekteoamasteaddjit

Lapin Kansa -aviissa (19.1.2019) čállá, ahte Juha Joona lea mannan dárkilit čađa guovlluid, mat ledje sápmelaččaid hálddus ja maiddái olbmuid, geaidda sámiid rievttit gulle. Lapin Kansa -aviisa čállosa mielde dáid logahallamiin sáhttá dulkot, geat otná beaivve livčče riekteoamasteaddjit.

Dáláš sámediggelága kriterat eai leat Joona mielas seammát go dat, maid sámiid dološ eananvuoigatvuođaid oamasteaddjiin sáhttá gáibidit.

– Máŋggat sáhttet behttot go sin máttut eai doppe gávdnoge, dajai Joona Lapin Kansai.

Joona deattuha telefonságastallamis Yle Sápmái, ahte su nákkusdutkamuš ii váldde beali dasa, gean ovttaskas olbmos dat rievttit otná beaivve livčče.

Eanodagas busse dievva olbmot nákkosdilálašvuhtii – Joki: “Dát lea dehálaš fáddá midjiide”

Enontekiön sanomat -aviissa almmuhusa vuođul Eanodagas leat vuolgimen busse mielde olbmot čuovvut Juha Joona nákkosdilálašvuođa. Mátkái leat vuolgimen goittotge 16 olbmo.

– Dát lea dehálaš fáddá midjiide. Dát buktá min ruohttasiid ovdan, ahte geat mii leat. Leatgo mii dat, geat leat boahtán deike vuosttamužžan, muitala mátkki ordnejeaddji Hilkka Joki. Joki lea dovddus gielddapolitihkkár Eanodagas.

Hyvärinen: Politihkalaš nákkus?

Heikki Hyvärinen barggai guhká Sámedikki láhkačállin ja dovdá sámiid riektegažaldagaid.

Hyvärinen ii leat beassan lohkat olles nákkosgirjji, baicce dušše oasážiid das ja mediadieđáhusa.

Son ii jáhke dán nákkosgirjji olus lihkastahttit máilmmi guđege guvlui.

– Mun in jáhke, ahte nákkosgirji váikkuha beare olu masage. Das leat dakkár váttis áššit, dat lea mu mielas oalle olu politihkalaš. Son bidjá vuostálagaid badjeolbmuid ja dan joavkku man son gohčoda meahccesápmelažžan, dadjá Hyvärinen.

– Joona lea álgán muhtinlágan duopmárin, dán nákkosgirjjis. Nappo geas lea vuoigatvuohta dán beaivve, ja geas ii leat. Eanaš oassi guoská stáhta ja sámiid gaskasaš áššiide, ii dat leat riekta, ahte nákkosgirji álgá dadjat dan, maid duopmostuollu galggašii dadjat áššis, oaivvilda Hyvärinen.

Heikki J. Hyvärinen
Jus gii nu dovdá sámiid riektegažaldagaid, de son lea sámedikki ovddeš láhkačálli Heikki Hyvärinen. Govva: Minna Näkkäläjärvi / Yle

Joona vástida, ahte sus ii leat dárkkuhus bidjat olbmuid vuostálagaid.

– Máŋggat sis, geat gohčodit iežaset meahccesápmelažžan, leat eahpitkeahttá leamašan boazodoallit ja nuppi beliid maid.

– Mu ulbmil lea leamašan dušše čielggadit áššiid. Mii lea dolin dáhpáhuvvan ja leago visot mannan riekta. Ii dutki sáhte álgit duopmárin, muhto sus galggašii goit leat riekti dadjat iežas áddejumi, vástida Joona.

Dulko historjjá modearna čalbmelásaid čađa?

Ovdalgo dutki beassá nákkáhallat, de su dutkamuš manná ovdadárkkistusaid čađa. Juha Joona nákkusdutkamušas leaba cealkán earret eará Helssega universitehta historjjá oahpahusa universitehta lektor Mirkka Lappalainen ja maiddái Helssega universitehta riektehistorjjá ja romalaš rievtti professor Jukka Kekkonen.

Ášši lea gieđahallojuvvon Lappi universitehta, riektediehtagiid dieđagotteráđis 10.10.2018.

Universitehta lektor Mirkka Lappalainen oinnii, ahte Joona ánsun lea, go son lea gieđahallan ollu dološ áššebáhpáriid ja Joonas vuhtto áššedovdamuš. Joona nákkusdutkamuša hástalus fas leamašan Lappalainen mielas dat, ahte dološ báhpárat muitalit iežaset áiggis, eaige dat vástit otná beaivve riektedieđalaš čuolmmaide.

Helssega universitehta riektehistorjjá ja romalaš rievtti professor Jukka Kekkonen cealkámušas boahtá ovdan, ahte nákkosgirji sisttisdoallá mearkkašahtti ánssuid, muhto maiddái váttisvuođaid. Ánsun Kekkonen namuha dan go Joona lea hui čiekŋalit vudjon iežas fáddái. Váttisvuohtan professor oinnii dutkančuolmmaid ásaheami. Professora mielas čuolbma lea maiddái dat, ahte dutkamušas johtet dávjá riektediehtaga ja politihkka rájá alde.

Juha Joona nákkosgirjin dárkkuhuvvon dutkamuš “Ikimuistoinen oikeus – tutkimus Lapin alkuperäisistä maa- ja vesioikeuksista” dárkkistuvvo almmolaččat Lappi universitehtas 1.2.2019 diibmu 12.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä