Kaikki talviolympialaisista!
Saame |

Kielipesätoiminta alkoi Enontekiöllä - Saamelaiskäräjät iloitsee

Hetan kielipesä on hyvä esimerkki siitä, ettemme antaneet periksi, vaan teimme yhteistyötä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

giellabeassi kielipesä eanodat enontekiö 31.1.2018
Hetan kielipesä on toiminut muutaman viikon. Lapsia kielipesässä on tällä hetkellä neljä. Kuva: Kristiina Näkkäläjärvi

Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät kokoontuivat kuluneella viikolla yhteistyökokoukseen, jossa käsiteltiin Enontekiön alueen saamenkielisiä palveluja. Osallistujat eivät pelkästään istuskelleet kokoushuoneessa, vaan kokousväki jalkaantui tutustumaan saamenkielisiin palveluihin Hetan kirkonkylälle jossa vierailtiin koululla, päiväkodilla ja vanhainkodilla.

Ensimmäinen vierailukohde oli tammikuussa toimintansa aloittanut pohjoissaamenkielen kielipesä. Enontekiön Hetassa kielipesä on aloittanut toimintansa kaksi viikkoa sitten. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mielestä iloisten lasten näkeminen oli mieleenpainuvaa.

– Ajatella, että lapset ovat olleet kielipesässä vasta pari viikkoa ja nyt he jo tervehtivät saameksi ja kertoivat omat nimensä. Jos näin lyhyessä ajassa tapahtuu näin suurta edistystä, niin miten suuri vaikutus sillä on kieliympäristöön tulevaisuudessa? Se on pelkästään positiivista ja näille lapsille ja heidän vanhemmilleen erityisen tärkeää, sanoo Sanila-Aikio.

Kielipesän perustaminen Enontekiölle ei ole ollut helppoa. Kunta on yrittänyt löytää kielipesään työntekijää jo muutaman vuoden ajan, mutta laihoin tuloksin. Viime vuoden loppupuolella kova työ tuotti tulosta.

– Hetan kielipesä on hyvä esimerkki siitä, ettemme antaneet periksi, vaan teimme yhteistyötä, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

giellabeassi kielipesä eanodat enontekiö 31.1.2018
Kuva: Kristiina Näkkäläjärvi

Kielipesän vaikutus ulottuu myös kouluun

Saamenkielen elvytys on Enontekiöllä nähty tärkeäksi. Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen painottaa toiminnan tärkeyttä.

– Enontekiön kunta haluaa edistää kieltä ja kulttuuria. Ja jos meillä ei ole ollut kielipesää alle kouluikäisille lapsille, jossa voimme tarjota kielioppimista ja kasvatusta, niin eihän se tulevaisuus olisi ollut sitten kovin hyvä kielen ja kulttuurin edistämisen kannalta myöhempinä ikävuosina.

– Jos me nyt pystymme heti kohdentamaan alle kouluikäisiin ja tarjoamaan kielenopetusta sellaisille, joilta se mahdollisesti on kadonnut, niin onhan tämä konkreettinen toimenpide sille, että kunta oikeasti edistää kieltä ja kulttuuria, sanoo Rantapelkonen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan kielipesien positiiviset vaikutukset opetustoiminnassa on muualla Saamenmaassa havaittu.

– Tietoisuus kielestä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Kun tämä tietoisuus yhdistetään saamenpedagogiikkaan, niin opetus on siltä osin edistynyt tosi paljon ja näen siinä suuria mahdollisuuksia, sanoo Sanila-Aikio.

Sanila-Aikio painottaa, että raha ei saa olla saamenopetuksen esteenä. Hän myös rohkaisee vanhempia laittamaan lapsensa saamenkieliseen opetukseen.

– Vaikka olisi vain yksi oppilas, niin hänellä on oikeus saamenkieliseen opetukseen ja myös saamenkielen opetukseen. Kun puhutaan näin pienistä oppilasmääristä ja ajatellaan tulevaisuutta, niin pelkästään jo se yksi oppilas voi muuttaa tulevaisuutta. Sillä on merkitystä, sanoo Tiina Sanila-Aikio.

eanodaga gielda ja sámediggi, enontekiön kunta ja saamelaiskäräjät 29.1.2018
Enontekiön kunnan ja saamelaiskäräjien edustajat kokoontuivat yhteistyökokoukseen Hettaan 29.1.2018. Kuva: Yle / Anni-Saara Paltto

Saamenkielisiä työntekijöitä vähän

Suurin ongelma jonka kanssa Enontekiökin on paininut pitkään, on saamenkielisen työvoiman vähyys. Pulaa on niin opetuksessa, varhaiskasvatuksessa kuin muillakin aloilla. Saamelaiskäräjien puheenjohtajan mukaan Enontekiön kunta ei ole ongelman kanssa yksin.

– Varmasti jokaisella saamelaisalueen kunnalla on samat haasteet ja vaikeudet. Enontekiöllä on vähän saamelaisia, joten asukkaiden määräkin jo vaikuttaa siihen, että työntekijöitä on vaikea löytää, miettii Sanila-Aikio.

Yksittäiset saamenkieliset työntekijät voivat joutua kovankin työtaakan alle. Saamelaiskäräjät kuitenkin pitää tärkeänä, että heidän hyvinvoinnistaan pidetään huolta.

– Meillä on täällä pitkät välimatkat joka suuntaan ja saamenkieliset työntekijät tekevät työtään suurella sydämellä. Ja joskus voi tuntua, että onko tästä mitään hyötyä. Mutta kyllä yhdelläkin ihmisellä voi olla suuri merkitys. On todella tärkeää, että tuemme työntekijöitä. Ja juuri näissä yhteistyökokouksissa me muistutamme, että myös saamelaiskäräjät voi olla asiantuntijana ja apuna tarpeen mukaan, sanoo Tiina Sanila-Aikio.

Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Kuva: Vesa Toppari / Yle Sápmi

Enontekiö haluaisi lisätä yhteistyötä

Enontekiön kunta ja saamelaiskäräjät kokoontuvat kerran vuodessa pitämään yhteistyöpäivää. Kunnanjohtaja Rantapelkonen toivoisi yhteistyötä kuitenkin enemmän.

– Yhteistyöpäivät ovat todella tärkeitä, koska näissä pystytään jakamaan kokemuksia ja ottamaan kantaa mahdollisiin yhteisiin esityksiin mitä aiotaan edistää. Koska yhteistyöpäivä on vain kerran vuodessa, niin tapaamisen tärkeys korostuu. Kyllähän meillä on toiveena, että eri toimialoilla pysyttäisiin pitämään omat kehittämispäivät yhdessä saamelaiskäräjien kanssa erikseen, ettei yhdelle päivälle kasaannu liian kovat odotukset, sanoo Jari Rantapelkonen.

Jari Rantapelkonen, Enontekiön kunnanjohtaja 17.1.2018
Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen. Kuva: Yle / Anni-Saara Paltto

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Bivnnuhamosat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä