Sápmi |

Juuso pro gradu -bargu kritisere garrasit dálá sápmelašmeroštallama

Neavttár sihke Yle Sámi ja NRK Sámi ovdalaš doaimmaheaddji Ánne Risten Juuso lea gárvánan vuoigatvuohtadiehtaga magisttarin Lappi universitehtas. Juuso pro gradu -bargu guorahallá dan, heivego dálá sámediggelága sápmelašmeroštallan etnihkalaš sápmelačča meroštallamii.

Ánne Risten Juuso tv-ráiddus Kuka oikein olet?
Ánne Risten Juuso vuorkágovas. Juuso geassemánus dohkkehuvvon gradu bajilčála lea Gii jáhkát don leat? Gii lea sápmelaš?: Vuoigatvuođalaš sápmelašmeroštallama váttisvuođas eamiálbmoga eksistensii. Govva: Yle

Ánne Risten Juuso miessemánus dohkkehuvvon vuoigatvuohtadiehtaga pro gradu -loahppabargu gieđahallá dálá sápmelašmeroštallama.

Gradu bajilčála lea Gii jáhkát don leat? Gii lea sápmelaš?: Vuoigatvuođalaš sápmelašmeroštallama váttisvuođas eamiálbmoga eksistensii.

"Dálá sápmelašmeroštallan dahká vejolažžan jávkadit sápmelašvuođa Suomas"

Ánne Risten Juuso gradubargu guorahallá dan, heivego dálá sámediggelága sápmelašmeroštallan etnihkalaš sápmelačča meroštallamii, go váldá vuolggasadjin Suoma vuođđolága. Vuođđolága mielde sámiin lea eamiálbmogin vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežas giela ja kultuvrra sihke ruovttuguovllustis kulturiešmearrideapmi.

– Suoma dálá sápmelašmeroštallan dahká vejolažžan dan, ahte dat sámekultuvra man sápmelaččat dovdet, jávká Suomas, Juuso čállá pro gradus čoahkkáigeasus.

Juuso čállá, ahte 1990-logu álgojagiin álgán ságastallama das, gii leage sápmelaš, doallá badjin okta njuolggadus. Dat lea njuolggadus, mas lea Juuso oainnu mielde olu dulkonmunni.

– Njuolggadus dahká vejolažžan dan, ahte juobe olmmoš geas ii lean mangelágan oktavuohta sámegillii dahje sámekultuvrii, sáhttá ohcalit jietnavuoigadahtton olmmošin sámedikki jienastanlohkui, Juuso čállá.

"AHR manai jagis 2011 eamiálbmoga ovddasteaddji oainnu meattá"

Ánne Risten Juuso pro gradu -bargu guorahallá maid sámedikki válgalogahallamii guoski nuppástusohcama ja erenoamažit dan instánssa, mas nuppástusa ohcet.

– Olbmo sápmelašvuođa eavttuin mearrida maŋimuš beallin alimus hálddahusriekti (AHR), mii ovddasta váldoálbmoga. AHR deattuhii jagis 2011 addán čovdosiin sápmelašmeroštallama dulkoma birra olbmo iešidentifiserema sápmelažžan. Ná AHR dagai olbmuin sápmelaččaid ja manai eamiálbmoga ovddasteaddji sámedikki oainnu meattá, Juuso analysere.

"Loahpalaš mearrádusa eamiálbmotlahttovuođas dahká dávjjimustá váldoálbmot"

Ánne Risten Juuso lea guorahallan gradubarggustis maid eará eamiálbmogiid lahttovuođaid meroštallamiid. Son lea gávnnahan, ahte eamiálbmotlahttovuođas mearridit eanaš váldoálbmogat.

– Sihke eamiálbmogiid ja našunálastáhtaid lágaid eamitálbmotmeroštallamat lea oalle ovttaláganat. Loahpalaš mearrádusa olbmo vuoigatvuođalaš eamiálbmotlahttovuođas dahká dávjjimustá váldoálbmot, Juuso čállá.

Juuso čállá vel, ahte sápmelašvuohta lea váldoálbmogii ja mearrideddjiide bargoneavvu, mainna hárjehit politihka.

- Dán politihka dihte eamiálbmoga iešmearridanriekti ii ollašuva dalle, go lea gažaldat lahttovuođa eavttuid mearrideamis.

"Dorvvastit eamiálbmogiid iešmearridanrievtti nuppástusohcamis"

Ánne Risten Juuso ii oainne sivaid, manne sámit eai sáhtáse leat loahpalaš mearrideaddji sámedikki válgalogahallamii váldimis ja nuppástusohcamis dasa.

– Láhkaásaheamis eai leat njuolggoeastagat, maid dihte sámediggelága nuppástusohcama ii sáhtášii ásahit nu, ahte dat dorvvasta eamiálbmogiid iešmearridanrievtti álbmogiidgaskasaš rievtti mielde, Juuso loahpaha čoahkkáigeasus.

Ánne Risten Juuso vuoigatvuohtadiehtaga pro gradu -barggu dárkkisteaddjin doaimmaiga professor Juha Karhu ja dutki Anne Nuorgam. Barggu sáhttá lohkat Lappi universitehta girjerádjosis.

Ánne Risten Juuso ii asttan addit jearahallama áššis.

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä