Sää´mjânnam |

Ǩiõcc videost, måkam teeuʹr käunnʼje puålddum mieʹccest – Sääʹmjânnmest kaartʼtet teuʹrršlaajid šeeʹllemneävvaivuiʹm

Meäʹcchalltõs tuejjad Salla da Suâlčiõʹlj vuuʹdin teuʹrrčiõlǥtõõzz šeeʹllemneävvaivuiʹm. Neävv lie Urho Kekkonen meersažmieʹcc saujjvueʹzzest, Kaitamaa-vuuʹdest, kååʹtt lij koʹrjjuum pueʹldeeʹl.

Video: Sodankylän Kaitamaalla tehdään hyöntesikartoituksia.
Teuʹrršeeʹllemneävvaivuiʹm tiiuʹrid lij hiâlpab noorrâd ǥu saakk sizz. Video: Janica Gauriloff / Yle

Eerikki Rundgren dååid Suâlčiõʹlj Kaitamaa-voudda vuåppâd teuʹrršeeʹllemneävv. Neävv åʹrnn son pååđat tõʹst puurk, koʹst teeuʹr lie. Rundgren vääll puurkâst jeänmõs čääʹʒʒ meädda da väldd laaukâst ciiʹpcid. Ciiʹpcivuiʹm son ååcc jeeʹres tiiuʹrid puurkâst.

Luâđsuõʹjjeemvuuʹdid lie koʹrjjääm pueʹldeeʹl. Puälddmõõžži mieʹrren lij pueʹreed måtam joba vaarvuâlaž kõrrpiâcki da tiiuʹri jieʹllempirrõõzzid.

Suâlčiõʹlj peäʹlnn, Luirojooǥǥ kuâŋŋsest Kaitamaa lij tââʹv šuurmõs, oʹdinakai vuʹvdd, koon koʹrjjeeš pueʹldeeʹl. Toʹben pueʹlddeš alggǩieʹzz 140 hehtaar mieʹcc. Ååʹn toʹben lie 10 teuʹrršeeʹllemneävv, kooi mieʹrren lij čiõlggeed vuuʹd teuʹrršlaajid. Kaartʼtõõzzid tuejjad plaaneei Eerikki Rundgren, Meäʹcchalltõõzz Lappi Luâttkääzzkõõzzin.

– Äjstõsliistâst leʹčči, što pueʹldeeʹl maazzlââʹstet voudda tiiuʹrid, kook taarbše puâllam, vuäʹmm muõr tõi jieʹllempirrõssân, Rundgren särnn.

Ânnʼjõžääiʹj kuõrbid čackkeet nuʹt jåʹttlõnji, što puâllam muõr jie piâzz luâđlânji šõddâd teuʹrršlaaji kaiʹbbjem nalla. Tän diõtt vuuʹd, koid koʹrjjeet pueʹldeeʹl, lie vääžnai teuʹrršlaajid.

Šeeʹllemneävv vuåppât nuʹt määnpââʹj kõõski. Teʹl puurk vaajtet da pääiʹǩ âʹlnn tuejjeet aktiivlaž aiccmõõžž še šeeʹllemneävv lââʹssen.

Šeeʹllemneävv päiʹǩǩ räʹtǩǩad, siõmmna lekk še mieʹldd

Šeeʹllemneävvaid lie tiiuʹri lââʹssen piâssâm jiânnai âʹbrrčääʹcc da muõrin kõččâm roosk, ouddmiârkkân pieʹcckõõr leʹbe kuäʹccev. Rooski seʹst lij vaiggâd kaunnâd tiiuʹrid päälljas čõõʹlmivuiʹm.

Sueiʹnnmannust šeeʹllemneävvai vuåppmõõžžâst käunnʼje puålddum voudda toobdâs teeuʹr, mâʹte mustajäärä-kõrrpiâckk. Mustajäärä-kõrrpiâckk lij kuʹǩesnallšem da čaʹppes kõrrpiâckk. Tän šlaaj tobddâmčueʹrv lie nuʹt kuälmõs rååʹpp kookkadvuõđâst.

Runkoikkunapyydykseen jäänyt mustajäärä.
Koin-ne jäärä-kõrrpiâckin tobddâmčueʹrv vuäiʹtte leeʹd šuurab ǥu rååʹpp. Govva: Janica Gauriloff / Yle

Kõss pieʹʒʒest lij ǩidd šeeʹllemneävv, koon seʹst käunnʼje roosk da peʹǩǩpääll di hääʹrves, njeʹŋŋlõs boʹhttermuõrrstiikâž (lääddas jättipuupistiäinen). Njeʹŋŋlõs teeuʹr tåbdd tõn mâʹŋŋvaard ǩeeʹjjest leʹddi sõttjin. Šlaajj lij Lääʹddjânnam šuurmõs stiikâžšlaajj, leâša tõt lij samai vaartem oummuid.

– Muõrrstiiʹǩe stiikâst ij leäkku suuʹlem mâʹte veäpssʼsest. Tõt lij muõrrstiiʹǩe mââʹnnsâjjdõʹtti, Rundgren maainast seämma ääiʹj, ǥu ǩeäčč, mõõk puk puurkâst lie.

Pyydykseen jäänyt jättipuupistiäinen.
Boʹhttermuõrrstiikâž lij Lääʹddjânnam šuurmõs stiikâžšlaajj. Govva: Janica Gauriloff / Yle

Nuʹbb šuurab kääunas lij puålddum vuuʹdest hääʹrvab: miõđsažkõrrpiâckk (lääddas kimalaiskuoriainen). Šlaajj lij euʹnnummuž peäʹlnn mâʹte miõđsaž da tõt suõjjââtt jeeuǯeeʹl miõđsa. Miõđsažkõrrpiâckk määšš lieʹđđji ââlda da tän diõtt tõn lij jââkkas vueiʹnned puålddum vuuʹdest.

Kimalaiskuoriainen pyydyksestä.
Miõđsažkõrrpiâck šorradvuõtt vuäitt vaajtõõllâd jiânnai miõđsažkõrrpiâcki mieʹldd. Govva: Janica Gauriloff / Yle

Jeeʹres, šuurab tiiuʹrid vueiʹti še tobddâd juʹn pääiʹǩ âʹlnn, leâša šuurmõs vueʹzz tiiuʹrin vueiʹnet da toobdât eman mikroskoopp veäkka čõõuč da tääʹlv ääiʹj.

Seuʹrrjummuž tuejjeet nuuʹbb åʹrnn še ǥu tåʹlǩ Urho Kekkonen meersažmieʹccest. Šeeʹllemneävv lie Kõskk- da Nuõrtt-Lappist, Salla da Suâlčiõʹlj vuuʹdest õhttsa 42. Vuuʹd tiiuʹrin lie ouddâl tuejjuum tåʹlǩ siõmmna kaartʼtõõzz. Vuuʹdi koʹrjjeempuälddmõõžži teuʹrrkaartʼtõs lij vueʹssen EU teäggtem Beetles LIFE -projeeʹktest.

Täʹst vuäitak kuvddled lääddas tän mainstâttmõõžž. Jietna: Janica Gauriloff / Yle

Varrasamosat: Sää´mjânnam

Váldoođđasat

Säämi

Kuldâl jienâ: Sämitige oppâmateriaaltoimâttâh vuosâsaijaad vuáđuoppâmateriaalijd – veikkâ laseruttâ puátá, te materiaalpargei vänivuođâ kalga val čuávdiđ

Sämitige oppâmaterialčällee Petra Kuuva muštâl et sii tarbâseh meid lohheid.

Ruttâ ij lah kuássin tuárvi, ko lii saahâ oppâmateriaalijn sämikielâ máttááttâsâst. Tääl kuittâg Sämitige oppâmateriaalpaargon mieđettuvvoo puáttee ihán miljovn eurod staatâ budjetist. Taas lii-uv tárbu, ko materiaalij vänivuotâ lii tuođâlâš. Meid pargei vänivuotâ lii tuođâlâš já tondiet Sämitigge lii-uv povdim máttáátteijeid savâstâllâđ sijguin.

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä