Sápmi

"Kiinnálaččat eai oasttášiige Kiinnás dahkkon mátkemuittuid, baicce dáppe buvttaduvvon sistedujiid” – Bálgosiid ovttastus viggá ovddidit duolljegávppi

Anne Ollila on Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja.
Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollillas leat nu ollu jurdagat duolljegávppi ektui, ahte áigu oastit iežas bálgosis visot duljiid. Govva: Vesa Toppari / Yle

Boazodoallit sáhtášedje bierggu lassin vuovdit juogo čikŋaduljiid dahje sisttiid, pláne Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila, guhte oaidná duolljegávppis mearihis stuorra vejolašvuođaid.

Dán jagi boazodoallit leat gártan measta bealle nuvttá vuovdit duljiideaset dohko, gii fal daid oastá. Haddi lea moatti jagis niedjan badjel beliin. Dál Bálgosiid ovttastus lea morihan dillái ja bargagoahtán buoret duolljedietnasa ovdii.

Duolljegávppi sáhtášii Bálgosiid ovttastusa mielas ovddidit seamma guvlui, go bohccobierggu njuolggovuovdingávpi dál lea. Boazodoalli ieš joatkkaválbmešii ja vuovddášii duolji, áibba dego biergguge vuovdá. Duolji sáhtášii vuovdit juogo čikŋaduolljin dahje sistin.

Bálgosiid ovttastusa doaimmajođiheaddji Anne Ollila jáhkká ieš nannosit, ahte duollji johtigoahtá buorre hattiin.

– Dát lea dakkár suorgi, masa mii eat leat geargan fárrui. Dál oainnán olu vejolašvuođaid. Mii leat dál bálgá álgogeažis ja sáhttit olahit vaikko maid.

Taljat
Suomas vuvdet sullii 70 000–90 000 duolji jahkásaččat. Stuorra oassi dain manná stuorra biergogávpejasaide, muhto máŋgalotduháha duolji báhcet boazodoalliide vuovdinláhkai. Govva: Kirsti Länsman / Yle

Oktageardánit jurdda livčče dat, ahte boazodoalli sáddešii duljiid gosanu, gos dahket dain čikŋaduljiid dahje fabrihkas navildit daid sistin.

Ollillas leat nu olu jurdagat, ahte áigu ieš oastit iežas bálgosis visot duljiid.

– Jorgalahttit dili nu, ahte mii eat diŋgo mátkemuittuid Kiinnás ja vuovdde daid kiinnálaččaide. Dahkatge baicce nu, ahte kiinnálaččat ostet dáppe válbmejuvvon buktagiid ja ná dat visot ruhta báhcá deike, čilge Ollila.

Boazoisit: Bággu bargat juoidá vuoi duolljehaddi loktana

Bálgosiid ovttastus jođii gieskat náhkkefabrihkain gallestallamin, ja ná ozai ođđa vugiid ja ovttasbargoguimmiid duolljegávpái. Dat ordnii maiddái mannan bearjadaga Roavvenjárggas buohkaide rabas dilálašvuođa duolljegávppi boahtteáiggis.

Gálddoaivvi bálgosa boazoisit Vesa Länsman lei boahtán guldalit ođđa jurdagiid Roavvenjárgii. Son oaivvilda, ahte juohke badjeolmmoš ii sáhte álgit sistegávpejassan, muhto juoidá ferte gal bargat.

Vesa Länsman on Kaldoaivin paliskunnan poroisäntä.
Vesa Länsman ii áiggo álgit sistegávpejassan, muhto mieđiha, ahte juoga ferte hutkojuvvot amas beallenuvttá gártat vuovdit duljiid. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Mainnuhan dat ferte smiehttat, ahte oažžu dan duoljis ruđa. Várrahan ferte badjeolmmoš ieš álgit bargat dan ovdii, ahte fidne hatti duoljis, árvaladdá Länsman.

Bohcconáhki jođihit gitta Luois Vuittonii

Ahlskog-náhkkefabrihkka Kruunupyys válbme duljiid sistin ja jođiha daid gitta olgoriikkaide.

Fitnodat lea beroštuvvan lasihit ovttasbarggu boazodoalliiguin, muitala fabrihka hoavda Mikko Uusitalo.

– Go boazodoalli sádde midjiide duljiid, de mii bearrat mávssu barggu ja kemikálaid ovddas. Dasto sáddet gárvves sisttiid ruovttoluotta boazodoallái, guhte ieš vuovdá daid ovddosguvlui.

Ahlskog okta stuorámus oastiin lea beakkán Louis Vuitton. Mearka lea dovddus ovdamearkka dihte divrras lávkkainis. Mikko Uusitalo jáhkká, ahte bohcconáhki buorre beliid bohtet earátge fuomášit.

Mikko Uusitalo on Ahlskogin nahkatehtaan johtaja.
Uusitalo muitá, mo lea Pariissas oaidnán sisttis gorrojuvvon jáhka, mii mávssii 14 000 euro. Su mielas bohcconáhkis leat olu vejolašvuođat. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

– Bohcconáhkis leat dakkár bealit, maiguin bastá bures gilvalit ovdamearkka dihte gálbbi- dahje sávzzanáhkiin. Asehis náhkki gierdá bures ja dan lea vejolaš geavahit goappat bealde.

– Go okta geavaha sistti, de dasto geavahišgohtet earátge, oaivvilda Uusitalo.

Jus áiggoš oažžut buorre sistti dahje náhki, leat olu áššit, maidda giddet fuomášumi. Árrat njuvvon čearpmahis boahtá buoremus sisti.

Buorre náhki várás galget leat valljis guobbarat ja njuovahaga šiljus olu čáhci. Njuovvit galget sárgut čábbát duolji ja njaldinmášenis ii oaččo leat menddo garra fárta. Jus njaldá menddo jođánit, sisti fatná ja dasa bohtet romis luottat.

– Máilmmibeakkán oastiide dohkke beare dat buoremus, muittuha Uusitalo.

Fitnodatáššedovdi: Duoljis lea vejolaš oažžut máŋgga geardde buoret hatti

Ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáža fitnodatáššedovdi Heikki Moilanen guldalii Roavvenjárggas ordnejuvvon dilálašvuođas dárkket, makkár jurdagat duolljegávppis bohciidit. Maiddái sus lea jáhkku duljiide.

– Jus doaibmá riekta, de duoljis bastá oažžut máŋgga geardde buoret hatti go dál, nanne Moilanen.

Heikki Moilanen on Lapin ELY-keskuksen yritysasiantuntija.
Ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáža fitnodatáššedovdi Heikki Moilanen muitalii boazodoalliide Roavvenjárggas, makkár doarjagiid lea vejolaš ohcat, jus hálida ovdamearkka dihte vuovdigoahtit sisttiid. Govva: Anneli Lappalainen / Yle

Jusmat ovdamearkka dihte boazodoalli, geas lea turismafitnodat, háliida duddjogoahtit ja vuovdigoahtit mátkemuittuid, de EBI-guovddážis sáhttá ohcat máŋggalágan doarjagiid. Vuosttamužžan galgá váldit oktavuođa guovddáža áššedovdiide.

– Mis lea vejolaš ohcat doarjaga dasa, ahte vuos čielggada, gánnáhago dákkár fitnodat.

Jus gávnnahuvvo, ahte fitnodatjurdda duođas gánnáha, de dasa lea vejolaš ohcat investerendoarjaga. Fitnodagaide gávdnojit maiddái ovddidandoarjagat. EBI-guovddáš ii dušše hoigal lávkka dievva ruđaid, baicce fitnodatdoallis ferte leat alddisge nana bursa, mainna máksit iežas oasi čilgehusain ja investeremiin.

Bálgosiid ovttastusas lea stuorra dáhttu viggat buoridit duolljehatti. Jurdagiin leat maiddái duddjonkurssat ja nammasuoji ohcan bohcconáhkkái, dego ovdamearkka dihte goikebierggus lea.

– Dál mii álgit smiehttat duođas, makkár fitnodatdoaimmaid cegget. Gal mii dál duođas álgit ovddidit dán ášši, lohpida OIlila.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä