Sää´mjânnam |

Kolmm nuõrttsäʹmmla eeʹttkâʹstte Sääʹmteeʹǧǧest še puõʹtti vaalpââʹjest – iʹlla haall saaǥǥtuõʹll'jeejen: "Tõt lij sami kõrr päiʹǩǩ"

Sanila, Feodoroff da Ljetoff vueʹrdde puõʹtti tuåimid da õhttsažtuâjaid Sääʹmteeʹǧǧest.

Kolttaedustajat saamelaiskäräjillä 2020-2023.
Tanja Sanila, Veikko Feodoroff da Tauno Ljetoff eettkâʹstte nuõrttsäʹmmlaid puõʹtti Sääʹmteeʹǧǧest. Govva: Vesa Toppari / Yle, Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Täin Sääʹmteʹǧvaalin valljeeš eʹpet kolmm nuõrttsäʹmmla Sääʹmtegga 2020–2023. Saaʹmi ouddooumaž Veikko Feodoroff (134 jiõnnad), čeäʹppõõzz maister da puäʒʒhoiʹddjeei Tanja Sanila (72 jiõnnad) da uʹčteeʹl da puäʒʒhoiʹddjeei Tauno Ljetoff (70 jiõnnad).

Nuʹt Feodoroff da Sanila piesse nuuʹbb vuâra isttjed sääʹmteeʹǧǧ tiuddsåbbrin.

– Mij nuõrttsaaʹmi da ärbbvuâđlaž jieʹllemvueʹjj ääʹšš lie tääʹrǩes ääʹšš, koid feʹrttai toʹben tuejjeed nuʹt jiânnai, ko vueiʹttep. Kåitam toʹben ouddned mij aaʹššid, smeâtt Feodoroff.

Kolttien luottamusmiesvaalien ehdokas Veikko Feodoroff
Veikko Feodoroff vuäʒʒai kuuđad jeänmõšân jiõnid. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Tanja Sanila mušttal, što son haaʹlii vueʹlǧǧed Sääʹmtegga viikkâd ooudâs nuõrttsäʹmmlai aaʹššid.

– Vuõssmõs äʹššen kåitam laaʹzzted toʹben õhttnažvuõđ toobd toʹben, nuʹt mij nuõrttsäʹmmlai jooukâst, ko še jeeʹres säʹmmlain. Vuârdam jiânnai õhttsažtuâj, mušttal Tanja Sanila.

Kolttien luottamusmiesvaalit Tanja Sanila
Tanja Sanila valljeeš nuuʹbb vuâra Sääʹmtegga 72 jiõnin. Govva: Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Ođđ vuäzzlaž haalâd tuejjeed jieʹllemvueʹjjin kannteei da haaʹleči lââʹzzted nuõrttsääʹmǩiõllsaž mättem-materiaal

Aanrest jälsteei, 36 âkksaž Tauno Ljetoff lij õhtt ođđ nõõmin puõʹtti Sääʹmteeʹǧǧest. Son vuäinn, što puk säʹmmlai kuõškki ääʹšš lie še nuõrttsäʹmmlai ääʹšš da še nuuʹbb årra.

Säʹmmlai ääʹšš kuõʹšǩǩe puk måtamnalla luâđ, särnn Ljetoff.

– Puk ääʹšš, mâiʹd haalääm viikkâd ooudâs lie måtamnalla luâttääʹšš. Kueʹllšeellem, puäʒʒhoiʹddjummuš, saaʹmi ärbbvuâđlaž ǩiõtt-tuâj lie luõʹttu õhttõõvvi ääʹšš. Mäddâânnmõš ij vuäitt leeʹd nåkkam, što tõt vaarrat mij Sääʹmm luâđ da jieʹllemvueʹjjid.

– Jieʹllemvueʹjjin õõlǥči leeʹd nåkkam sâʹjj, što nuõrr säʹmmla da puäʒʒhoiʹddjeei vueiʹtte tuåimmad tõʹst da vuäǯǯad pääʹlǩ sij tuâjast. Puäʒʒhoiʹddjummuš ij vuäitt leeʹd pâi staarjõs (lä. harrastus), särnn Ljetoff.

Tauno Ljetoff
Tauno Ljetoff haalâd suõjjeed säʹmmlai jieʹllemvueʹjjid. Govva: Kaija Länsman / Yle Sápmi

Ljetoff haalâd tuejjeed puk täi aaʹššivuiʹm sääʹmteeʹǧǧest. Ouddmiârkkân son nõõmât, što turiʹsmm ij vuäitt leeʹd miâlggâd jõnn da Jiõŋŋmiâr ruʹvddčuõkku son kuâđđječi juʹn ruõkkamsâʹjje. Še ǩiõllääʹšš lie suʹnne sami vääžnai.

– Turiismin ij vuäitt mõõnnâd tõn årra, što tõʹst “vuâlgg mopo ǩiõđast”, peʹce čiŋlmõõvvâd tõõzz, što tõt leʹčči juõʹǩǩnalla peʹštti. Haaʹlečem še viikkâd ooudâs nuõrttsääʹmǩiõllsaž škooulmateriaali sââʹj, što vuäʒʒap tõid lââʹzz da ouddmiârkkân ođđ aabbâs šõddči valmmšen mušttal Ljetoff.

Jie haalâd saaǥǥtuõʹlljeei päikka, leâša halltõstuâjj ǩeäss miõl

Puõʹtti Sääʹmteeʹǧǧǩest puätt leeʹd ođđ saaǥǥtuõʹlljeei, ko ânnʼjõž saaǥǥtuõʹlljeei Tiina Sanila-Aikio ij vuâlggam teänab vaalid võboršeʹǩǩen. Sanila-Aikio leäi vuõssmõs neezzan da vuõssmõs nuõrttsäʹmmlaž sääʹmteeʹǧǧ njuuʹnest. Ouddâl Sääʹmteeʹǧǧ Matti Sverloff, da Pekka Fofonoff jååʹđte Sääʹmväʹldduumkååʹdd da Raimo Gauriloff leäi Sääʹmteeʹǧǧ nuuʹbb vääʹrrsaaǧǧtuõʹlljeei 1996–1999.

Kuuitâǥ Veikko Feodoroff da Tauno Ljetoff mušttle vuõiʹǧǧest, što suännast iʹlla haall ǩiččled Sääʹmteeʹǧǧ puõʹtti saaǥǥtuõʹlljeejen. Tanja Sanila ij vasttääm tän kõõččmõʹšše.

Ââʹn lij čuuʹt ääiʹjest smiõttâd näkkam ääʹšš, mušttal Feodoroff.

– Tuʹšš lij veâl spekulâʹstted, što måkkam paaiʹǩid oummu mâʹnne. Saaǥǥtuõʹlljeei pääiʹǩest vuõššân saǥstõõlat da teʹl tõn mâŋŋa jeeʹres halltõspääiʹǩ. Mâʹte leäm juʹn čeälkkam, jiõm leäkku tõn saaǥǥtuõʹlljeei pääiʹǩest ǩeâsttõõllmen, jeeʹres pääiʹǩ ǩiõččâp teʹl, mäʹhtt mâʹnne, särnn Feodoroff.

Saamelaiskäräjät 2020-2023
Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzla 2020-2023. Govva: Vesa Toppari / Yle

Seämma miõlin lij še Tauno Ljetoff.

– Mon jiõm åskk, što muʹst leʹčči tän päikka ääiʹj leʹbe čieʹppesvuõtt. Toʹben lie oummu, ǩeäk leʹčče puerab saaǥǥtuõʹlljeei, ko mon leʹččem. Ja jos oummu lie tõin miõlin, što muʹst leʹčči tarbb leeʹd halltõõzzâst, nuʹt tõõzz leäm vaalmâš. Tõn vueiʹnnep teʹl, smeâtt Ljetoff.

Feodoroff še tuâivv, što puõʹtti saaǥǥtuõʹlljeei pââʹstči jååʹđted jõnnsab tuåimid da liinjid.

– Saaǥǥtuõʹlljeei tuâjj lij sami kõrr päiʹǩǩ. Suʹst âlgg šuurab liinjid jååʹđted da õhttsaž tuâjain vueʹjjad ââʹššid. Muu miõlâst Tiina (Sanila-Aikio) lij tuejjääm šiõǥǥ da kõrr tuâj, što seämma maall, ko ođđ juätkkai da puk sääʹmjoouk leʹčče seämmaärvvsa. Saaǥǥtuõʹlljeei ij vuäitt koon-ǥaan ääʹššest pâʹjjelǩiõʹččâd da lij seämma juʹrdd, što mij säʹmmla leäʹp õhttnaž joukk, särnn Feodoroff.

Varrasamosat: Sää´mjânnam

Váldoođđasat

Varrasamosat

Muualla Yle.fi:ssä