Saame |

Kokonainen saamelaisluku katosi metsähallituslakiluonnoksesta – "Metsähallituksessa tunnutaan olevan tyytyväisiä ratkaisuun"

Metsähallituslakiluonnoksesta on kaikessa hiljaisuudessa pyyhkäisty pois saamelaisten kotiseutualueen erityissäännöksiä koskeva luku. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoo, että tämänhetkisen lakiluonnoksen tarkoituksena on säilyttää saamelaisten asema nykyisellään ja tähän on myös Metsähallituksen osalta oltu tyytyväisiä. Saamelaiskäräjät on kuitenkin tyrmistynyt tilanteesta.

Meahciráđđehusláhkahápmosat giđđat 2014 ja čakčat 2015

Metsähallituslakiluonnoksesta on kadonnut yksi kokonainen luku, joka vielä kevään 2014 lakiluonnoksessa kantoi nimeä "Saamelaisten kotiseutualuetta koskevat erityissäännökset".

Tämä luku piti sisällään kaksi pykälää, jotka olisivat antaneet saamelaiselle kulttuurille ja perinteisille elinkeinoille vahvemman suojan valtion vesien ja maiden käytön suunnittelussa saamelaisten kotiseutualueella, eli Inarin, Utsjoen ja Enontekiön kunnissa sekä Sodankylän kunnan pohjoisosassa.

Niin kutsutun saamelaisluvun mukaan Metsähallituksen olisi muun muassa tullut selvittää suunnitellusta toiminnasta aiheutuvat vaikutukset saamelaiskulttuuriin ja perinteiseen elinkeinoihin - ja näiden tietojen valossa harkita toimenpiteitä mahdollisten haittojen vähentämiseksi.

Luku piti sisällään myös saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon, jonka mukaan Metsähallituksen hankkeet olisi saamelaisten kotiseutualueella laadittava ja toteutettava niin, etteivät ne olennaisesti heikennä saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Heikentämiskielto olisi pitänyt sisällään myös muutoksenhakuoikeuden – toisin sanoen saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella olisi ollut oikeus hakea muutosta Metsähallituksen tekemään hallintopäätökseen, jos se olisi tehty heikentämiskiellon vastaisesti.

Luku on kuitenkin kokonaisuudessaan poistettu nykyisestä lakiluonnoksesta.

"Tähän tunnuttiin Metsähallituksen osalta olevan tyytyväisiä"

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen myöntää, että tämänhetkisen lakiluonnoksen tarkoituksena on säilyttää saamelaisten asema ja oikeudet nykyisellään. Tätä on ministeri Tiilikaisen mukaan pidetty hyvänä ratkaisuna myös Metsähallituksessa.

Keskustan ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen eduskunnan täysistunnossa 2. lokakuuta
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva
– Saamelaisten asemaan, siis vallitsevaan olotilaan, ei olla tekemässä mitään muutoksia. Nyt lausunnolla ollut luonnos vastaa nykytilaa, mihin Metsähallituksen osalta tunnuttiin olevan tyytyväisiä, myös saamelaisten puolelta, Tiilikainen kertoo.

Ministeri Kimmo Tiilikainen ei kuitenkaan ota henkilökohtaisesti kantaa saamelaispykälien poistoon lakiluonnoksesta.

– Oma kantani tulee esille sitten, kun hallituksella on esitys valmiina. Nyt hallitus harkitsee, missä muodossa lakia viedään eteenpäin, Tiilikainen kommentoi.

Saamelaiskäräjät ei hyväksy lakiesitystä

Saamelaiskäräjille tilanne tuli yllätyksenä eikä se hyväksy saamelaispykälien yhtäkkistä poistoa lakiluonnoksesta. Saamelaiskäräjät vetoaa perusteluissaan muun muassa Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio täysistunnossa 25.6.2015.
Kuva: Eljas Niskanen / Yle Sápmi
– Suomen valtio ei ota huomioon kansainvälisiä sopimuksia ja kehotuksia alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisestä. Saamelaiskäräjät ei missään nimessä tue lakiesitystä, se ei vahvista saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana, sanoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaispykälien poistoa on aiemmin perusteltu muun muassa alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan ILO 169 -sopimuksen tilanteella. Sopimus kaatui eduskunnassa viime keväänä eikä sen ratifioiminen sisälly pääministeri Juha Sipilänkään hallitusohjelmaan.

Saamelaiskäräjät epäilee perustelujen totuuspohjaa.

– Me emme usko, että tämä on varsinainen syy saamelaispykälien poistoon. Haluammekin kuulla, kuka tai mikä taho käski poistamaan saamelaisluvun metsähallituslakiluonnoksesta, vaatii saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Tuoreimmat: Saame

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä