Kaikki talviolympialaisista!
Sápmi |

Kerttu Vuolab čálligođii nuppelotjahkásažžan iežas eatnigillii – Dál son lea bálkkašuvvon girječálli

Sámegillii čállin álggii Kerttu Vuolabis, go son 13-jahkásažžan bolddii buot beaivegirjjiidis. Dan maŋŋá lea olu rahčan vuostegieđageavvamiiguin ja vuostefámuiguin.

Kerttu Vuolab
Kerttu Vuolab lea badjel 50 jagi čállán. Govva: Elin Margrethe Wersland

Unna jovkkožiin mii vulggiimet Deatnogáddái mátkái Vuovdaguoikka vuollai ja fatnasiin beasaimet Norgga beali gáttis Suoma beallái. Giđđadulvi lei bistán oppa geasi, muhto hárjánan fanasolmmoš Kauko Penttinen dahjege Junnu vuojihii min oadjebasat Deanu rastá. Go olliimet, Junnu eamit, sámi girječálli Kerttu Vuolab lei min vuordimin.

Go Junnu min viežžalii fatnasiin rastá, de dan boddii Kerttu ii sáhttán guođđit okto ruoktot boares eatnis, Hánssa Ristena. Sudno lusa mii gavccuimet Deatnogáttis miellái ceakku ráidalasaid mielde.

– Dássážii mun lean dikšon eatni 21 jagi, ja lean suinna ságastallan juohke beaivvi. Lean sus duoid dáid jearahallan ja gullan Badje-Deanu guovllu dáhpáhusaid, muitalusaid ja máidnasiid. Munno ságain gal lean olu čállán máinnasin deikke Bárbmoáirasii, Kerttu moddjesta, loktesta girjji ja čájeha dan midjiide.

Kauko Penttinen
Giđđadulvi lei bistán oppa geasi, muhto hárjánan fanasolmmoš Kauko Penttinen, Kerttu isit vuojihii min oadjebasat Deanu rastá. Govva: Elin Margrethe Wersland

Čálligođii alcces jeđđehussan

Stohpoaskkis girječálli guossohii midjiide eanamurjjiid, ja beavddi ala lei bardán maiddái iežas čállin girjjiid, vai mii beassat oaidnit su dáidaga buktagiid.

– Mun álgen olu lohkat girjjiid, go ledjen 13-jahkásaš. Dat bođii das, go ovdalaš mu uhca oabbá lei geassit heavvanan ja mun seamma čavčča vulgen Avvilii vuosttas gearddi skuvlii. Doppe mun oainnahallen muhtimiidda go čirron moraštettiinan. Das bahánihkkánat álge skuvllas ja ásodagas mu issorasat givssidit. Fertejin juohke beaivve ráfi dihtii čiehkádit hivssegii, lohkaid duohkai. Doppe mun alccesan áiggeájanassan ja jeđđehussan lohkagohten girjjiid ja uhcánaččaid álgen maiddái báhpárii čálašit ja sárggodit jurdagiiddán. Dalle mun bállegohten ráfis moraštit ja áibbašit iežan oabbá-rohki, Kerttu muitala.

Son váillahii ja moraštii oappás hui sakka.

– Mun dihten, ahte in goassege šat beasa muitalit sutnje in fal in maidege, danin govahallagohten, ahte čálán sutnje reivviid. Čállosiin muitalin, mii munnje lea ođđa skuvllas dáhpáhuvvan, Kerttu čilge.

Bolddii beaivegirjjiidis

Álggus Kerttu čálii iežas beaivegirjái reivviid, divttaid ja uhcánaččaid čálligođii maiddái guhkit muitalusaid.

Ovtta váivves dáhpáhusa dihte gárttai goit duššadit beaivegirjjiidis.

– Go ásodagas ledjen čállimin beaivegirjásan iežan jurdagiid, de muhtin vearálaš dohppii dan mu gieđas ja lohkagođii mu čállosiid jitnosit buohkaid gullut. Das dieđusge stuorra joavkun givssidišgohte mu ain bahábut. Go diet dáhpáhuvai, de mun bolden buot beaivegirjjiidan, Kerttu muitala.

Iehčanassii jurddašeaddji, čihkosis morašteaddji

Dál Kerttu diehtá, ahte son ii goassige livččii almmustahttán beaivegirjjiidis, ii dalle iige dál.

– Lea hui issoras váivi, go olmmoš massá iežas oappá lihkohisvuođas. Geavai dattetge nu, ahte oappá heavvaneame dihtii mun čálligohten. Mus nuorran šattai dakkár nieida, guhte dobbelis geahčadii ja jurddašattai. Álgen okto áššiidan vihkkedallat ja iehčanassii čálligohten jurdagiiddán.

Kerttus šattai oktoorut olmmoš.

– Dalle Avvila skuvllas in geasage sáhttán šat muitalit min bearraša morrašis, go dan dihte lei fáhkkestaga mu eallindilli šaddan ain losibun.

Kerttu fertii hivssegis moraštit ja jurddašit heđiidis okto lohkaid duohken. Doppe son logadii alccesis jeđđehussan girjjiid, maid lávii luoikkahit skuvlla girjerájus.

– Earát eai diehtán, mii munnje lei dáhpáhuvvan, inge mun amas olbmuide sáhttán muitalit min bearraša stuorra morrašis, go dasa mus dalle eai oppanassiige lean vuos sánit, Kerttu muitala.

Ii vuollánan hilgut eatnigielas

Son lei dušše 7-jahkásaš go fertii ruovttus vuolgit. Dalle eai lean Deatnogáttis geainnut, go son álggii skuvlii. Kerttu fertii orrut skuvlla ásodagas sihke Vuovdaguoikkas ja nu maiddái vel Avvilis, gosa manai vázzit skuvlla dakkaviđe dan maŋŋá, go sus lei oabbá jápmán.

Dál lea gollan badjel vihttalot jagi das, go son čiehkádii hivssegii čállit eatnigillii, amaset givssideaddjit máhttit su čállosiid lohkat. Maiddái danin son čálii sámás, go gávnnai alccesis das buorebut sániid čilget lossa ja váttis áššiid.

– Mis ii lean lohpi skuvllas sámástit. Avvilis bággejedje min hilgut sámegiela. Buorre lihkus dat gal eai lihkostuvvan, eai goittotge mu buohta, Kerttu bohkosa.

Oappá muitun čálii vuosttaš girjji

Oappás muitun Kerttu almmuhii girjji Golbma skihpáračča. Dasa son lea ieš čállán divttaid, ráhkadan daidda nuohtaid ja duddjon dasa maiddái govaid.

– Álggus gal gádden, ahte mun in máhte ráhkadit govaid. Muhto oktovuođaiguin muitájin, mo mun ledjen mánnán skieraiguin čuohpadan duhkorassan áviisabáhpáriin gusaid, sávzzaid, beatnagiid, bohccuid, bussáid ja vaikko maid. Danin mun dainna vugiin ieš govvidišgohten girjjiidan, go rávesolmmošin daid almmuhišgohten, Kerttu muitala.

Suoma beale Sámediggi lea almmustahttán Golbma skihpáračča -girjjis guokte maŋimuš prentehusa, muhto ovddimusa gal almmustahtii vuos Suoma skuvlahálddahus.

Golbma skihpáračča -girji, Kerttu Vuolab
Vuosttaš girjji čálii oappá muitun. ­ – Mun várra in oppanassiige čálaše girjjiid, jos in livčče ráhkadan Golbma skihpáračča - girjji. Diet skihpárat dat láidestedje mu barggildit dáidagiin, muitala Kerttu. Govva: Elin Margrethe Wersland

– Mun várra in oppanassiige livččii girječálli, jos in livčče ráhkadan Golbma skihpáračča -girjji. Diet skihpárat dat láidestedje mu barggildit dáidagiin. Girjji máidnasa sáhttá lohkat diktahámis, dan sáhttá maid juoigat ja lávlut, dasa lassin sáhttá vaikko mánáiguin ovttas geahčadit govaid, čilgestallá ieš girjji dahkki.

Vuoruha eatnis divššu

Vaikko Kerttu leage jo nuorravuođa rájes čállán ja álggu rájes son lea maid leamašan Sámi Girječálliid Searvvi (SGS) lahttu, dattetge eai leat galle jearahallama, maid media lea su barggus muitalan. Son čilge iežas leat ovtto dárbbašan čáledettiinis olu áiggi jurddašaddamii ja barggildeapmái.

– Ja dál dárbbašan dasa vel eanet áiggi, daningo mun divššun ruovttus nu dehálaš olbmo go iežan áidna eatni, Kerttu ákkastallá.

Su eadni lea juo badjel 93-jahkášas. Eatni dikšunbargu gáibida Kerttus áiggi 24 diimmu jándoris ja čieža beaivvi vahkkui. Iežas ja eatni gaskavuhtii háliida boarrása dikšu juolludit ráfi. Jos dikšunbarggus goittotge riškkiha vel muhtin áigegoaikkanas, goas son astá čállit dahje jorgalit, de áinnas hálidivččii bidjat fámuidis ja áiggis dasa, iige dáhtošii almmolaččat medias báitimin iežas muosehuhttit.

Deatnu čatná olbmuid oktii

Kerttu jávkkai ruovttuguovllus eret 25 jahkái ja dalle orui sihke máddin ja davvin Suomas, Norggas ja Ruoŧas. Daid áiggiid son jođii máilmmis vel dobbelisge bargomátkkiidis dihte. Maŋimustá Kerttu háliidii fas máhccat dohko, gos su eatnigiella gullo beaivválaččat, vai beassá gullat, jorgalit ja čállit albma ealli giela.

Kerttu dálu šiljus ja gáttis oidnojit vuojánat. Dat muitalit dán ruovttu guollebivddu ja meahccejohtima birra. Skohterat čužžot šiljus vuordimin várrái vuoddjáma ja fatnasat fas leat cehkkestuvvon sátkui, ii eará go suhkalit bivdui. Oaggunstákkut ceaggájit govda holgga vuostá dálu seainni guoras. Kerttu sogat leat álot eallán dán guovllus ja sii leat oččodan áigáiboađu boazodoalus, meahccebivddus, luossabivddus ja šibitdoalus jo don doložiid rájes.

Deatnu ii goassege leat sámiid sirren, baicce vel dat lea álelassii ovttastahttán olbmuid.

– Mis orrot fuolkkit sihke dán bealde ja don bealde Deanu ja dán guovllus olbmot leat ovtto hállan earenoamáš rikkis sámegiella. Dáppe lunddolaččat masá buohkat ain gulahallet sámegielain. Goappáge beale gátti olbmot sámástit ja Deatnu gal muđuige ain nannosit čatná min oktii, girječálli deattasta.

Vuovdaguoikka gáttis
Kerttu Vuolab ássá Vuovdaguoikkas Badje-Deanus. Su sogat leat álot eallán dán guovllus, ja sii leat oččodan áigáiboađu boazodoalus, meahccebivddus, luossabivddus ja šibitdoalus jo don doložiid rájes. Govva: Elin Margrethe Wersland

– Dolin midjiide lei ráhkaduvvon dálvái jiekŋageaidnu. Jieŋa mielde olbmot vudje heasttaiguin, sii johte vácci ja čuoigga, ja gallestalle guđet guimmiideaset goappáge bealde Deanu. Dál maid nuorat ain náitaladdet Deatnogáttis duoppá dáppá beale olbmuiguin. Riikkaid ráját eai leat min ráját, muhto dat leat hutkosat, maiguin olggobeale olbmot vigget ráddjet ja gáržudit min eallima, Kerttu ákkastallá.

Oahpes báikkit ja máidnasat teavsttaid gáldun

Kerttu čállá teavsttaid dakkár báikkiin, gos eallimis lea vásihan, ja geavaha gáldun máidnasiid, maid ieš lea mánnán gullan.

Bárbmoáirras-girjji čáledettiinan válden atnui girjásan lagaš guovllu báikenamaid, degomat girjji váldopersovnna namma lea Sáriggá. Leavvajoga ja Ikkájoga gaskkas lea Norgga bealde skáidi, man namma lea Sáraskáidi. Sárá lei Sáráhkká (riegádahttima ipmila) nieida. Sárá lei dálkkiid várjaleaddji ja ráhkadeaddji, Kerttu čilgestallá Sárikká nammanavdima álgovuođu.

Son muitala, ahte Suoma beale go vuodjá geaidnoráigge, de Ohcejoga guvlui manadettiin boahtá Báktevárrái, mii lea Leavvajohnjálmmi buohta.

– Dán saji dološ olbmot basuhedje danin, go dakko Sárá, dálkkiid sárasteaddji vel otnege juohká dálkki siseatnama ja rittu dálkin. Bákteváris oarjjás geahčadettiin oidno Sárá johtingohpi, mii manná Geaidnogáissá ja Rásttigáissá gaskka. Dakko leat min guovllu alimus várit, maid gaskkas masá ovtto bieggá, Kerttu lohká.

Deanuleahki lea máidnasiid guovlu

Deatnogáttis, gos girječálli šattai, elle su mánnávuođas ain máinnastanmeaštárat juohke dálus.

– Sámi njálmmálaš muitalanárbi gulai dalle olbmuid juohkebeaivválaš eallimii. Deatnogátti olbmot ledje máinnastit nu čeahpit, ahte sin fearániid mii mánát láviimet vajálduvvat guldalit. Min guovllus álelassii olbmot gullojedje báibmamin maiddái hoahkamiid, go stoagahedje mánáid.

Kerttu anii dien árbbi nu mearihis divrrasin, ahte háliidii ráhkadit mánáide hoahkamiid govvagirjji: Ánde ja Risten jagi fárus.

Mánnán gulai máidnasiid ádjástis

Kerttu muitala iežas ádjá báhcán oarbbisin guovttejahkásažžan, go bás mánáža eadni jámii. Unna mánnán fertii leat vuos golbma jagi vierroolbmo geahčus. Muhto áhčči válddii iežas gándda lusas duoddarii badjedillái, go mánná lei viđajahkásaš.

– Muhtimat ledje gul nárregoahtán máttarádjá, Hánssa-Ándarasa, guhte lei Ándaras-Hánssa áhčči. Olbmot lohke, ahte almmái lea bálkestan iežas máná. Dan gal son ii gierdan gullat ja doamihii viežžalit bás Hánssaža iežas lusa duoddarii, Kerttu muitala.

Viđa jahkásaš mánás leat áiccut ja muitu olu beaktilabbot go ollesolbmos.

– Bás gánddaš váris jearahalai juohke divrri ja juohke nástti maid oinnii. Danin son oahpai bures dovdat šattuid, ealliid ja oppa luođu viđá meahci gitta nástealmmi ráje, Kerttu lohká ádjás leat ná muitalan.

Ihkku guođohettiin Hánsa oahpai áiggi oaidnit duoddaris diimmu haga. Áddjá logai ahte dan oaidná nieidagearretnástegovas, mii idjabottas sirdašuvvá almmi nuortta bealde iđidii oarjji beallái. Áddjárohki, Ándaras-Hánsa lei oahppan nie áddet nástealmmi jo unnivuođas rájes.

– Dološ sámit atne nástealmmi sihke kártan ja kompássan. Diekkár ádjás mun mánnán ánuhin čađat gullat máidnasiid, Kerttu dadjá.

Kerttu ieš maid lea čuvodan iežas ádjá, áhku ja váhnemiiddis seammalágan diehtoáŋgiris, jearahahkes mánnán.

– Mun háliidin gullat juohke rássái ja juohke loddái nama, ja ohpihii jearahallen vaikko maid almmi ja eatnama gaskkas, girječálli muitala.

Dovddastusaid ožžon girjjálašvuohta

Kerttu lea sámegillii čállán girjjiid: Golbma skihpáračča (1979), Ánde ja Risten jagi fárus (1990), Čeppári čáráhus (1994), Čomisteaddjit (2005) ja Bárbmoáirras (2008). Bárbmoáirras-girji evttohuvvui 2011 Davviriikkaid Ráđi girjjálašvuođa bálkkašupmái. Seamma girjjiin Kerttu dasto oaččui Gollegiella-bálkkašumi jagis 2014.

Diibmá, jagis 2017 son vel oaččui dovddastusa, go davimus Suoma girjerájut juolludedje vuosttas geardde Lappi-girjjálašvuođa bálkkašumi su Bárbmoáirras-girjji jorgalussii, man namma suomagillii lea “Valon airut”. Jorgaleaddji lea Riitta Taipale.

Kirjailija Kerttu Vuolabin teos Valon airut sai ensimmäisen Lappi-kirjallispalkinnon.
Vuosttas Lappi-girjjálašvuođa bálkkašupmi geigejuvvui jagis 2017 girječálli Kerttu Vuolabii su girjjis Valon airut (sá. Bárbmoáirras). Govva: Raimo Torikka / Yle

Maiddái Mari Boine lea iežas skearruin almmustahttán moanaid lávlagiid, mat leat Kerttu čállin divttat. Dasa lassin Kerttu lea vel čáppagirjjálašvuođa jorgalan sámás. Jorgalusat leat sihke divttat ja girjjit.

Sámás sus leat almmustahtton čuovvovaš jorgalusat: Antoine de Saint-Exupéry čállin girji Le Petit Prince man namma sámegillii lea Bás prinssaš, Tove Janssona čállin govvagirji Hur gick det sedan? mii fas sámás lea Moson de geavvá? ja vel leat almmustuvvan buohkanassii 12 videooasi, maid Kerttu lea sámás jorgalan Selma Lagerlöf girjjis Nils Holgersons underliga resor ja daid nammages lea sámegillii Lottežan Niillasa mátkkit.

Goasii buot sámegielat girjjit vuvdojuvvon

– Nu olu go mun diđežan, de mu girjjit gal dáidet leat goasii visot vuvdojuvvon. In dieđe sáhtešgo daid šat oppa oastitge. Muhto luoikkasin daid goittotge sáhttá oažžut girjerájus, Kerttu jeđđe.

Eatnagat leat Kerttui muitalan, ahte sii leat rávesolmmožin ieža geahčadan čállosa ja guldalan seamma áigásaččat daidda gullevaš jietnagirjjiid, ovdamearkka dihtii Bárbmoáirasa ja Ánde ja Risten jagi fárus.

– Dánu leat gul olbmot hárjehallan lohkat girjjiid sámegillii. Gal sámegiela dilli lea ain heittot ja issoras rašši, go mii eat leat olus maidege oahppan lohkat iežamet eatnigillii, Kerttu šálloša, go atná hui stuorra vahágin dan, ahte leat nu uhcán lohkkit sámegiela girjjálašvuođas.

Mii ovttas jienajávohaga leat geahčadeamen govaid, go beštor heahkkat seaivu stohpoaskki ravdii muitalit midjiide, ahte bárbmolottiin lea áigi vuolgit.

Čállit: Anna Anita Guttorm ja Elin Margrethe Wersland

Varrasamosat: Sápmi

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä