Saame

Kauan odotettulla Sodankylän kielipesällä avajaiset – Tulevaisuus vielä epävarma

Sodankylän kielipesän avajaisia juhlittiin viime perjantaina. Avajaisissa oli intoa ja iloa, mutta kielipesän tulevaisuus on vielä epävarma.

Video: Soađegili giellabeasi mánát stoahkame.

Sodankylän kielipesällä oli avajaisjuhlat perjantaina 24.2. Kielipesä on kuitenkin toiminut jo parisen vuotta, mutta omat tilat se sai vasta viime syksynä.

Kielipesän avajaisjuhlassa oli intoa ja iloa. Lapset lauloivat lastentarhaopettajien kanssa samalla kun vanhemmat, mummot ja vaarit seurasivat vieressä. Vieraat pääsivät näkemään mitä lapset kielipesässä puuhaavat.

Henna Ruikka on odottanut kielipesää siitä asti, kun hänen poikansa meni päivähoitoon muutama vuosi sitten. Hänkin on iloinen, että Sodankylässä on viimein kielipesä.

– On tärkeää, että saadaan tämä kieli ja elvytetään omaakin kieltä vähän ja samalla päästään siirtämään kieltä lapselle, niin se on kyllä mukava asia, sanoo Ruikka.

Henna Ruikka
Henna Ruikka Kuva: Vesa Toppari / Yle

”Me olemme onnellisia, kun meillä on tällainen rikkaus kunnassamme”

Sodankylän kunnan tekninen johtaja Matias Yliriesto oli kunnanjohtajan sijaisena kielipesän avajaisissa. Hän sanoo, että kielipesä on rikkaus Sodankylän kunnalle.

– Kyllähän näillä on suuri merkitys, meillähän saamelaisalue on kunnan pohjoisosassa eli Lapin paliskunnan alue. Siellä on ollut kielipesä jo 10 vuotta ja nyt olemme saaneet kielipesän tänne kirkonkylällekin, että hyvin suuri merkitys. Me olemme hyvin onnellisia, kun meillä on tällainen rikkaus meidän kunnassamme, sanoo Yliriesto.

Soađegili gieldda ovttasteaddjit: Tarja Yli-Tepsa-Hietala, Tuula Rouhiainen ja Matias Yliriesto
Tarja Yli-Tepsa-Hietala perhepäivähoidon ohjaaja, Tuula Rouhiainen Poikkijoen päiväkodin johtaja ja Matias Yliriesto Sodankylän kunnan tekninen johtaja Kuva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Vaikka kielipesä on toiminut jo kaksi vuotta, on sen tulevaisuus kuitenkin epävarmaa. Kielipesä toimi ensin kokeiluna Poikkijoen päiväkodin yhteydessä. Nyt kielipesällä on omat tilat ja seitsemän lasta hoidossa. Varmaa on vain se, että kielipesä toimii vielä tämän vuoden.

– Varmasti tämän vuoden ja seuraava vuosi on toiveissa, mutta minä uskon, että meillä on niin hyvä henki tässä, että myös päättäjät saadaan tähän mukaan. Uskon, että me pystymme neuvottelemaan tästä saamelaiskäräjien kanssa ja toiminta jatkuu, kertoo perhepäivähoidon ohjaaja Tarja Yli-Tepsa-Hietala.

Soađegili giellabeasi nammagalba.
Kuva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Kummisetä aikoo ponnistella kielipesän vakituisen rahoituksen eteen

Kielipesän nimi julkaistiin avajaisten yhteydessä. Kielipesän nimeksi tuli Muohtačalbmi, eli suomeksi Lumihiutale. Avajaisten yhteydessä kerrottiin myös, että Veikko Guttorm Utsjoelta on valittu kielipesän kummisedäksi.

Guttorm on päässyt hetken makustelemaan kielipesän kummisedäksi nimeämistä. Hän aikookin nyt ponnistella kielipesän tulevaisuuden eteen.

– Ensin pitää saadaan aikaan tähän vakituinen rahoitus, ja minä aion kyllä nyt ponnistella sen eteen, että eiköhän se etene. Minulla on hyvät yhteydet puolueeseen ja moniin virkamiehiin myös, kertoo Guttorm.

Soađegili giellabeasi ristáhčči Veikko Guttorm ja giellabeasi mánát.
Kielipesän kummisetä Veikko Guttorm Muohtačalbmi-kielipesän lasten kanssa. Kuva: Inger-Elle Suoninen / Yle

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä